Nykyinen hallitus on linjannut ohjelmassaan hyväksyvänsä poliisin
resursseista tehdyn pidemmän aikavälin kokonaissuunnitelman,
jonka mukaan poliisipalvelut turvataan koko maassa. Ohjelmassaan
hallitus sitoutuu myös harmaan talouden kitkemiseen. Hallitusohjelmassa
visioidaan, että Suomi olisi Euroopan turvallisin maa,
ja todetaan, että hyvä turvallisuustilanne ja
vahva turvallisuuden tunne ovat tärkeä osa ihmisten
hyvinvointia ja kansallisesti tärkeä kilpailutekijä. Puhumme
siis yhteiskunnan kannalta keskeisistä kulmakivistä,
joiden tulisi olla kunnossa.
Käytännössä tilanne on toisenlainen.
Hallituksen toiminnan myötä poliisille laissa
säädettyjen tehtävien suorittaminen on
käynyt yhä mahdottomammaksi. Poliisin hallintorakenneuudistukseen
kuuluva liikkuvan poliisin (LP) lakkauttaminen ja poliisin arjen
resurssipula näkyvät varsinkin maaseudulla sekä suurten
kaupunkien ulkopuolella tieliikenteen valvonnan huolestuttavana
vähenemisenä. Käytännössä valvontaa
ei pystytä toteuttamaan nykyisillä resursseilla,
ja kiinnijäämisriskin puuttuminen saattaa osaltaan lisätä liikennesäännöistä piittaamattomuutta.
Poliisin määrärahakehitys on johtanut
poliisin resurssien vähenemiseen, vaikka Suomessa poliisien
määrä suhteessa väkilukuun on
maailman pienimpiä. Samanaikaisesti yksityinen turvallisuusala
kasvaa voimakkaasti. Julkisissa tiloissa toimivien vartijoiden ja
järjestyksenvalvojien määrä on
lisääntynyt räjähdysmäisesti.
Yksityisen turvallisuusalan toimijat käyttävät
kasvavassa määrin julkista valtaa ja vastaavat
niistä tehtävistä, joiden pitäisi
kuulua valtiolle. Varakkaat yksityistaloudet suojautuvat rikollisuudelta
monikansallisten turvallisuusalan yritysten tuottamilla hälytysjärjestelmillä.
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tuottaminen yksityistyy
ja kaupallistuu, mikä ei ole oikein — yleisestä järjestyksestä ja
turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu valtion perustehtäviin.
Poliisin riittämättömien resurssien
vuoksi myös erilaiset lupahallintoon liittyvät
ja muutkin tehtävät vaarantuvat. Päivittäisrikosten
eli lievien omaisuus-, väkivalta- ja huumerikosten tutkinta
on käytännössä muuttunut tutkinnasta
rikosten kirjaamiseksi. Erilaiset poliisitoimen painotukset, kuten
viime vuosien panostus talousrikostutkintaan, käytännössä vievät
resursseja muusta rikostutkinnasta. Poliisin esitutkintavoimavarojen
välitön vahva lisäys onkin olennainen
edellytys esimerkiksi harmaan talouden torjunnassa. Hyvien tulosten
saavuttamiseksi tarvitaan konkreettisia panostuksia osaavaan henkilöstöön.
Yleisemmin tämä on edellytys sille, että syyteharkintaan
päätyvät jutut eivät raukeaisi esitutkinnan
puutteisiin tai jopa virheisiin.
Koska vähentyneet resurssit ovat vieneet myös
järjestystä valvovia partioita kentältä,
poliisin näkyvyys rajoittuu yhä enenevässä määrin hälytystehtävältä toiselle
ajamiseen. Ennalta estävään valvontaan
ei juuri aikaa liikene. Säästötoimena
on jouduttu vähentämään työtunteja
niiltä ajankohdilta, joista poliisimiehille joudutaan maksamaan
erilaisia haittakorvauksia, kuten ilta-, yö- ja pyhäpäiväkorvauksia.
