Täysistunnon pöytäkirja 41/2006 vp

PTK 41/2006 vp

Tarkistettu versio 2.0

41. PERJANTAINA 21. HUHTIKUUTA 2006

Puhetta johtaa puhemies Paavo Lipponen.

Nimenhuuto

Nimenhuudossa merkitään täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat edustajat:

  • Eero Akaan-Penttilä /kok
  • Sirpa Asko-Seljavaara /kok
  • Tarja Filatov /sd
  • Nils-Anders Granvik /r
  • Tony Halme /ps
  • Lasse Hautala /kesk
  • Eero Heinäluoma /sd
  • Anne Holmlund /kok
  • Kauko Juhantalo /kesk
  • Reijo Kallio /sd
  • Marjukka Karttunen /kok
  • Jyrki Kasvi /vihr
  • Kimmo Kiljunen /sd
  • Martti Korhonen /vas
  • Risto Kuisma /sd
  • Esko Kurvinen /kok
  • Lauri Kähkönen /sd
  • Esa Lahtela /sd
  • Suvi Lindén /kok
  • Hannes Manninen /kesk
  • Marjo Matikainen-Kallström /kok
  • Rosa Meriläinen /vihr
  • Markus Mustajärvi /vas
  • Olli Nepponen /kok
  • Mikaela Nylander /r
  • Mauri Pekkarinen /kesk
  • Terhi Peltokorpi /kesk
  • Paula Risikko /kok
  • Sari Sarkomaa /kok
  • Timo Seppälä /kok
  • Tapani Tölli /kesk
  • Raija Vahasalo /kok
  • Matti Väistö /kesk
  • Tuula Väätäinen /sd
  • Jaana Ylä-Mononen /kesk

Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuu seuraava edustaja:

  • Suvi Lindén /kok

__________

Eduskuntatyöhön liittyvissä tehtävissä olevat edustajat

Merkitään, että puhemiesneuvosto on käsitellyt seuraavat ilmoitukset poissaolosta täysistunnosta eduskuntatyöhön liittyvän tehtävän vuoksi:

21.4. edustajat

  • Tarja Filatov /sd
  • Hannes Manninen /kesk

23.—26.4. edustajat

  • Liisa Jaakonsaari /sd
  • Eero Lankia /kesk
  • Suvi-Anne Siimes /vas

24. ja 25.4. edustaja

  • Jere Lahti /kok

24.—26.4. edustajat

  • Kauko Juhantalo /kesk
  • Saara Karhu /sd
  • Antero Kekkonen /sd
  • Jaakko Laakso /vas
  • Seppo Lahtela /kesk
  • Kalevi Lamminen /kok
  • Lauri Oinonen /kesk

24.4.—3.5. edustaja

  • Paula Lehtomäki /kesk

Sairauspoissaolot

Merkitään, että puhemiesneuvosto on käsitellyt seuraavat ilmoitukset poissaolosta täysistunnosta sairauden vuoksi:

21.4. edustajat

  • Mikko Alatalo /kesk
  • Kauko Juhantalo /kesk

Poissaololuvat

Merkitään, että puhemiesneuvosto on myöntänyt seuraavat luvat poissaoloon täysistunnosta muun syyn vuoksi:

21.4. edustajat

  • Eero Akaan-Penttilä /kok
  • Tarja Cronberg /vihr
  • Anne Holmlund /kok
  • Reijo Kallio /sd
  • Martti Korhonen /vas
  • Esa Lahtela /sd
  • Minna Lintonen /sd
  • Markus Mustajärvi /vas
  • Timo Seppälä /kok
  • Raija Vahasalo /kok
  • Jaana Ylä-Mononen /kesk

__________

Uudet hallituksen esitykset

Puhemies:

Ilmoitetaan, että tasavallan presidentti on tänään 21. päivänä huhtikuuta 2006 antanut eduskunnalle hallituksen esitykset HE 28—47/2006 vp.

__________

Kirjalliset kysymykset

Merkitään saapuneiksi vastaukset kirjallisiin kysymyksiin KK 67, 74, 75, 83—85, 89, 103, 105, 109, 111—154, 156—168/2006 vp.

