Täysistunnon pöytäkirja 78/2011 vp

PTK 78/2011 vp

Tarkistettu versio 2.0

78. KESKIVIIKKONA 30. MARRASKUUTA 2011

Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma (14.06—15.43) ja toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti (15.43—15.56).

Nimenhuuto

Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 30 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa):

  • Sauli Ahvenjärvi /kd
  • Juho Eerola /ps (e)
  • Markku Eestilä /kok (e)
  • Maarit Feldt-Ranta /sd
  • Satu Haapanen /vihr (e)
  • Lauri Heikkilä /ps (e)
  • Jyri Häkämies /kok (e)
  • Olli Immonen /ps (s)
  • Ilkka Kanerva /kok
  • Katri Komi /kesk (e)
  • Merja Kyllönen /vas (e)
  • Paula Lehtomäki /kesk (p)
  • Jari Lindström /ps (s)
  • Antti Lindtman /sd
  • Markus Lohi /kesk (e)
  • Markus Mustajärvi /vr
  • Merja Mäkisalo-Ropponen /sd
  • Elisabeth Nauclér /r
  • Raimo Piirainen /sd
  • Paula Risikko /kok (e)
  • Päivi Räsänen /kd (e)
  • Juha Sipilä /kesk (e)
  • Alexander Stubb /kok (e)
  • Eero Suutari /kok
  • Kari Tolvanen /kok (e)
  • Erkki Tuomioja /sd
  • Jutta Urpilainen /sd (e)
  • Stefan Wallin /r (e)
  • Sinuhe Wallinheimo /kok
  • Anu Vehviläinen /kesk (s)

Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat 6 edustajaa:

  • Sinuhe Wallinheimo /kok (14.21)
  • Elisabeth Nauclér /r (14.22)
  • Erkki Tuomioja /sd (14.25)
  • Eero Suutari /kok (14.36)
  • Markus Mustajärvi /vr (14.45)
  • Juha Sipilä /kesk (15.18)

__________

Välikysymyksen esittäminen

Puhemies Eero Heinäluoma:

Edustaja Timo Soini ja 32 muuta edustajaa ovat 29.11.2011 tehneet valtioneuvostolle välikysymyksen Euroopan talouskriisiä koskevista ratkaisuista (VK 2/2011 vp).

Annan nyt puheenvuoron välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle edustaja Soinille välikysymyksen esittämistä varten.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Esitämme seuraavan välikysymyksen:

"Eduskunnalle

Taustaa

Perussuomalaiset ovat alusta lähtien vastustaneet ylivelkaantuneiden euromaiden suoraa ja katteetonta tukemista. Tukipaketit ovat Suomen kannalta epäoikeudenmukaisia ja vaarallisen kalliita. Kaikki euromaat — Suomea ja Luxemburgia lukuun ottamatta — ovat ensin rikkoneet kasvu- ja vakaussopimuksen velkarajoja. Sen jälkeen tukipaketeilla on rikottu perussopimuksen no bailout -kieltoa (SEUT 125), minkä lisäksi Euroopan keskuspankki on toiminut kyseenalaisesti suhteessa jäsenvaltioiden rahoituskieltoon (SEUT 123) ryhtyessään rahoittamaan kriisimaita omasta pussistaan.

Emme ole missään vaiheessa hyväksyneet näitä toimenpiteitä. Ne ovat kohtuuttomia Suomea kohtaan ja uhkaavat ajaa meidätkin velkaloukkuun. Suomen kokonaisvastuut on arvioitu jopa 35 miljardiksi euroksi, kun mukaan otetaan EKP:n toimenpiteistä aiheutuvat riskit. Jos kuusi pahinta kriisimaata kaatuu, vastuut voivat pahimmassa tapauksessa kaksinkertaistua siitäkin. Suomelle kävisi silloin samoin kuin Irlannille pari vuotta sitten, kun se päätti antaa pankeilleen käytännössä rajatonta tukea. Riskit ovat vaarallisen suuria, kun muistetaan, että Suomen valtion velka on vajaat 80 miljardia euroa ja valtion vuosittainen budjetti on noin 50 miljardia euroa.

