Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajakollegat! Ensiksi haluan kiittää puhemiestä siitä, että hän on kuitenkin suhtautunut suhteellisen sallivasti tähän keskusteluun. Vaikka tässä on kyseessä ulkomaalaislain eräiden yksityiskohtien muuttaminen, niin keskustelu mielestäni osoittaa, että täällä eduskunnassakin on halua ja tarvetta kokonaisvaltaisemmin keskustella asioista, jotka liittyvät meidän maahanmuuttopolitiikkaamme.

Mitä tulee tähän työperäiseen maahanmuuttoon, niin kuin jo aikaisemmin sanoin, olen sitä mieltä ja kokoomus on sitä mieltä, että Suomeen saa tulla tekemään työtä, elättää perheensä ja itsensä. Tämän työnteon pitää ehdottomasti tapahtua suomalaisten työehtosopimusten ja suomalaisten lakien mukaan. Tämä on peruslinjaus. On myös aivan selvää, että lakien noudattamista ja työehtojen noudattamista on valvottava. Sitä on valvottava suomalaisten työntekijöiden kohdalla ja sitä on valvottava ulkomaalaisten työntekijöiden kohdalla. Tiedän, että valvonnasta huolimatta erilaista rikollisuutta kukkii tällä alalla ja ulkomaalaisia työntekijöitä hyväksikäytetään suomalaisten lakien ja työehtosopimusten vastaisesti maksamalle heille lainvastaisia, sopimustenvastaisia palkkoja.

Myös tiedämme, että ammattimainen rikollisuus, joka aikaisemmin on keskittynyt ennen kaikkea huumekauppaan, on huomannut, että tällaisessa talousrikollisuudessa tuomiot ovat pienempiä, voitot ovat suurempia, kiinnijäämisriski on pienempi, se on siistiä sisähommaa jne. Eli myös tällainen järjestäytynyt taloudellinen rikollisuus ja erilaiset moottoripyöräjengit ovat valitettavasti löytäneet tänne harmaan talouden ja talousrikollisuuden alalle.

Tämä työperäinen maahanmuutto ei ole Suomessa millään tavoin, ja tämän sanon ed. Heinäluoman puheenvuoron johdosta ja muiden täällä kuultujen puheenvuorojen johdosta, ei ole millään tavoin Suomessa karkaamassa käsistä. Siis ulkomaalaisten Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien työntekijöiden määrä ei ole millään tavoin ongelma suomalaisille ja suomalaisille työttömille.

Myöskään tämä hallituksen esitys, joka tulee muuten voimaan vasta vuonna 2011, ei merkitse, että asia jotenkin karkaa käsistä. Esimerkiksi jatkossakin näillä EU:n ulkopuolelta tulevilla työntekijöillä pitää olla tänne tullessaan työpaikka ja työnantaja jo olemassa.

Nämä Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset, jotka tekevät työtä ja yrittävät Suomessa ja toimivat suomalaisten lakien ja työehtojen mukaan, tukevat Suomen talouskasvua. Vaikkeivät he välttämättä ole mitään pauligeja tai fazereita tai finlaysoneita, niin väitän, että heidän yritystoimintansa, heidän osaamisensa, heidän ahkeruutensa koituu suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisen taloudellisen kasvun hyväksi puhumattakaan siitä, että lähivuosina ja vuosikymmeninä me väistämättä tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa.

En siis, toisin kuin ed. Heinäluoma, ole huolissani niistä maahanmuuttajista, jotka tekevät Suomessa työtä, vaan olen huolissani niistä maahanmuuttajista, jotka eivät tee Suomessa työtä — no, en tietystikään niistä, jotka ovat aidosti turvapaikan tarpeessa ja tulevat tänne maahan pakolaisina tai kiintiöpakolaisina, jotka hekin toivottavasti onnistuneen kotoutumisen myötä työllistyvät ajan mittaan, vaan ennen kaikkea nyt kannan huolta etuusperäisestä maahanmuutosta, jolla tarkoitan muun muassa Euroopan unionin kansalaisten Suomesta hakemia turvapaikkoja.