__________

Valtioneuvoston selonteko vähittäiskaupan rakenteesta, muutoksista ja kauppaa koskevista erityiskysymyksistä

Puhemies:

Ilmoitetaan, että valtioneuvoston kirjelmän ohella 20. päivältä huhtikuuta 2006 on eduskunnalle saapunut valtioneuvoston selonteko vähittäiskaupan rakenteesta, muutoksista ja kauppaa koskevista erityiskysymyksistä (VNS 3/2006 vp). Selonteko on nyt saatettu eduskunnan tietoon jakamalla se edustajille.

Työjärjestyksen 23 §:n 1 momentin mukaan selonteko on pantava pöydälle johonkin seuraavaan istuntoon. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia pannaan pöydälle ensi keskiviikkona pidettävään istuntoon.

Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksytään ja asia pannaan pöydälle ensi keskiviikon täysistuntoon.

__________

Valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuudet

Puhemies:

Ilmoitetaan, että 20. päivänä huhtikuuta 2006 päivätyllä valtioneuvoston kirjelmällä on eduskunnalle saapunut eduskunnan työjärjestyksen 29 §:n mukaisesti perustuslain 63 §:n 2 momentissa tarkoitettu ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan ilmoittama muutos hänen aikaisemmin antamiinsa selvityksiin.

__________

Välikysymys 2/2006 vp: Vanhustenhoidon laadun ja voimavarojen turvaaminen

Puhemies:

Ulkopuolella päiväjärjestyksen ilmoitetaan, että ed. Päivi Räsänen ja 75 muuta edustajaa ovat tänään 21. päivänä huhtikuuta 2006 tehneet valtioneuvostolle välikysymyksen n:o 2 vanhustenhoidon laadun ja voimavarojen turvaamisesta (VK 2/2006 vp).

Annan nyt puheenvuoron välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle ed. Räsäselle välikysymyksen esittämistä varten.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies!

"Eduskunnalle

Pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmassa todetaan, että ’vanhustenhoidon kuntouttavaa toimintaa ja avopalveluja lisätään ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien ikäihmisten hoidon laatua parannetaan. Vanhuspalvelujen henkilöstöä lisätään tavoitteena ikäihmisten hoidosta annetun laatusuosituksen edellyttämä taso’.

Ohjelmassaan hallitus lupasi seurata tilannetta kunnissa ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin vähimmäistason turvaamiseksi. Hallitus sitoutui nostamaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia ikäihmisten palvelujen vahvistamiseksi ja laadun parantamiseksi sekä koulutetun hoitohenkilöstön lisäämiseksi vanhusten laitoshoitoon ja kotipalveluun. Tämän lisäksi luvattiin parantaa omaishoitajien asemaa.

Nämä tavoitteet eivät ole toteutuneet, ja tulevaisuuden näkymät ovat hyvin huolestuttavia. Ikääntyneiden palvelujen tarjonta suhteessa ikääntyneiden määrään on edelleen niukentunut. Lisääntyvään hoivan tarpeeseen on entistä vaikeampaa vastata kuntien talouden yhä kiristyessä ja työvoiman saannin vaikeutuessa. Alueelliset erot ovat suuria. Niin vanhusten ja heidän läheistensä kuin hoitohenkilökunnankin hätä on suurta. Erilaisten pelkojen vuoksi hoidon puutteista ja laiminlyönneistä kuitenkin usein vaietaan. Tällä hetkellä ongelmana on erityisesti paikoin kipeä pula sijaisista ja pätevästä henkilöstöstä sekä aiempaa huonokuntoisempien vanhusten määrän lisääntyminen suhteessa henkilökunnan määrään. Asiakkaiden toimintakyvyn heikentyminen on lisännyt hoidon tarpeita ja vaativuutta niin vanhusten laitoshoidossa kuin avopalveluissakin.

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi laatusuosituksen vanhustenhuoltoon vuonna 2001. Tuolloin arvioitiin, että vanhustenhuollon saattaminen kuntoon vaatisi noin 4 000 työntekijän palkkaamista.

Kunnallisessa vanhusten laitoshuollossa henkilöstön lukumäärä on vähentynyt viimeisen viidentoista vuoden aikana. Kuitenkin samalla hoidettavien vanhusten kunto on keskimäärin heikentynyt. Vuonna 1990 oli vanhusten laitoshuollossa 1 000:tta 75 vuotta täyttänyttä kohti 70 työntekijää. Vuonna 2000 vastaava luku oli 58 ja vuonna 2004 vain 54. Vielä suurempi lasku henkilökunnan osuudessa oli perusterveydenhuollon vuodeosastohoidossa.

