Oras Tynkkynen /vihr (ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos hyvin käy, täytän vuosisadan puolivälissä 72 vuotta. Silloinkin olen vielä nuorempi kuin isoäitini nykyään. Samassa ajassa, vuosisadan puoliväliin mennessä, ilmastonmuutos on voinut tappaa jo yli miljoona eliölajia sukupuuttoon. Puolet Amazonasin sademetsistä on voinut muuttua ruohoaavikoiksi. Useampi kuin joka toinen kesä voi olla vielä kuumempi kuin hellekesä 2003, joka tappoi Euroopassa ihmisiä Imatran kaupungin väestön verran.

Tuoreen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kyselyn mukaan neljä viidesosaa suomalaisista on huolestunut ilmastonmuutoksesta. Paljon huolestuneiden osuus on vuodessa kasvanut yli puolella. Suomalaiset ovat syystä todella huolissaan. Ilmastonmuutos on tällä vuosisadalla mahdollisesti ihmiskunnan vakavin uhka. Miten tähän uhkaan reagoi hallitus? Viivyttelyllä, vastuun pakoilulla ja keskinäisellä riitelyllä.

Hallitus lupasi hallitusohjelmassaan uudistaa ilmastostrategian. Ei tullutkaan ilmastostrategiaa, tuli kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi. Hallituksen halu tai kyky ei riittänyt tekemään takkia, joten piti ostaa alennuslaarista käytetty tuluskukkaro. Hallituksen mitätön ja apaattinen tekele ei todellisuudessa ansaitse strategian nimeä. Taktiikka on oppi siitä, kuinka taistelu voitetaan. Strategia puolestaan on oppi siitä, kuinka sota voitetaan. Tässä vaatimattomassa paperinivaskassa ei edes yritetä esittää visiota sodan voittamisesta. Energiankulutus kasvaa, sähkönkulutus kasvaa, päästöt kasvavat. Varsinainen tavoite, ilmastonmuutoksen torjuminen, on jäänyt kauas taka-alalle. Hallitusta kiinnostaa vain limbota Kioto-riman ali mahdollisimman vähällä.

Neuvottelut Kioton kauden jälkeisistä ilmastotavoitteista alkoivat toissa päivänä YK:n ilmastokokouksessa Montrealissa. Suurimpia haasteita on houkutella nopeasti kasvavia kehitysmaita osallistumaan aktiivisesti ilmastotalkoisiin. Mutta miksi köyhät maat rajoittaisivat jo ennestään pieniä päästöjään, jos edes Suomen kaltaisissa rikkaissa ja korkean osaamisen maissa ei viitsitä yrittää tämän enempää?

Arvoisa puhemies! Kymmenen minuuttia on aivan liian lyhyt aika tämän niin sanotun strategian puutteiden listaamiseen. Käyn kuitenkin lyhyesti läpi viisi pahinta ongelmaa.

Ensinnäkin likinäköisen strategian tavoitteet ja toimenpiteet ulottuvat vaivaisen kymmenen vuoden päähän. Toisin on muualla. Esimerkiksi Iso-Britannia, Ranska, Ruotsi, jopa Kalifornian osavaltio Yhdysvalloissa, ovat suunnanneet katseen vuosisadan puoliväliin asti. Niiden tavoitteena on vähentää päästöjä tuossa ajassa 60—80 prosenttia.

Suomen strategiasta puuttuu näkemys ilmastopolitiikan suunnasta. Lyhytnäköisyys tulee kalliiksi veronmaksajille, sillä vailla suuntaa ajelehdittaessa voidaan tehdä päätöksiä, jotka kostautuvat myöhemmin, mutta se tulee kalliiksi myös yrityksille, sillä tarvittaviin muutoksiin ei osata varautua riittävän ajoissa.

Toiseksi strategiassa varaudutaan ostamaan päästöoikeuksia ulkomailta veronmaksajien rahoilla. Tämä johtaisi siihen, että vuonna 2013 silloisen hallituksen tulisi selvitä sekä uusista päästövelvoitteista että vanhasta, maton alle lakaistusta 10 miljoonasta päästötonnista. Ongelmat eivät kuitenkaan ratkea vetkuttelemalla ja tuleville hallituksille kasaamalla.

Kolmanneksi strategia kitsastelee satsauksissa uusiutuviin energianlähteisiin, mutta kylvää satoja miljoonia teollisuudelle. Esimerkiksi uusiutuvien energiatukeen käytettiin viime vuonna 30 miljoonaa euroa, mutta strategiassa tavoite on vain 26 miljoonaa. Hallitus siis haluaa vähentää satsauksia kotimaisiin uusiutuviin energianlähteisiin. Samalla mietitään tekohengityksen antamista haitalliselle turvelauhteelle. Vihreiden mielestä veronmaksajien niukoilla euroilla kannattaa mieluummin tukea päästöjen vähentämistä kuin päästöjen tuottamista.

Neljänneksi strategia luottaa nykyisiin toimenpiteisiin, vaikka ne eivät riitä alkuunkaan. On häpeällistä, että hallitus istui strategian päällä kuukausitolkulla, mutta ei silti kyennyt keksimään liki ainuttakaan uutta toimenpidettä, jolla ilmastonsuojelua voitaisiin edistää. (Ed. Elo: Mitä vihreät keksivät?) — Vihreät keksivät kyllä, ja palaan siihen kohta.

Viidenneksi hallitus uskottelee, ettei päästökaupan ulkopuolisella sektorilla voisi vähentää päästöjä juuri lainkaan. Näin hallitus laiminlyö ilmastonsuojelun mahdollisuudet erityisesti liikenteessä ja pientalojen lämmityksessä. Energiantuotanto ja teollisuus jätetään lähes yksin vastaamaan päästöjen vähentämisestä.