Kokonaisvastuiden selvittäminen eduskunnalle on ollut hallituksen suunnalta varsin hapuilevaa, mikä on vaikeuttanut kansanedustajien työtä ja heikentänyt demokraattista kontrollia. Sopimusten epäselvyydet, vakuusjärjestelyjen monimutkaisuus ja EKP:n harjoittama tietojen pimittäminen ovat lisänneet kansalaisten epäluottamusta poliitikkoja sekä Euroopan unionin instituutioita kohtaan.

Yritykset pelastaa tilanne ilman kriisimaiden velkojen uudelleenjärjestelyä ovat epäonnistuneet, koska tarvittavat rakenteelliset uudistukset olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten. Nyt, maailmantalouden ajautuessa taantumaan, ei ole mitään sellaista talouskasvun lähdettä, joka voisi nostaa kriisimaat nopealle kasvu-uralle, kun maat joutuvat samaan aikaan tekemään kovia leikkauksia ja veronkorotuksia. Vain kovat tosiasiat myöntämällä voidaan rakentaa tulevaisuutta.

Velkakriisi on euron kriisi

Kyseessä on euron kriisi. Yhteinen rahapolitiikka on ruokkinut tietyissä jäsenvaltioissa vastuutonta velaksi elämistä, jossa sekä yksityinen että julkinen sektori ovat pöhöttyneet halvan lainarahan turvin. Euroalue oli jo syntyessään kaukana optimaalisesta valuutta-alueesta, mutta vastoin euroidealistien optimistisia ennusteita epätasapainot (inflaatio, talouskasvu, kauppataseen tasapaino) enemmän ja vähemmän kehittyneiden EU-maiden välillä ovat vain kasvaneet euroaikana. Tämä on keskeinen syy vallitsevaan kriisiin, sillä yhteinen rahapolitiikka on ajanut tietyt maat ahtaalle ja vaikeuttanut niiden talouspolitiikan harjoittamista.

Kriisi ei tullut yllätyksenä asiaa lähempää seuranneille. Jo ennen euron perustamista useat johtavat taloustieteilijät arvostelivat hanketta siitä, että se perustui vain poliittisiin tavoitteisiin ja soti talouden logiikkaa vastaan. Euro ei täyttänyt useimpia optimaalisen valuutta-alueen ehtoja, minkä vuoksi Harvardin Martin Feldstein kirjoitti jo vuonna 1992, että Euroopan talous- ja rahaliitto (EMU) vaikeuttaisi alueen talouskehitystä ja lisäisi Euroopan sisäisiä konflikteja — juuri kuten viimeisen vuoden aikana on tapahtunut.

Feldstein ei ollut mielipiteineen yksin, vaan myös Nobel-palkitut taloustieteilijät Milton Friedman ja Paul Krugman pitivät euroa kohtalokkaana virheenä jo ennen sen syntyä. Samoilla linjoilla oli moni muukin, kuten New Yorkin yliopiston professori Nouriel Roubini, joka tunnetusti ennusti viime vuosien finanssikriisin sekä suututti Italian talousministeri Tremontin Davosissa vuonna 2006 pitämässään puheessa, jossa hän arveli Italian ajautuvan kriisiin ja irtaantuvan eurosta lähivuosina.

Euron haitat Suomelle

Suomessa euro on ollut pyhä lehmä, jonka arvostelua on pidetty sopimattomana ja tietämättömänä. Nyt on toisin.

Euron piti myyntiesitteen mukaan tuoda talouskasvua, vakautta ja yhtenäistä talouskehitystä. Todellisuudessa on käynyt toisin. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ekonomisti Jukka Pietilä on hiljattain laskenut, että euromaiden kasvu on ollut hitaampaa kuin mitä se olisi ollut ilman euroa. Verrokkimaat Iso-Britannia, Ruotsi, Sveitsi ja Tanska ovat kehittyneet paremmin useilla mittareilla, vaikka Iso-Britannia kärsi suuren finanssikriisin pankkisektorillaan. Ero selittyy ensisijaisesti itsenäisellä rahapolitiikalla, joka on vaikeissa talousoloissa ollut maille eduksi.

