Täysistunnon pöytäkirja 145/2010 vp

PTK 145/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0

145. TORSTAINA 27. TAMMIKUUTA 2011

Puhetta johtivat toinen varapuhemies Tarja Filatov (16.00—18.01), puhemies Sauli Niinistö (18.01—19.57) ja ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen (19.57—20.22).

Nimenhuuto

Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 37 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa):

  • Risto Autio /kesk (s)
  • Hannakaisa Heikkinen /kesk (p)
  • Sinikka Hurskainen /sd (e)
  • Antti Kaikkonen /kesk (e)
  • Reijo Kallio /sd (e)
  • Kyösti Karjula /kesk (e)
  • Elsi Katainen /kesk (s)
  • Sampsa Kataja /kok
  • Anneli Kiljunen /sd
  • Kimmo Kiljunen /sd
  • Krista Kiuru /sd (e)
  • Mari Kiviniemi /kesk (e)
  • Juha Korkeaoja /kesk (e)
  • Marjaana Koskinen /sd (s)
  • Mikko Kuoppa /vas (e)
  • Kari Kärkkäinen /kd
  • Seppo Kääriäinen /kesk
  • Jaakko Laakso /vas (e)
  • Reijo Laitinen /sd (s)
  • Suvi Lindén /kok (e)
  • Mika Lintilä /kesk (e)
  • Hannes Manninen /kesk (e)
  • Tapani Mäkinen /kok
  • Mats Nylund /r
  • Johanna Ojala-Niemelä /sd
  • Heikki A. Ollila /kok (e)
  • Heli Paasio /sd (p)
  • Pekka Ravi /kok (s)
  • Eero Reijonen /kesk (e)
  • Pertti Salovaara /kesk (s)
  • Sari Sarkomaa /kok
  • Astrid Thors /r (e)
  • Stefan Wallin /r (e)
  • Pia Viitanen /sd (e)
  • Pekka Vilkuna /kesk
  • Erkki Virtanen /vas
  • Tuula Väätäinen /sd (e)

Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat 5 edustajaa:

  • Sari Sarkomaa /kok (16.16)
  • Erkki Virtanen /vas (16.23)
  • Mats Nylund /r (16.49)
  • Anneli Kiljunen /sd (18.29)
  • Seppo Kääriäinen /kesk (19.57)

__________

PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT:

Välikysymyksen esittäminen

Toinen varapuhemies:

Ed. Jutta Urpilainen ja 60 muuta edustajaa ovat 26.1.2011 tehneet valtioneuvostolle välikysymyksen tuloerojen kasvusta ja verotuksen rakenteesta (VK 5/2010 vp).

Annan nyt puheenvuoron välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle ed. Urpilaiselle välikysymyksen esittämistä varten.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Esitämme seuraavan välikysymyksen:

"Eduskunnalle

Verotuksen keskeinen tehtävä on hyvinvointivaltion tehtävien hoitamisen kannalta riittävien verotulojen kerääminen. Yleisesti myös edellytetään, että verojärjestelmän tulisi olla tehokas ja oikeudenmukainen sekä perustua veronmaksukykyyn.

Tällä vaalikaudella oikeistohallituksen veropolitiikka ja sen tulokset eivät toteuta hyvältä verojärjestelmältä edellytettäviä ominaisuuksia. Tulo- ja terveyserot ovat kasvaneet Suomessa merkittävästi viime vuosina. Tuloerojen kasvua on tapahtunut kaikissa läntisissä teollisuusmaissa, mutta Suomessa tilanne on muuttunut kuitenkin kaikkein selvimmin huonompaan suuntaan viime vuosina. Tuloerot eivät ole kasvaneet vain kaikkein rikkaimpien ja köyhimpien välillä, vaan erot ovat lisääntyneet myös rikkaimpien ja keskiluokan välillä.

Vuoden 1993 verouudistuksen ongelma on ollut se, että ansiotuloja on voitu siirtää kevyemmin verotetuksi pääomatuloksi. Tämä on saanut jatkua, mikä on mahdollistanut tuloerojen kasvun. Suurituloiset ovat pystyneet muuntamaan aiemmin korkealla rajaveroasteella verotetut ansiotulonsa lievemmin verotetuiksi pääomatuloiksi. Lisäksi hyvin varakkailla pörssin ulkopuolisten osakeyhtiöiden omistajilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa tulojensa koostumukseen siten, että tuloja on siirretty yhä laajemmin pääomatuloverotuksen piiriin. Näin verotuksen progressiivisuus ja sen tulonjakoa tasoittava vaikutus on heikentynyt.