Arvoisa puhemies! Toimettomuutta ilmastopolitiikassa perustellaan usein sillä, että Suomessa kaikki on jo muka tehty. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Energiatalouden tehostamisessa ja uusiutuvissa energianlähteissä on Suomessa huikea potentiaali. Tuo potentiaali on vain osattava hyödyntää. Esimerkiksi Tekesin mukaan uusien kerrostalojen lämmitysenergian tarvetta voidaan Suomessa leikata matalaenergiatekniikalla 70 prosenttia nykyisestä. Kyllä, kuulitte aivan oikein: 70 prosenttia. Rakennuskustannuksia tällainen huipputekniikka lisäisi silti vain pari prosenttia.

Hallituksen itse tilaaman selvityksen mukaan jätteistä saatava biokaasu voisi enimmillään kattaa 40 prosenttia Suomen tieliikenteen energiankulutuksesta. Metsähakkeen lisäyksestä saatava energiamäärä voisi olla yhtä suuri kuin koko Helsingin kaukolämmön ja neljän Tornion terästehtaan sähkön tarve yhteensä. Kymmenessä vuodessa tuulivoima voisi puolestaan tuottaa tarpeeksi sähköä kattamaan Suomen suurimman paperitehtaan vuotuisen kulutuksen nelinkertaisesti. (Elo: Mikähän siinä on, ettei se tuota?) — Mahtaako hallituksen politiikassa olla jotain vikaa, jos nämä asiat eivät etene?

Kestävän energian mahdollisuudet ovat niin valtavat, ettei lyhytnäköisiä hätäratkaisuja, kuten lisäydinvoimaa, yksinkertaisesti tarvita. Energiakeskustelussa onkin aika siirtyä 2000-luvulle. (Ed. Sasin välihuuto) — Meidän pitää keskittyä moderniin, kestävään teknologiaan, ed. Sasi, jolla voidaan luoda Suomeen työpaikkoja, vientituloja ja yritysmahdollisuuksia.

Esimerkiksi Teknologiateollisuuden ja Vtt:n tuore selvitys arvioi, että tuulivoimateollisuuden työpaikkojen määrä voisi Suomessa peräti yhdeksänkertaistua 18 000:een. Jos emme osaa hyödyntää kestävän energiatalouden potentiaalia, hukkaamme siis mittavia mahdollisuuksia työpaikkojen ja yritystoiminnan luomisessa.

Suomella on tätä menoa vaarana tippua kestävän teknologian kyydistä. Muiden maiden yritykset kyllä mielellään omivat kasvavat markkinat, jotka ne saavat maamme hallitukselta luovutusvoittona.

Hallituksen strategian valmistumista viivästytti viime metreillä ministerien surkuhupaisa kiistely melko pienistä rahasummista. Samaan aikaan hallitus ei ole juurikaan päässyt eteenpäin energiayhtiöille kertyvän niin sanotun windfall-voiton verottamisessa. Päästökaupan toteutuksen puutteista maksavat nyt kuluttajat ja teollisuus. Jos energiayhtiöiden ansiottomasta voitosta vaikka vain kolmannes saataisiin talteen, (Ed. Elon välihuuto) kertyisi valtion kirstuun vuosittain parisataa miljoonaa euroa. Tällä tuotolla voisi rahoittaa paitsi hallituksen nyt esittämän teollisuuden sähköveron puolittamisen, myös lukuisia toimenpiteitä, joihin hallituksella ei ole riittänyt rohkeutta ryhtyä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kerta toisensa jälkeen viivästynyttä strategiaa odotellessa vihreät laativat kattavan ilmasto- ja energiaohjelman "Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla". Siinä olemme esittäneet kymmenittäin konkreettisia ja tehokkaita keinoja vähentää päästöjä. — Sieltä myös ed. Elo löytää vastauksen kysymykseensä.

Muutama esimerkki. (Ed. Elo: Ei niitä jaksa lukea, niitä on niin paljon!) — Jos ei jaksa lukea, ei voi sitten syyttää ainakaan vihreitä, ettei ole tarjottu vaihtoehtoja. — Lukuhaluttomille edustajille voin kertoa muutaman esimerkin tässä. Esimerkiksi useissa EU-maissa on otettu käyttöön vihreän sähkön tuottajalle lisähinnan takaavia syöttötariffeja. Niillä uusiutuvien energianlähteiden käyttö on saatu ripeään nousuun. Autojen verotuksen porrastaminen tiukasti päästötason mukaan kannustaisi suomalaisia hankkimaan vähäpäästöisiä hybridi- ja biopolttoaineautoja. Pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuilla voitaisiin rahoittaa joukkoliikenteen kunnianhimoista kehittämistä ja samalla parantaa myös autoilun sujuvuutta jne. jne. Keinoja kyllä riittää. Ne pitää vain ottaa käyttöön.

Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden ihmiset tuskin voivat käsittää, miksi nykyhallitus halvaantui ihmiskunnan ehkä vakavimman uhkan edessä; miksi hallitus, joka puhui suuria sanoja tulevien sukupolvien puolesta, käänsi niille tylysti selkänsä; miksi tilaisuuteen ei tartuttu silloin, kun ilmastonmuutokselle oli vielä helppo tehdä jotain. Onneksi suuntaa on vielä mahdollista muuttaa. Me voimme vastata ilmastonsuojelun haasteeseen kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla, joka luo Suomeen työpaikkoja ja hyvinvointia.