Taloustieteen professori Pertti Haaparanta on todennut, että näytön paikka on niillä, jotka väittävät EMU-jäsenyyden hyödyttäneen suomalaisten enemmistöä. Hän viittaa mm. David Cookin uuteen tutkimukseen, jonka mukaan euroon siirtyminen on johtanut palkkojen tulo-osuuden laskuun etenkin Suomen kaltaisissa maissa. Tämä tarkoittaa, että euron vaikutuksesta aiempaa suurempi osuus bruttoarvonlisäyksestä on kanavoitunut suuria pääomia ansaitseville henkilöille. Eurojäsenyyden suurimpia menettäjiä ovat olleet palkansaajat — eli kansalaisten enemmistö.

Myös maailmalla useat talousasiantuntijat ovat peräänkuuluttaneet keskustelua Suomen kaltaisten maiden eurojäsenyydestä. Esimerkiksi investointipankki Goldman Sachsin entinen pääekonomisti Jim O"Neill sekä ajatushautomo Strategy Economicsin Matthew Lynn ovat julkisesti arvioineet, että oma valuutta voisi olla Suomelle eduksi.

Liittovaltio tai itsenäisyys

Hallitus ei ole tehnyt selvää ja julkista valintaa tilanteen ratkaisemiseksi. Sekä edellinen että nykyinen hallitus ovat esittäneet itsenäistä linjaa, mutta lopulta ovat aina seuranneet Saksan ja Ranskan talutusnuorassa. Hallitus ei ole myöntänyt sitä, mistä muualla puhutaan avoimesti: euro ei toimi ilman laajamittaista liittovaltiota.

Liittovaltiokehitys on agendalla varsin avoimesti. Komission ehdottamat eurobondit vakiinnuttaisivat julkistaloudellisen yhteisvastuun euroalueelle. Saksan ajama yhteinen finanssipolitiikka puolestaan keskittäisi budjettivallan Brysseliin. Taloustieteilijöiden mukaan seuraavaksi agendalla ovat mm. työmarkkinoiden sääntelyn yhtenäistäminen, eläkejärjestelmien integrointi sekä Euroopan laajuinen työttömyysturva. Ilman yhteisiä riskienjakomekanismeja ei EMU:sta saada toimivaa valuutta-aluetta.

Perussuomalaiset eivät usko Euroopan liittovaltion olevan oikea tie. Eurobondit johtaisivat Suomelle huomattavasti kalliimpiin rahoituskuluihin, koska Suomen julkinen talous on euroalueen parhaiten hoidettuja. Sitä paitsi joutuisimme automaattisesti ottamaan vielä nykyistäkin isompia vastuita ongelmamaista, sillä yhteiset, jopa tuhansien miljardien velkakirjat nostaisivat automaattisesti omia vastuitamme kymmenillä miljardeilla euroilla.

Keskitetty budjettipolitiikka tekisi eduskunnasta sivukonttorin — samoin kuin Suomen Pankille on tapahtunut. Eikä yhteinen fiskaalijärjestelmä kuitenkaan lopulta toimisi, koska EU koostuu hyvin erilaisista kulttuureista ja perinteistä eikä se noudata omia sääntöjään.

Työmarkkinoiden, sosiaalipolitiikan ja eläkejärjestelmän suhteen meidän on turha kuvitella, että Suomen mallista tulisi EU:n malli. Isot maat jyräävät, Suomi on mukana — tai sitten ei ole.

Isoimpia esteitä liittovaltion toiminnalle ovat suuret erot euromaiden välillä korruption, hallinnon tehokkuuden ja lakien noudattamisen suhteen. Maailmanpankin indikaattoreiden mukaan Italia, Kreikka, Portugali ja Espanja ovat näiltä osin lähempänä kehittyviä valtioita, kun taas Suomi on euromaista kaikkein kauimpana niistä. Euro ei ole pienentänyt näitäkään eroja, vaan esimerkiksi Italia on jatkanut matkaansa alaspäin.