Länsi-Suomen lääninhallitus teki maaliskuussa valituksen pohjalta päätöksen siitä, että tamperelaiseen Koukkuniemen vanhainkotiin on palkattava 103 työntekijää lisää, jotta saavutettaisiin edes tyydyttävä hoidon taso. Hyvä hoidon taso edellyttäisi peräti 300 hoitajaa. Tämä esimerkki näyttää karulla tavalla, mikä on suomalaisen vanhustenhuollon tilanne monilla paikkakunnilla. On kestämätöntä, jos vanhustenhoidon vähimmäislaadun turvaaminen edellyttää valitusprosesseja.

Suomen vanhustenhuollossa joudutaan pärjäämään puolella Ruotsin henkilökunnasta. Samalla masennus- ja rauhoittavia lääkkeitä määrätään kolme kertaa muita Pohjoismaita enemmän. Yhdessä vahvojen unilääkkeiden kanssa hoidetut vanhukset elävät lääketokkurassa, mikä aiheuttaa kaatumisia ja siitä seuraavia vammoja. Yli kolmasosa vanhuksista syö säännöllisesti yli kymmentä lääkettä yhtä aikaa. Tutkijoiden suositukset lääkkeiden määrästä ylitetään kaksinkertaisesti. Hoitajien tilalle on otettu lääkkeet, joilla pyritään lieventämään myös yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Osasyynä vanhusten liialliseen lääkitsemiseen on myös geriatrisen koulutuksen puute.

Kotona asuu sosiaali- ja terveysministeriön asettaman tavoitteen mukainen osuus 75 vuotta täyttäneistä. Kuitenkaan riittävää apua ei heille ole kyetty tarjoamaan. Avopalvelujen lisäämistavoitteesta huolimatta säännöllistä kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa saaneiden vanhusten määrä on vähentynyt, vaikka ikääntyneiden osuus väestöstä on merkittävästi kasvanut. Suurin pudotus on tapahtunut kodinhoitoavun saatavuudessa: sen saajien prosentuaalinen osuus on pudonnut lähes puoleen lamaa edeltäneestä tilanteesta.

Avopalvelujen lisäystä on toteutettu muuttamalla vanhainkoteja ns. asumispalveluyksiköiksi, joissa voidaan säästää paitsi henkilöstömenoissa myös lääkekuluissa. Toteutettu omaishoidon tuen minimitason korotus on paradoksaalisesti johtanut siihen, että kunnat ovat karsineet tuen saajien määrää määrärahojen puutteen vuoksi. Suurin osa omaishoitajista tekee arvokasta työtään edelleen täysin korvauksetta.

Henkilöstön alimiehitys vanhustenhuollossa heikentää palvelujen tasoa ja koettelee henkilökunnan jaksamista. Mm. sairauspoissaolojen määrä on suurta, eikä sijaisia tahdota saada. Työn vaativuuden ohella painetta lisää henkilöstön ikääntyminen. Sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvittaisiin aivan lähivuosina kymmeniä tuhansia uusia työntekijöitä pelkästään eläkkeelle jäämisen vuoksi. Kuitenkin jo nykyisellään alalla kärsitään nopeasti pahenevasta työvoimapulasta. Lisääntyneistä koulutusmääristä huolimatta ei uusia työntekijöitä ole helppo houkutella alalle pätkätyösuhteiden, heikon palkkatason ja työn raskauden vuoksi. Viime vuosina on arvioitu valmistuneista sairaanhoitajista peräti joka neljännen lähteneen ulkomaille töihin vakituisen työn, paremman palkan ja inhimillisemmän työtahdin vuoksi. Moni hoitoalan koulutuksen saanut on myös vaihtanut alaa.

Valtiontalous on jo vuosia kehittynyt suotuisasti ja valtionvelkaa on kyetty lyhentämään. Kuitenkin kuntien edellytykset tuottaa peruspalveluja ovat heikentyneet. Vaikka vähäisiä korotuksia sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin on tehty, eivät ne ole riittäneet Kansallisen terveyshankkeen edellyttämien palvelutarpeiden toteuttamiseen. Kansallisen terveyshankkeen määrärahojakin ollaan nyt leikkaamassa jo toisena perättäisenä vuotena. Samanaikaisesti hallitus on lykännyt kustannusten kasvusta johtuvan valtionosuusvelan (pakkolainan) takaisinmaksua kunnille, mikä on johtanut pysyvään satojen miljoonien eurojen vajaukseen kuntataloudessa.

