Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nöyryytetyn suurvallan suuruuden palauttamista ajanut natsi-Saksan johtaja Adolf Hitler suuntasi Itävallan Saksaan liittämisen jälkeen keväällä 38 katseensa Tšekkoslovakian sudeettialueisiin, joilla oli saksalaisenemmistö. Hitler julisti, että "saksalaisten sortamisen Tšekkoslovakiassa on loputtava". Syksyllä Hitler vaati sudeettialueiden liittämistä Saksaan ja uhkasi sodalla. Englanti ja Ranska taipuivat, natsi-Saksa miehitti lokakuun alussa sudeettialueet ja liitti ne valtakuntaansa. Kesäkuussa 1940 Stalin painosti sotilaallisesti Viroa, ja Neuvostoliitto otti haltuunsa maan tärkeimmät keskukset. Viroon muodostettiin uusi Stalinin sanelema hallitus. Vastoin perustuslakia pidettiin kymmenen päivän kuluessa uudet vaalit, jotka eivät todellakaan olleet vapaat saatikka rehelliset. Uusi parlamentti päätti ensi töikseen Viron liittymisestä Neuvostoliittoon. Samoihin aikoihin järjestettiin Neuvostoliiton organisoimia mielenosoituksia, joilla luotiin mielikuvaa virolaisten omasta halusta liittyä Neuvostoliittoon.

Herra puhemies! Edellä kerrottu pakottaa kysymään: onko Vladimir Putin suhtautumisessaan naapurimaiden suvereniteettiin ja alueelliseen koskemattomuuteen uusi Hitler tai uusi Stalin? Vuonna 1968 maailma oppi Tšekkoslovakian miehityksen myötä tuntemaan niin sanotun Brezhnevin opin. Sehän merkitsi, että maa, joka oli kerran joutunut Neuvostoliiton liittolaiseksi, ei voinut enää päästä vapaaksi. Onko Ukrainan kohdalla käsillä Putinin oppi? Se tarkoittaisi kai sitä, että maa, joka on kerran kuulunut Neuvostoliittoon tai ehkäpä Venäjän imperiumiin, ei voi vapaasti päättää tulevaisuudestaan, ellei se ole jo hyvän sään aikaan päässyt osaksi läntisiä instituutioita, kuten Euroopan unionia ja Natoa. Mitä tällainen oppi tarkoittaisi Suomen kannalta?