Myös hallituksen ajaman hätäkeskusuudistuksen
vaikutukset ovat olleet haitallisia kansalaisille. Ennen Suomessa
oli 15 hätäkeskusta; nyt uudistuksen jälkeen
niitä on enää viisi. Palvelutaso sektorilla
on laskenut huomattavasti, ja muun muassa paikallistuntemus on monin
paikoin hävinnyt hätäkeskuksista kokonaan,
mikä on aiheuttanut haastavia tilanteita päivystäjille.
Myös työntekijöiden vähäisyys
aiheuttaa kiirettä. Uudistus, jonka piti tuoda parannuksia
järjestelmään, onkin heikentänyt
sitä. Ennen uudistusta hätäkeskuksilla
oli tarkat tiedot onnettomuuskohteesta, mutta nyt näin
ei ole, vaan pelastuslaitoksen tulee tarkistaa paikannustiedot itse.
Tämä hidastaa avun perille pääsemistä ja
voi pahimmassa tapauksessa maksaa ihmishenkiä.
Maamme nykyiseen yleiseen turvallisuustilanteeseen vaikuttavat
heikentävästi myös kansainvälinen
tilanne ja siihen liittyvät haasteet. Nämä vaikuttavat
vääjäämättömästi
myös suojelupoliisin (Supo) tehtäväkenttään.
Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan Suomestakin on lähtenyt
fanaattisia islamisteja Lähi-idän kriisipesäkkeisiin.
Kun nämä uskonkiihkoilijat aikanaan palaavat Suomeen,
on osa heistä radikalisoitunut. Tämä jos
mikä vaarantaa kansalaisten turvallisuudentunnetta. Supon
toimintaan sekä voimavaroihin tuleekin panostaa nykyistä enemmän,
jotta se pystyy vastaamaan kaikkiin tulevaisuuden haasteisiin.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä katsoo, että hallitus
järjestelmällisesti sivuuttaa ne poliittiset linjanvetonsa,
joihin se on aikaisemmin juhlallisesti sitoutunut. Hallitusohjelman
keskeisten tavoitteiden ja tehtyjen ratkaisujen välinen
ristiriita kertoo toiminnan epäjohdonmukaisuudesta. Hyvänä esimerkkinä voidaan
mainita viime budjettiriihessä poliisihallinnolle osoitetut,
poliisin tehtäviin suhteutettuna täysin riittämättömät
taloudelliset resurssit. Hallitukselta puuttuu yhteiskunnan ohjaamisessa
tarvittava ymmärrys, ja sen poliittinen sitoutuminen ja
tuki poliisin toiminnan turvaamiseksi on vajavaista. Kaikesta tästä seurauksena
on, että kansalaisten luottamus arjen turvallisuuteen ja
toimivuuteen murenee entisestään.
Edellä olevan perusteella ja
ja Suomen perustuslain 43 §:ään
viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi
seuraavan välikysymyksen:
Mihin uusiin ja välittömiin arjen turvallisuutta
lisääviin sekä parantaviin toimenpiteisiin hallitus
ryhtyy,
miten hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden ja hallituksen
käytännön päätösten
välinen ristiriita on selitettävissä,
miten hallitus aikoo tässä kansainvälisessä tilanteessa
turvata suojelupoliisin toimintaa, jotta se pystyy vastaamaan ajan
haasteisiin,
miten hallituksen väite siitä, että liikkuvan
poliisin lakkauttaminen on tuonut kentälle lisäresursseja,
on käytännössä näkynyt,
miten poliisin vasteajat ovat kehittyneet syrjäseuduilla
hallintouudistuksen myötä — hallitushan
väittää, että hallintouudistus
on vahvistanut poliisiyksiköiden toimintakykyä,
miten hallitus on varautunut harjoittamansa kriminaalipolitiikan
seurauksiin, kun rikostutkinta on muuttumassa pitkälti
rikosten kirjaamiseksi ja
miten hallitus korjaa tekemänsä virheet
hätäkeskusuudistuksessa, jonka piti tuoda parannusta
kansalaisten palvelutasoon?