Viime vuosina erityisesti ylimpien tuloluokkien reaalisesti käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet nopeasti. Ylimmän suurituloisen kymmenyksen tulot ovat kasvaneet keskimäärin vuodessa moninkertaisesti pienituloiseen kymmenykseen verrattuna. Ylimmän yhden prosentin reaalitulojen kasvu on ollut kaikkein huiminta. Tulojen kasvusta huolimatta keskimääräiset veroasteet ovat laskeneet ylimmissä tuloluokissa. Keskeinen selitys tuloerojen kasvuun on ollut ylimpien tuloluokkien tulojen koostumuksen muutos. Ansiotuloja on muutettu keveämmin verotetuiksi pääomatuloiksi, ja suuri osa osinkotuloista on saatu verottomina. Nykyistä eriytettyä ansio- ja pääomatuloverotusta on pidetty hyvänä, koska pääomatuloverot ovat kasvaneet niin voimakkaasti. Pääomaverotulojen kasvun yksi osatekijä on ollut se tosiasia, että ansiotuloja on alettu muuntaa pääomatuloiksi.

Hallituksen talouspolitiikka on osaltaan heikentänyt valtiontalouden tilannetta. Velkaantuminen on kasvanut voimakkaasti ja valtiontalous kääntynyt alijäämäiseksi. Verotusta on kevennetty hyvinvointiyhteiskunnan kestävän rahoituksen kannalta liian paljon, ja kevennykset ovat suosineet hyvätuloisia. Talouspolitiikan epäonnistumisen seurauksena verotusta on kiristetty vaalikauden lopulla tavalla, joka on heikentänyt erityisesti pienituloisten taloudellista asemaa. Suomi on siirtynyt tämän hallituksen aikana vauhdilla kohti tasaverojärjestelmää, jossa tuloista riippumatta maksetaan sama veroprosentti.

Harjoitettu veropolitiikka on johtanut siihen, että tuloihin sidottu progressiivinen verotus on keventynyt. Samaan aikaan kunnallis- ja energiaverot ovat kiristyneet. Samalla hyvinvointiyhteiskunnan tuottamien palveluiden hinnat ovat nousseet tuntuvasti. Lisäksi hallitus on kiristänyt kulutuksen arvonlisäveroa, josta pienituloiset joutuvat maksamaan suhteessa tuloihin nähden enemmän kuin suurituloiset. Työnantajien Kela-maksun poiston seurauksena energiaveroja nostettiin tämän vuoden alusta niin rajusti, että erityisesti sosiaaliturvan etuuksilla elävien ja lapsiperheiden sekä muiden palkansaajien ja eläketuloa saavien kotitalouksien toimeentulon edellytykset heikkenevät selvästi.

Tuloerojen kasvua on tapahtunut maan sisällä, kun työttömyysaste on korkeampi maan itä- ja pohjoisosissa. Työttömyyden myötä myös köyhyys on kasvanut viime vuosina. Tuloerojen kasvuun liittyy suhteellisen köyhyyden lisääntyminen, syventyminen ja pitkittyminen sekä terveyserojen kasvaminen. Köyhyysrajan alapuolella olevien lapsiperheiden määrä on tällä hallituskaudella kasvanut selvästi ja eläkeköyhyys lisääntynyt, eikä toimeentulotuen tasoa ole nostettu. EU-kriteereiden mukaan maassamme on 900 000 köyhää tai syrjäytymisvaarassa olevaa ihmistä. Köyhyydestä uhkaa tulla pysyvä ilmiö, ja sen periytyvyys uhkaa kasvaa, ellei siihen puututa nopeasti riittävän tehokkain toimin.

Kansan kahtiajaon ehkäisemiseksi tarvitaan sekä vero- että sosiaalipoliittisia toimia. Pääomaveron korottaminen ja pääomaverojen oikeudenmukaisempi periminen tasaisi tulonjakoa. Kasvavia pääomaverotuloja voitaisiin käyttää esimerkiksi perusturvan parantamiseen ja/tai kunnallisverotuksen perusvähennyksen merkittävään korottamiseen. Nämä olisivat tehokkaita toimia köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi.

Vuonna 1993 pääomaveroksi päätettiin 25 prosenttia. Lipposen ensimmäinen hallitus nosti pääomaveron 28 prosenttiin vuoden 1996 alusta, ja Lipposen toinen hallitus nosti sen 29 prosenttiin vuoden 2000 alusta. Vanhasen ensimmäinen hallitus korjasi pääomaverotusta vuoden 2005 alusta. Pääoma- ja yhteisövero eriytettiin toisistaan. Pääomatulojen, kuten mm. korkojen, osinkojen, myyntivoittojen ja vuokrien, verokanta alennettiin samassa yhteydessä 28 prosenttiin ja yhteisövero- eli yritysverokanta 26 prosenttiin.