Perussuomalaiset kunnioittavat kansan päätöksiä — mutta eivät eliitin toimintatapaa, jossa liittovaltiota yritetään hivuttaa eteenpäin väkisin ja pikkuhiljaa ilman äänestäjien siunausta. Vaadimme, että hallitus kertoo kansalle avoimesti, mihin ratkaisuihin se on valmis kriisien pahentuessa. Kyse on niin suuren mittaluokan ratkaisuista Suomen itsenäisyyden kannalta, ettei sellaisia saa tehdä vaivihkaa ja ilman julkista debattia.

Hajoamiseen varauduttava

Lopuksi kannamme huolta siitä, mitä hallitus aikoo tehdä, jos euroalue mahdollisesti hajoaa lähitulevaisuudessa. Tämä skenaario on noussut vakavaksi puheenaiheeksi. Olisi edesvastuutonta, jos hallituksella ei olisi toimintastrategiaa sitä varten.

Esimerkiksi Englannissa maan rahoitusvalvoja (Financial Services Authority) vaati hiljattain, että suuret pankit varautuvat euron mahdolliseen hajoamiseen. Suomessa Ålandsbanken Asset Managementin toimitusjohtaja Stefan Törnqvist on ennustanut kriisin johtavan lopulta euroalueen hajoamiseen.

Euron hajoamista ei voida enää sulkea pois. Suomen on mietittävä oma strategiansa, joka ei ole sidottu muiden euromaiden valintoihin. Saksalla on D-markat vielä hyvässä tallessa.

Selvä vaihtoehto tarjolla

Perussuomalaiset ovat tarjonneet selvän vaihtoehdon.

Ensinnäkin Suomen piikki kiinni heti. Suomen riskit ovat jo nyt mittavat. Suomi ei ole aiheuttanut tätä kriisiä. On epäoikeudenmukaista asettaa suomalainen veronmaksaja tämän kriisin maksumieheksi. Suomen osuus takauksista on epäoikeudenmukainen. Tukipaketit ovat EU:n omien sopimusten vastaisia ja siten moraalittomia.

Toiseksi kriisimaiden velkoja on leikattava. Kriisimaiden velkataakka on niin suuri, että ilman mittavia velkojen leikkauksia (haircut) ne eivät selviä. Tappiot realisoituvat riskien ottajille.

Kolmanneksi jatkorahoitus voidaan hyväksyä vain suoraan IMF:n kautta — ilman välikäsiä kuten ERVV:tä. Kansainvälinen valuuttarahasto on se taho, jolla on sekä uskottavuus että kokemus velkakriisien ratkaisemiseen. EU:lla ei ole kumpaakaan. EU on täysin omien vallanpitäjiensä halvaannuttama. Virheitä ei myönnetä vaan pankkien lisäksi pelastetaan epäonnistuneita poliitikkoja.

Neljänneksi on jo aika tehdä selvitys Suomen rahapoliittisista vaihtoehdoista. Perussuomalaiset eivät hyväksy liittovaltiopolitiikkaa eivätkä velka- ja tulonsiirtounionia eurobondeineen.

Emme hyväksy EKP:n johtamaa rahoitusta, jossa Suomen kansa pantaisiin maksamaan kymmeniä miljardeja euroja ilman mitään demokraattista kontrollia. Maksu tulisi joko suoraan pääomittamisen kautta tai — mikä vielä epäoikeudenmukaisempaa — nopeasti kasvavan inflaation kautta.

Vaadimme myös lisätietoja hallituksen paljon mainostamasta vakuussopimuksesta. Kreikan lainan seuraava maksuerä on menossa maksuun. — Joko Suomen vakuussopimus on Lontoossa saatu kyhätyksi, ja mikä on sen sisältö? Tarvitaan selkokielinen teksti, jotta kansa voi arvioida päättäjiensä pätevyyttä ja luotettavuutta.