Viime vuonna meillä oli noin 800 turvapaikanhakijaa Euroopan unionin jäsenmaista, lähinnä Bulgariasta. Tänä vuonna, tänä päivänä olemme juuri kuulleet uutisia siitä, että Romaniasta tulleet henkilöt, jotka tähän saakka ovat keskittyneet lähinnä kerjäämiseen, ehkä valitettavasti myös eräisiin rikollisuuden muotoihin, ovat nyt keksineet, että hakemalla turvapaikkaa he saavat tämän kerjäämisen päälle viranomaisilta järjestetyn asumisen vastaanottokeskuksissa ja vielä käteistä rahaa käteen toimeentulotuesta, ja tähän asiaan ehdottomasti tarvitaan muutos. Siis ne kaikki unionin kansalaiset, jotka tulevat Suomesta hakemaan turvapaikkaa, tietävät, että he eivät voi saada Suomesta turvapaikkaa. Kuitenkin meidän järjestelmämme ovat niin hitaita ja niiden ajalta maksettavat kompensaatiot heidän rutiköyhiin oloihinsa nähden niin tuntuvia, että kannattaa hakea Suomesta turvapaikkaa. Osa näistä turvapaikanhakijoista on hakenut Suomesta turvapaikkaa jo aikaisemmin. Tähän hallitus on puuttunut esityksellä 25/2010, ja todella toivon, että perustuslakivaliokunta ja hallintovaliokunta, vaikkapa raivaamalla sitten tilaa muilta töiltä, keskittyisivät tähän esitykseen, jotta se saataisiin mahdollisimman pian voimaan. Sillä siis leikataan EU-maiden kansalaisten Suomesta turvapaikanhakijoina saamia etuisuuksia.

Myös hallituksen pitää varautua siihen, että jos näiden muutosten jälkeenkin tämä systeemi vuotaa eli saadaan toimeentulotukea sitten muilla perusteilla, niin sekin porsaanreikä pitää tukkia.

Arvoisa puhemies! Lopuksi ministeri Thorsille olisin sanonut — hän joutui valitettavasti poistumaan, mutta varmasti lukee keskustelumme pöytäkirjan — että ei kannata nyt lainkaan väheksyä sitä määrää maahanmuuttajia, mitä perheenyhdistämisen kautta on Suomeen lähivuosina tulossa. Tämä on todellinen ongelma.

Meillä on tällä hetkellä eri tietojen mukaan jo 4 000 pelkästään somalialaisten turvapaikanhakijoiden hakemia perheenyhdistämislupia käsittelyssä, ja on arvioitu, että lähivuonna näitä tulee tuhansia lisää. Olemme hyvin pian tilanteessa, jossa, jos ei mitään tehdä, näiden täällä olevien somalialaisten — siis en tarkoita pelkästään alaikäisiä, vaan myös täysi-ikäisiä — perheenyhdistämishakemusten kautta Suomeen tulee hyvin suuri määrä somalialaisia maahanmuuttajia, joista osa on kirjoitus- ja lukutaidottomia ja meidän mitkään kotoutusjärjestelmämme eivät tosiasiassa riitä sulattamaan tällaista määrää uusia maahanmuuttajia parin kolmen vuoden sisällä. Eli tehkäämme niin, että mieluummin otamme vähemmän ihmisiä esimerkiksi Somaliasta ja annamme heille hyvän elämän edellytykset Suomessa kuin että otamme paljon ja jätämme käytännössä nämä ihmiset sitten kotouttamatta kaikkine niine ongelmineen, mitä siitä seuraa.

Eli mitkä vetovoimatekijät Suomella sitten näissä perheenyhdistämisasioissa on? Erittäin merkittävät:

Ensinnäkin, sikäli kun tiedämme, olemme ainoa maa maailmassa, ainoa maa maailmassa, joka muidenkin kuin pakolaisten eli suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneiden kohdalla maksaa näiden tänne yhdistettävien perheiden matkat sieltä Etiopiasta tai Somaliasta Suomeen. Se on merkittävä vetovoimatekijä.

Toiseksi, toisin kuin esimerkiksi Tanska ja Norja, me emme aseta mitään toimeentuloedellytystä tälle perheen kokoajalle. Kun eräissä muissa Pohjoismaissa, naapurimaissa, edellytetään, ennen kuin voi saada perheen tänne Suomeen, että on tietty toimeentulo jo olemassa, siis muu kuin sosiaaliturvan varassa oleva toimeentulo, Suomi ei tänä päivänä aseta mitään tällaisia vaatimuksia.

Näihin ministeri Thorsin on nyt pakko kiinnittää enenevässä määrin huomiota, sillä minä väitän, että tätä rataa tämän perheenyhdistämisen kautta tuleva maahanmuutto räjähtää meille käsiin.