Pääomatulojen verotuksen tiukentaminen vahvistaisi verojärjestelmän progressiota ja on siten perusteltua oikeudenmukaisuussyistä. Veronmaksukyky on suurin erityisesti suuria pääomatuloja saavilla. Pääomatulot ovat keskittyneet voimakkaasti suurituloisille, jolloin niiden korkeampi verotus lisää verojärjestelmän progressiota. Pienituloisilla ei pääomatuloja juurikaan ole. Pääomatuloista maksetaan vain valtionveroa. Henkilöt, joilla on vain pääomatuloja, eivät siten joudu maksamaan kotikuntaansa lainkaan kunnallisveroja. Pääomaveron jakamista kunnille yhteisöveron tapaan pitäisi jatkossa harkita.

Huhtikuussa 2010 Taloudellisen yhteistyön järjestö OECD varoitti eriarvoisuuden kasvusta Suomessa. Tuloerot ja eriarvoisuuden kasvu nähtiin uhkana Suomen hyvinvointimallille ja vaadittiin tarkistuksia eriytettyyn pääomatuloverotukseen.

Progressiivinen verotus, julkiset menot, sosiaaliturva, tulopolitiikka ym. vaikuttavat tulonmuodostukseen ja muovaavat tulonjakoa. Tuloerojen kasvu todennäköisesti jatkuu, ellei verotuksen suuntaa muuteta. Tuloerojen kasvu uhkaa pohjoismaista hyvinvointimallia, johon liitetään laaja sosiaaliturva, kattavat julkiset palvelut ja pienet tuloerot.

Sekä pääministeri että valtiovarainministeri ovat sanoneet kannattavansa pääomaveron kiristämistä, mutta hallitus ei ole antanut esitystä pääomaveron tiukentamisesta.

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

Aikooko hallitus puuttua kasvussa oleviin tuloeroihin ja antaa esityksen verotuksen rakenteen oikeudenmukaistamisesta sekä pääomaveron uudistamisesta?

Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 2011

  • Jutta Urpilainen /sd
  • Ilkka Kantola /sd
  • Jukka Gustafsson /sd
  • Eero Heinäluoma /sd
  • Miapetra Kumpula-Natri /sd
  • Tuula Peltonen /sd
  • Saara Karhu /sd
  • Tarja Filatov /sd
  • Lauri Kähkönen /sd
  • Tero Rönni /sd
  • Kari Rajamäki /sd
  • Matti Saarinen /sd
  • Johannes Koskinen /sd
  • Johanna Ojala-Niemelä /sd
  • Sirpa Paatero /sd
  • Tuula Väätäinen /sd
  • Valto Koski /sd
  • Raimo Piirainen /sd
  • Maria Guzenina-Richardson /sd
  • Marko Asell /sd
  • Marjaana Koskinen /sd
  • Matti Ahde /sd
  • Anneli Kiljunen /sd
  • Jouko Skinnari /sd
  • Merja Kuusisto /sd
  • Päivi Lipponen /sd
  • Antti Vuolanne /sd
  • Katja Taimela /sd
  • Satu Taiveaho /sd
  • Susanna Huovinen /sd
  • Reijo Laitinen /sd
  • Antti Kalliomäki /sd
  • Risto Kuisma /sd
  • Erkki Tuomioja /sd
  • Annika Lapintie /vas
  • Veijo Puhjo /vas
  • Markus Mustajärvi /vas
  • Minna Sirnö /vas
  • Merja Kyllönen /vas
  • Pentti Tiusanen /vas
  • Esko-Juhani Tennilä /vas
  • Mikko Kuoppa /vas
  • Erkki Virtanen /vas
  • Kari Uotila /vas
  • Martti Korhonen /vas
  • Paavo Arhinmäki /vas
  • Jyrki Yrttiaho /vas
  • Matti Kangas /vas
  • Matti Kauppila /vas
  • Bjarne Kallis /kd
  • Leena Rauhala /kd
  • Toimi Kankaanniemi /kd
  • Sari Palm /kd
  • Kari Kärkkäinen /kd
  • Tarja Tallqvist /kd
  • Päivi Räsänen /kd
  • Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
  • Pentti Oinonen /ps
  • Markku Uusipaavalniemi /ps
  • Pietari Jääskeläinen /ps
  • Pertti Virtanen /ps"

Toinen varapuhemies:

Työjärjestyksen mukaisesti välikysymys lähetetään keskustelutta valtioneuvostolle vastattavaksi.