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

Onko hallitus varautunut euron mahdolliseen hajoamiseen,

aikooko hallitus teettää perusteellisen selvityksen Suomen rahapoliittisista vaihtoehdoista esimerkiksi Ruotsin, Tanskan, Ison-Britannian ja Sveitsin malleja seuraten,

hyväksyykö hallitus sen, että eduskunnan budjettivalta siirretään Euroopan komissiolle,

hyväksyykö hallitus komission ehdottamat eurobondit, jotka nostaisivat huomattavasti Suomen valtion lainakustannuksia ja lisäisivät automaattisesti sen vastuita kriisimaista,

hyväksyykö hallitus todellakin sen, että vakuusrahastojen riskiä kasvatetaan moninkertaiseksi muuttamalla rahastot vipurahastoiksi ja

hyväksyykö hallitus kriisimaiden velkojen hoitamisen EKP:n setelirahoituksella?

Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2011

  • Timo Soini /ps
  • Anssi Joutsenlahti /ps
  • Vesa-Matti Saarakkala /ps
  • Maria Lohela /ps
  • Lea Mäkipää /ps
  • Martti Mölsä /ps
  • Jussi Halla-aho /ps
  • Juha Väätäinen /ps
  • Kauko Tuupainen /ps
  • Maria Tolppanen /ps
  • Hanna Mäntylä /ps
  • Pirkko Mattila /ps
  • Kimmo Kivelä /ps
  • Ari Jalonen /ps
  • Tom Packalén /ps
  • Reijo Hongisto /ps
  • Pertti Virtanen /ps
  • Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
  • Mika Niikko /ps
  • Kaj Turunen /ps
  • Reijo Tossavainen /ps
  • Pietari Jääskeläinen /ps
  • Osmo Kokko /ps
  • Pentti Kettunen /ps
  • Ritva Elomaa /ps
  • Laila Koskela /ps
  • Arja Juvonen /ps
  • Ville Vähämäki /ps
  • Juho Eerola /ps
  • Olli Immonen /ps
  • Johanna Jurva /ps
  • Teuvo Hakkarainen /ps
  • James Hirvisaari /ps"

Puhemies Eero Heinäluoma:

Työjärjestyksen mukaisesti välikysymys lähetetään keskustelutta valtioneuvostolle vastattavaksi.

__________

PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT:

1) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain 45 §:n muuttamisesta

Toinen käsittely

Hallituksen esitys  HE 49/2011 vp

Hallintovaliokunnan mietintö  HaVM 4/2011 vp

Puhemies Eero Heinäluoma:

Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 29.11.2011 pidetyssä täysistunnossa.

PTK 77/16/2011

Keskustelussa on Elsi Katainen Mirja Vehkaperän kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.

Selonteko hyväksyttiin.

Päätökset

Puhemies Eero Heinäluoma:

Joka hyväksyy lakiehdotuksen, äänestää "jaa"; jos "ei" voittaa, on lakiehdotus hylätty.

Pöytäkirjaan merkitään, miten kukin edustaja on äänestänyt.

Äänestyksessä eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn lakiehdotuksen äänin

jaa 131, ei 31, tyhjiä 1; poissa 36.

( Ään. 1 )

( liite1 )

Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi.

Asian käsittely päättyi.

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väylämaksulain 6 ja 8 §:n muuttamisesta

Toinen käsittely

Hallituksen esitys  HE 65/2011 vp

Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö  LiVM 7/2011 vp

Puhemies Eero Heinäluoma:

Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 29.11.2011 pidetyssä täysistunnossa.

PTK 77/19/2011

Keskustelussa on Mirja Vehkaperä Ari Torniaisen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.

Selonteko hyväksyttiin.

Päätökset

Puhemies Eero Heinäluoma:

Joka hyväksyy lakiehdotuksen, äänestää "jaa"; jos "ei" voittaa, on lakiehdotus hylätty.

Pöytäkirjaan merkitään, miten kukin edustaja on äänestänyt.

Äänestyksessä eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn lakiehdotuksen äänin

jaa 101, ei 65; poissa 33.

( Ään. 2 )

( liite2 )

Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi.

Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen.

Asian käsittely päättyi.

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta

Toinen käsittely

Hallituksen esitys  HE 63/2011 vp

Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö  MmVM 7/2011 vp

Puhemies Eero Heinäluoma:

Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 29.11.2011 pidetyssä täysistunnossa.

