Arvoisa puhemies! Energiapolitiikka on samanaikaisesti myös ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa. Sen takia Suomen energiapolitiikalle onkin asetettava kunnianhimoiset tavoitteet. Parhaillaan parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea työstää tiekarttaa siitä, miten Suomi pääsee riittäviin tavoitteisiin vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena tulee olla hiilineutraali yhteiskunta, ja meidän tulee vähentää kasvihuonepäästöjä 80—95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Kovat tavoitteet ovat tarpeen, jos haluamme olla mukana hillitsemässä ilmaston lämpenemistä yli 2 asteen kriittisen rajan ja pysyä kansainvälisissä sitoumuksissamme. Kestävän kehityksen alalla Suomi on jo nyt jäämässä jälkeen muista Pohjoismaista.

Käydäkseen läpi tarvittavan energiauudistuksen Suomen on samalla panostettava energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen sekä kasvatettava merkittävästi cleantech-alaa. Merkittäviä toimenpiteitä on tehtävä yhteiskunnan kaikilla sektoreilla, etenkin energian tuotannossa ja kulutuksessa mutta myös liikenteessä, rakentamisessa ja asumisessa, puhumattakaan maa- ja metsätaloudesta.

Arvoisa puhemies! Kotimainen uusiutuva energiatuotanto on tähän mennessä nojannut biotalouteen. Ylimenokaudella kohti uutta uusiutuvaa teknologiaa on biotalouden rooli keskeinen. Meidän on korvattava fossiiliset liikennepolttoaineet kehittyneillä biopohjaisilla polttoaineilla, joiden raaka-aineina tulee käyttää erityisesti kotimaista metsä- ja peltobiomassaa, jätteitä ja teollisuuden sivuvirtoja.

Turve on siirtymäajan vaihtoehto, jonka hyvät puolet liittyvät sen kotimaisuuteen ja siihen, että turve vähentää ulkomailta tuodun kivihiilen käyttöä. Päästöiltään, arvoisa pääministeri, se kuitenkaan ei ole kivihiiltä parempi. Turpeen käyttö on kehittynyt parempaan suuntaan. Suot on kartoitettu, turvetuotanto ohjattu jo ojitetuille, luontoarvoltaan vähemmän arvokkaille soille, vesiensuojeluun kiinnitetty huomiota ja soiden ennallistamista tehty. Silti tavoitteena on oltava, että turpeen käytöstä pitkällä aikavälillä luovutaan, jotta voimme pysyä päästövähennystavoitteissamme. (Eduskunnasta: Ei luovuta!) — Kyllä luovutaan, arvoisa Pekkarinen.

Arvoisa puhemies! Suomen tulee olla kansainvälinen edelläkävijä cleantech-alalla. Tarttuakseen kunnolla tähän tulevaisuuden alaan tarvitaan herätystä kotimaisten yritysten parissa puhtaan teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin ja valtion tulisi varautua auttamaan referenssilaitosten ja -laitteiden aikaansaamisessa. Vientiä ei synny ilman näyttöä. Uusiutuva energia tuottaa myös enemmän työpaikkoja kuin fossiiliset energialähteet, joten investoinnit tälle alalle maksavat itsensä takaisin monella tasolla.

Kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä on panostaa energiatehokkuuteen. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, sähkönkulutuksen ennakoidaan kasvavan meillä edelleen tuntuvasti. Älykkäiden järjestelmien eli niin kutsuttujen smart gridien käyttöönotto ja energian kysyntäjouston lisääminen ovat keskeisiä energiatehokkuuden lisäämisessä.

Hajautettu energiatuotanto ja energiaosuuskunnat voivat pienentää huoltovarmuuteen liittyviä riskejä ja ovat väyliä tuoda lisää uusiutuvia energiamuotoja markkinoille. Suomen energiakäänteessä tulisi panostaa jo mainittuihin älykkäisiin sähköverkkoihin ja joukkoliikenneinvestointeihin sekä energiatehokkaaseen rakentamiseen. Luonnollisesti tuulivoiman, aurinkoenergian ja biokaasun käyttöä tulee lisätä. Jos haluamme lisää uusiutuvia energiamuotoja markkinoille, tulee meidän myös suunnata merkittävät investoinnit varsinkin niukassa taloustilanteessa tälle alalle.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä suuria investointeja on ohjautumassa ydinvoiman lisärakentamiseen. Aiemmat päätökset Olkiluodon ja Fennovoiman ydinvoimalaluvista perustuivat toiveisiin halvasta sähköstä sekä omistajille että Suomen teollisuudelle. Fennovoiman ensimmäisen periaatepäätöksen aikoihin sähkön tukkuhinnat kävivät kaikkien aikojen huipussaan, ja vuoden 2020 sähkön tarpeen arvioitiin silloin olevan 9 terawattituntia vuodessa enemmän kuin tämän päivän arviot näyttävät. Lisäämällä energiatehokkuutta voimme madaltaa edelleen sähkön tarvetta tästäkin arviosta.

Tilanne on siis ydinvoiman suhteen muuttunut ja muuttumassa oleellisesti. Turvallisuusvaatimukset kiristyvät jatkuvasti, ja Fukushiman onnettomuus on antanut aiheen kiristää niitä lisää. Olkiluoto 3:a on rakennettu kuin Iisakin kirkkoa vailla tietoa siitä, koska se pääsee sähköntuotantoon.

Fennovoiman omistajissa onkin käynyt kato. Siinä hankkeessa riskin kantavat Venäjän valtio Rosatomin kautta ja Suomen kunnat energiayhtiöidensä kautta. Vaikka Venäjällä olisi tähän riskiin varaa, on pakko kysyä, onko Suomen kunnilla. Hyvät edustajakollegat, jos ydinvoima olisi varmaa ja kannattavaa liiketoimintaa, sijoittajia olisi helppo löytää. Sen sijaan useat yksityiset teollisuuden ja kaupan yhtiöt ovat jättäneet tai jättämässä Fennovoiman hankkeen.

Arvoisa puhemies! Kun hahmotamme Suomen tulevaisuuden energiapolitiikkaa, on tarpeen pohtia, mihin me nyt ohjaamme investointimme. Uusiutuvasta energiasta ja cleantech-alasta voi tulla tulevaisuuden Suomelle voimavara ja merkittävä vientimahdollisuus, mutta ne vaativat meiltä nyt investointeja alan kasvuun ja kestävään kehitykseen.