ULKOPUOLELLA PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ESITELTÄVÄT ASIAT:

2) Valtioneuvoston selonteko elintarviketurvallisuudesta

Palautekeskustelu

Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2010 vp

Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö  MmVM 24/2010 vp

Toinen varapuhemies:

Ulkopuolella päiväjärjestyksen päätetään maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön pohjalta kannanotosta valtioneuvoston selonteon 3 johdosta.

Valiokunnan puheenjohtajan esittelypuheenvuoron jälkeen on keskustelussa nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuuttia.

Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävien puheenvuorojen mitta olisi enintään 5 minuuttia.

Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 3) asiasta.

Päätökset

Eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksen kannanotoksi selonteon johdosta.

Eduskunta siirtyi päiväjärjestykseen.

3) Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta

Palautekeskustelu

Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2010 vp

Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö  MmVM 25/2010 vp

Puhemies:

Ulkopuolella päiväjärjestyksen päätetään maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön pohjalta kannanotosta valtioneuvoston selonteon 6 johdosta.

Valiokunnan puheenjohtaja lieneekin jo tämän esitellyt, joten nyt alkaa keskustelun nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuuttia, ja puhemiesneuvoston suositus, että sen myös jälkeen pidettävät puheenvuorot kestäisivät enintään 5 minuuttia, liittyy tähänkin asiaan.

Päätökset

Eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksen kannanotoksi selonteon johdosta.

Eduskunta siirtyi päiväjärjestykseen.

__________

PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT:

4) Hallituksen esitys laiksi talousneuvos-tosta

Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys  HE 265/2010 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö  VaVM 54/2010 vp

Ensimmäinen varapuhemies:

Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.

Yleiskeskustelua ei syntynyt.

Päätökset

Yksityiskohtaisessa käsittelyssä eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena.

Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

5) Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain 11 luvun muuttamisesta

Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys  HE 316/2010 vp

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö  StVM 49/2010 vp

Toimenpidealoite  TPA 27/2010 vp

Ensimmäinen varapuhemies:

Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.

Yleiskeskustelua ei syntynyt.

Päätökset

Yksityiskohtaisessa käsittelyssä eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena.

Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

6) Hallituksen esitys laeiksi kuluttajansuojalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys  HE 220/2010 vp

Talousvaliokunnan mietintö  TaVM 39/2010 vp

Ensimmäinen varapuhemies:

Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.

Yleiskeskustelua ei syntynyt.

Päätökset

Yksityiskohtaisessa käsittelyssä eduskunta hyväksyi lakiehdotusten sisällön mietinnön mukaisena.

Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

7) Laki liikuntalain 2 §:n muuttamisesta

Lähetekeskustelu

Lakialoite  LA 116/2010 vp (Outi Mäkelä /kok ym.)

Ensimmäinen varapuhemies:

Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan.

Päätökset

Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksyttiin ja asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan.

8) Hallituksen esitys laiksi riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa sekä laeiksi oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 23 §:n ja velan vanhentumisesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta

Mietintöjen pöydällepano

Hallituksen esitys  HE 284/2010 vp

Lakivaliokunnan mietintö  LaVM 32/2010 vp

Mietintö pantiin pöydälle puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaisesti 28.1.2011 pidettävään täysistuntoon.

9) Hallituksen esitys laiksi Tekes — teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta

Mietintöjen pöydällepano

Hallituksen esitys  HE 301/2010 vp

Talousvaliokunnan mietintö  TaVM 41/2010 vp

Mietintö pantiin pöydälle puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaisesti 28.1.2011 pidettävään täysistuntoon.

10) Hallituksen esitys laiksi ympäristönsuojelulain 18 ja 103 §:n muuttamisesta

Mietintöjen pöydällepano

Hallituksen esitys  HE 179/2010 vp

Ympäristövaliokunnan mietintö  YmVM 18/2010 vp

Lakialoite  LA 127/2009 vp, 68/2010 vp

Toimenpidealoite  TPA 83/2009 vp

Mietintö pantiin pöydälle puhemiesneuvoston ehdotuksen mukaisesti 1.2.2011 pidettävään täysistuntoon.

__________

Ensimmäinen varapuhemies:

Eduskunnan seuraava täysistunto on huomenna perjantaina 28.1.2011 kello 13.

Täysistunto lopetettiin kello 20.22.

Pöytäkirjan vakuudeksi:

Seppo Tiitinen