PTK 77/25/2011

Keskustelussa on Timo Korhonen Elsi Kataisen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.

Selonteko hyväksyttiin.

Päätökset

Puhemies Eero Heinäluoma:

Joka hyväksyy lakiehdotuksen, äänestää "jaa"; jos "ei" voittaa, on lakiehdotus hylätty.

Pöytäkirjaan merkitään, miten kukin edustaja on äänestänyt.

Äänestyksessä eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn lakiehdotuksen äänin

jaa 102, ei 65; poissa 32.

( Ään. 3 )

( liite3 )

Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi.

Asian käsittely päättyi.

4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yliopistolain 49 §:n 2 momentin väliaikaisesta muuttamisesta

Toinen käsittely

Hallituksen esitys  HE 79/2011 vp

Sivistysvaliokunnan mietintö  SiVM 3/2011 vp

Puhemies Eero Heinäluoma:

Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 29.11.2011 pidetyssä täysistunnossa.

PTK 77/27/2011

Keskustelussa on Kimmo Kivelä Ritva Elomaan kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.

Selonteko hyväksyttiin.

Päätökset

Puhemies Eero Heinäluoma:

Joka hyväksyy lakiehdotuksen, äänestää "jaa"; jos "ei" voittaa, on lakiehdotus hylätty.

Pöytäkirjaan merkitään, miten kukin edustaja on äänestänyt.

Äänestyksessä eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyn lakiehdotuksen äänin

jaa 103, ei 66; poissa 30.

( Ään. 4 )

( liite4 )

Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi.

Asian käsittely päättyi.

5) Valtioneuvoston selvitys Suomen osallistumisesta YK:n UNIFIL-operaatioon Libanonissa

Keskustelu

Valtioneuvoston selvitys  UTP 16/2011 vp

Puhemies Eero Heinäluoma:

Päiväjärjestyksen 5) asiana on puhemiesneuvoston 23.11.2011 tekemän päätöksen mukaisesti käytävä keskustelu Suomen osallistumisesta YK:n Unifil-operaatioon Libanonissa. Keskustelu alkaa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan, edustaja Timo Soinin ja ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan puheenvuoroilla.

Niiden jälkeen käytävässä keskustelussa puheenvuorot varataan P-painikkeella. Myönnän puheenvuorot harkitsemassani järjestyksessä, ja ne saavat kestää enintään 2 minuuttia. Alkupuheenvuorojen jälkeen mahdollistetaan myös minuutin puheenvuoroin käytävä debatti.

Asian käsittely päättyi.

6) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja 19 a §:n muuttamisesta

Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys  HE 77/2011 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö  VaVM 16/2011 vp

Puhemies Eero Heinäluoma:

Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Asian käsittely keskeytetään.

Asian käsittelyä jatketaan:  PTK 80/3/2011

7) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisestä

Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys  HE 109/2011 vp

Puolustusvaliokunnan mietintö  PuVM 1/2011 vp

Puhemies Eero Heinäluoma:

Käsittelyn pohjana on puolustusvaliokunnan mietintö. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.

Keskustelu

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Edustaja Markus Mustajärvi on edustaja Jussi Niinistön kannattamana tehnyt ehdotuksen asian lähettämisestä puolustusvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tulee antaa lausunto. Tästä ehdotuksesta on äänestettävä, ja äänestys suoritetaan huomenna pidettävässä täysistunnossa.

Asian käsittely keskeytetään.

Asian käsittelyä jatketaan:  PTK 79/2/2011

8) Hallituksen esitys eduskunnalle kansalaisaloitelaiksi ja laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta

Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys  HE 46/2011 vp

Perustuslakivaliokunnan mietintö  PeVM 6/2011 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.

Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 9) asiasta.

Yleiskeskustelua ei syntynyt.

Päätökset

Eduskunta hyväksyi 1. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena.

Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen 2. lakiehdotuksen hylkäämisestä.

Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

9) Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan päätökseksi eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta

Ensimmäinen käsittely

Puhemiesneuvoston ehdotus  PNE 1/2011 vp

Perustuslakivaliokunnan mietintö  PeVM 7/2011 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Päiväjärjestyksestä poistetaan 9) asia.

10) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain 1 §:n ja liitteen muuttamisesta

Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys  HE 94/2011 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö  VaVM 18/2011 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.

Yleiskeskustelua ei syntynyt.

Päätökset

Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena.

Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

11) Hallituksen esitys eduskunnalle ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen VII luvun vaarallisten aineiden kuljetusta kappaletavarana aluksessa koskevan säännöstön (IMDG-säännöstö) 1.3 luvun muutosten hyväksymisestä ja laiksi muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta

Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys  HE 102/2011 vp

Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö  LiVM 13/2011 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.

Yleiskeskustelua ei syntynyt.

Päätökset

Eduskunta hyväksyi lakiehdotusten sisällön mietinnön mukaisena.

Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

12) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta

Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys  HE 114/2011 vp

Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö  LiVM 14/2011 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.

Yleiskeskustelua ei syntynyt.

Päätökset

Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena.

Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

13) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kasvinsuojeluaineista sekä laeiksi metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain 7 a §:n ja rikoslain 44 luvun 1 §:n ja 48 luvun 1 §:n muuttamisesta

Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys  HE 81/2011 vp

Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö  MmVM 9/2011 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.

Yleiskeskustelua ei syntynyt.

Päätökset

Eduskunta hyväksyi lakiehdotusten sisällön mietinnön mukaisena.

Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

14) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta

Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys  HE 105/2011 vp

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö  StVM 15/2011 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä.

Yleiskeskustelua ei syntynyt.

Päätökset

Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena.

Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

15) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muuttamisesta

Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys  HE 75/2011 vp

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö  StVM 16/2011 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä.

Yleiskeskustelua ei syntynyt.

Päätökset

Eduskunta hyväksyi lakiehdotusten sisällön mietinnön mukaisena.

Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.

16) Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen valuuttarahaston neljättätoista yleistä jäsenosuustarkistusta ja johtokuntauudistusta koskevan päätöslauselman nro 66-2 hyväksymisestä sekä valtiontakuusta Suomen Pankille

Ainoa käsittely

Hallituksen esitys  HE 62/2011 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö  VaVM 17/2011 vp

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö.

Keskustelua ei syntynyt.

Päätökset

Eduskunta hyväksyi päätöslauselman sekä antoi mietinnön mukaisesti suostumuksen Suomen jäsenosuuden korottamiselle ja valtiontakuuseen sekä siihen, että aiemmat vastuusitoumukset kumotaan.

Asian käsittely päättyi.

17) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta

Mietintöjen pöydällepano

Hallituksen esitys  HE 120/2011 vp

Hallintovaliokunnan mietintö  HaVM 6/2011 vp

Mietintö pantiin pöydälle 1.12.2011 pidettävään täysistuntoon.

18) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Mietintöjen pöydällepano

Hallituksen esitys  HE 60/2011 vp

Hallintovaliokunnan mietintö  HaVM 7/2011 vp

Mietintö pantiin pöydälle 1.12.2011 pidettävään täysistuntoon.

19) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hallinto-oikeuslain 12 b §:n muuttamisesta

Mietintöjen pöydällepano

Hallituksen esitys  HE 108/2011 vp

Lakivaliokunnan mietintö  LaVM 8/2011 vp

Mietintö pantiin pöydälle 1.12.2011 pidettävään täysistuntoon.

20) Hallituksen esitys eduskunnalle adoptiota koskevan lainsäädännön uudistamiseksi sekä lasten adoptiota koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Mietintöjen pöydällepano

Hallituksen esitys  HE 47/2011 vp

Lakivaliokunnan mietintö  LaVM 9/2011 vp

Mietintö pantiin pöydälle 1.12.2011 pidettävään täysistuntoon.

__________

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Eduskunnan seuraava täysistunto on huomenna torstaina 1.12.2011 kello 16.

Täysistunto lopetettiin kello 15.56.

Pöytäkirjan vakuudeksi:

Timo Tuovinen

​​​​