Resurssipula on ajanut kuntien vanhustenhuollon todelliseen alennustilaan. Pelkästään vanhustenhuollon henkilöstövajeen täyttäminen vaatisi satoja miljoonia lisää palkkauksiin vakituisiin työsuhteisiin. Myös palkkaustasoon tarvittaisiin korjausta.

Hyvän ja laadukkaan hoidon takaamiseksi niin avo- kuin laitoshoidossa tarvitaan riittävästi osaavaa henkilökuntaa. Työn arvostus ja asianmukainen palkkaus tukevat henkilökunnan jaksamista vaativassa vanhustyössä. Hyvinvointiyhteiskunnassa vanhusten hyvän huolenpidon tulisi olla itsestäänselvyys.

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

Mihin pikaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta inhimillisen hoidon laatu ja riittävä henkilöstömäärä vanhustenhuollossa toteutuu?

Helsingissä huhtikuun 21 päivänä 2006

  • Päivi Räsänen /kd
  • Sari Essayah /kd
  • Toimi Kankaanniemi /kd
  • Leena Rauhala /kd
  • Kari Kärkkäinen /kd
  • Bjarne Kallis /kd
  • Eero Akaan-Penttilä /kok
  • Sirpa Asko-Seljavaara /kok
  • Kaarina Dromberg /kok
  • Leena Harkimo /kok
  • Pertti Hemmilä /kok
  • Hanna-Leena Hemming /kok
  • Anne Holmlund /kok
  • Jyri Häkämies /kok
  • Marjukka Karttunen /kok
  • Jyrki Katainen /kok
  • Jari Koskinen /kok
  • Pekka Kuosmanen /kok
  • Esko Kurvinen /kok
  • Jere Lahti /kok
  • Kalevi Lamminen /kok
  • Jouko Laxell /kok
  • Suvi Lindén /kok
  • Marjo Matikainen-Kallström /kok
  • Olli Nepponen /kok
  • Tuija Nurmi /kok
  • Heikki A. Ollila /kok
  • Reijo Paajanen /kok
  • Maija Perho /kok
  • Lyly Rajala /kok
  • Paula Risikko /kok
  • Martin Saarikangas /kok
  • Petri Salo /kok
  • Sari Sarkomaa /kok
  • Kimmo Sasi /kok
  • Arto Satonen /kok
  • Timo Seppälä /kok
  • Juhani Sjöblom /kok
  • Marja Tiura /kok
  • Irja Tulonen /kok
  • Raija Vahasalo /kok
  • Jan Vapaavuori /kok
  • Ahti Vielma /kok
  • Jari Vilén /kok
  • Lasse Virén /kok
  • Ben Zyskowicz /kok
  • Martti Korhonen /vas
  • Kari Uotila /vas
  • Annika Lapintie /vas
  • Markus Mustajärvi /vas
  • Matti Kauppila /vas
  • Esko-Juhani Tennilä /vas
  • Mikko Kuoppa /vas
  • Erkki Virtanen /vas
  • Minna Sirnö /vas
  • Matti Kangas /vas
  • Jaakko Laakso /vas
  • Mikko Immonen /vas
  • Pentti Tiusanen /vas
  • Unto Valpas /vas
  • Iivo Polvi /vas
  • Veijo Puhjo /vas
  • Outi Ojala /vas
  • Anne Huotari /vas
  • Raimo Vistbacka /ps
  • Timo Soini /ps
  • Erkki Pulliainen /vihr
  • Heidi Hautala /vihr
  • Kirsi Ojansuu /vihr
  • Osmo Soininvaara /vihr
  • Tuija Brax /vihr
  • Anni Sinnemäki /vihr
  • Janina Andersson /vihr
  • Tarja Cronberg /vihr
  • Oras Tynkkynen /vihr
  • Merikukka Forsius /vihr"

Puhemies:

Työjärjestyksen 22 §:n 1 momentin mukaisesti välikysymys lähetetään keskustelutta valtioneuvostolle vastattavaksi.

__________

PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT:

1) Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi

Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys  HE 227/2005 vp

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö  StVM 9/2006 vp

Toimenpidealoite  TPA 78/2003 vp

Puhemies:

Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö n:o 9. Yleiskeskustelu asiasta päättyi viime keskiviikon istunnossa.

PTK 39/3/2006

Yksityiskohtainen käsittely:

1. lakiehdotus

1 luvun 4 § ja luvun otsikko sekä 8 luvun 7 § hyväksytään keskustelutta.

8 luvun 11 §

Keskustelu:

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Ehdotan, että pykälä saa sen muodon, joka on vastalauseessa 1, eli 60 vuorokauden aika alennetaan 30 vuorokauteen.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Nurmen ehdotusta.

Keskustelu päättyy.

Puhemies:

Keskustelussa on ed. Tuija Nurmi ed. Maija Perhon kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.

Selonteko hyväksytään.

Äänestys ja päätös:

Mietintö "jaa", ed. Nurmen ehdotus "ei".

Puhemies:

Äänestyksessä on annettu 114 jaa- ja 40 ei-ääntä; poissa 45.

( Ään. 1 )

Eduskunta on hyväksynyt mietinnön.

8 luvun 12 §

Keskustelu:

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Ehdotan, että pykälä saa sen muodon, joka on vastalauseessa 1, eli tässäkin muutetaan 60 vuorokauden aika 30 arkipäiväksi.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Nurmen ehdotusta.

Keskustelu päättyy.

Puhemies:

Keskustelussa on ed. Tuija Nurmi ed. Maija Perhon kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena.

Selonteko hyväksytään.

Äänestys ja päätös:

Mietintö "jaa", ed. Nurmen ehdotus "ei".

Puhemies:

Äänestyksessä on annettu 116 jaa- ja 41 ei-ääntä; poissa 42.

( Ään. 2 )

Eduskunta on hyväksynyt mietinnön.

8 luvun 13 § ja luvun otsikko, 11 luvun 12 § ja luvun otsikko, 15 luvun 4 ja 20 § ja luvun otsikko, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike hyväksytään keskustelutta.

2. ja 3. lakiehdotuksen sisältö hyväksytään keskustelutta mietinnön mukaisena.

4. lakiehdotus

3 luvun 3 § ja luvun otsikko sekä 5 luvun 3 § hyväksytään keskustelutta.

5 luvun 4 §

Keskustelu:

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ehdotan, että pykälä saa sen muodon, joka on vastalauseessa 2, mikä tarkoittaa sitä, että työssäoloehto karttuu myös osasairauspäivärahan aikana.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Virtasen ehdotusta.

Keskustelu päättyy.

Puhemies:

Keskustelussa on ed. Erkki Virtanen ed. Minna Sirnön kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 2 mukaisena.

Selonteko hyväksytään.

Äänestys ja päätös:

Mietintö "jaa", ed. Virtasen ehdotus "ei".

Puhemies:

Äänestyksessä on annettu 136 jaa- ja 19 ei-ääntä; poissa 44.

( Ään. 3 )

Eduskunta on hyväksynyt mietinnön.

5 luvun 7 § ja luvun otsikko, voimaantulosäännös, johtolause ja nimike hyväksytään keskustelutta.

5. lakiehdotuksen sisältö hyväksytään keskustelutta mietinnön mukaisena.

Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyy.

2) Hallituksen esitys laiksi eräiden Euroopan yhteisön jäsenvaltioista olevien liikenteenharjoittajien kiellosta harjoittaa Suomen sisäistä liikennettä

Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys  HE 23/2006 vp

Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö  LiVM 7/2006 vp

Puhemies:

Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö n:o 7. Ensin käydään asiasta yleiskeskustelu ja sen jälkeen otetaan lakiehdotus yksityiskohtaiseen käsittelyyn.

Yksityiskohtainen käsittely:

Lakiehdotuksen sisältö hyväksytään keskustelutta mietinnön mukaisena.

Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyy.

3) Hallituksen esitys laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta

Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys  HE 27/2006 vp

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö  TyVM 2/2006 vp

Puhemies:

Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö n:o 2. Ensin käydään asiasta yleiskeskustelu ja sen jälkeen otetaan lakiehdotukset yksityiskohtaiseen käsittelyyn.

Yleiskeskustelua ei synny.

Yksityiskohtainen käsittely:

Lakiehdotusten sisältö hyväksytään keskustelutta mietinnön mukaisena.

Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyy.

__________

Puhemies:

Eduskunnan seuraava täysistunto on ensi tiistaina kello 14.

Täysistunto lopetetaan kello 13.31.

Pöytäkirjan vakuudeksi:

Seppo Tiitinen

​​​​