Silvia Modig /vas (ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Energiapolitiikka on samanaikaisesti myös
ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa. Sen takia Suomen
energiapolitiikalle onkin asetettava kunnianhimoiset tavoitteet.
Parhaillaan parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea työstää tiekarttaa
siitä, miten Suomi pääsee riittäviin
tavoitteisiin vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena tulee
olla hiilineutraali yhteiskunta, ja meidän tulee vähentää kasvihuonepäästöjä 80—95
prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Kovat
tavoitteet ovat tarpeen, jos haluamme olla mukana hillitsemässä ilmaston
lämpenemistä yli 2 asteen kriittisen rajan ja
pysyä kansainvälisissä sitoumuksissamme.
Kestävän kehityksen alalla Suomi on jo nyt jäämässä jälkeen
muista Pohjoismaista.
Käydäkseen läpi tarvittavan energiauudistuksen
Suomen on samalla panostettava energiatehokkuuteen ja päästöjen
vähentämiseen sekä kasvatettava merkittävästi
cleantech-alaa. Merkittäviä toimenpiteitä on
tehtävä yhteiskunnan kaikilla sektoreilla, etenkin
energian tuotannossa ja kulutuksessa mutta myös liikenteessä,
rakentamisessa ja asumisessa, puhumattakaan maa- ja metsätaloudesta.
Arvoisa puhemies! Kotimainen uusiutuva energiatuotanto on tähän
mennessä nojannut biotalouteen. Ylimenokaudella kohti uutta
uusiutuvaa teknologiaa on biotalouden rooli keskeinen. Meidän
on korvattava fossiiliset liikennepolttoaineet kehittyneillä biopohjaisilla
polttoaineilla, joiden raaka-aineina tulee käyttää erityisesti
kotimaista metsä- ja peltobiomassaa, jätteitä ja
teollisuuden sivuvirtoja.
Turve on siirtymäajan vaihtoehto, jonka hyvät
puolet liittyvät sen kotimaisuuteen ja siihen, että turve
vähentää ulkomailta tuodun kivihiilen käyttöä.
Päästöiltään, arvoisa
pääministeri, se kuitenkaan ei ole kivihiiltä parempi.
Turpeen käyttö on kehittynyt parempaan suuntaan.
Suot on kartoitettu, turvetuotanto ohjattu jo ojitetuille, luontoarvoltaan
vähemmän arvokkaille soille, vesiensuojeluun kiinnitetty
huomiota ja soiden ennallistamista tehty. Silti tavoitteena on oltava,
että turpeen käytöstä pitkällä aikavälillä luovutaan,
jotta voimme pysyä päästövähennystavoitteissamme.
(Eduskunnasta: Ei luovuta!) — Kyllä luovutaan,
arvoisa Pekkarinen.
Arvoisa puhemies! Suomen tulee olla kansainvälinen
edelläkävijä cleantech-alalla. Tarttuakseen
kunnolla tähän tulevaisuuden alaan tarvitaan herätystä kotimaisten
yritysten parissa puhtaan teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin
ja valtion tulisi varautua auttamaan referenssilaitosten ja -laitteiden
aikaansaamisessa. Vientiä ei synny ilman näyttöä.
Uusiutuva energia tuottaa myös enemmän työpaikkoja
kuin fossiiliset energialähteet, joten investoinnit tälle
alalle maksavat itsensä takaisin monella tasolla.
Kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä on
panostaa energiatehokkuuteen. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa,
sähkönkulutuksen ennakoidaan kasvavan meillä edelleen
tuntuvasti. Älykkäiden järjestelmien
eli niin kutsuttujen smart gridien käyttöönotto
ja energian kysyntäjouston lisääminen
ovat keskeisiä energiatehokkuuden lisäämisessä.
Hajautettu energiatuotanto ja energiaosuuskunnat voivat pienentää huoltovarmuuteen
liittyviä riskejä ja ovat väyliä tuoda
lisää uusiutuvia energiamuotoja markkinoille.
Suomen energiakäänteessä tulisi panostaa
jo mainittuihin älykkäisiin sähköverkkoihin
ja joukkoliikenneinvestointeihin sekä energiatehokkaaseen
rakentamiseen. Luonnollisesti tuulivoiman, aurinkoenergian ja biokaasun
käyttöä tulee lisätä.
Jos haluamme lisää uusiutuvia energiamuotoja markkinoille,
tulee meidän myös suunnata merkittävät investoinnit
varsinkin niukassa taloustilanteessa tälle alalle.
Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä suuria
investointeja on ohjautumassa ydinvoiman lisärakentamiseen.
Aiemmat päätökset Olkiluodon ja Fennovoiman
ydinvoimalaluvista perustuivat toiveisiin halvasta sähköstä sekä omistajille
että Suomen teollisuudelle. Fennovoiman ensimmäisen
periaatepäätöksen aikoihin sähkön
tukkuhinnat kävivät kaikkien aikojen huipussaan,
ja vuoden 2020 sähkön tarpeen arvioitiin silloin
olevan 9 terawattituntia vuodessa enemmän kuin tämän päivän
arviot näyttävät. Lisäämällä energiatehokkuutta
voimme madaltaa edelleen sähkön tarvetta tästäkin
arviosta.
Tilanne on siis ydinvoiman suhteen muuttunut ja muuttumassa
oleellisesti. Turvallisuusvaatimukset kiristyvät jatkuvasti,
ja Fukushiman onnettomuus on antanut aiheen kiristää niitä lisää. Olkiluoto
3:a on rakennettu kuin Iisakin kirkkoa vailla tietoa siitä,
koska se pääsee sähköntuotantoon.
Fennovoiman omistajissa onkin käynyt kato. Siinä hankkeessa
riskin kantavat Venäjän valtio Rosatomin kautta
ja Suomen kunnat energiayhtiöidensä kautta. Vaikka
Venäjällä olisi tähän
riskiin varaa, on pakko kysyä, onko Suomen kunnilla. Hyvät
edustajakollegat, jos ydinvoima olisi varmaa ja kannattavaa liiketoimintaa,
sijoittajia olisi helppo löytää. Sen
sijaan useat yksityiset teollisuuden ja kaupan yhtiöt ovat
jättäneet tai jättämässä Fennovoiman
hankkeen.
Arvoisa puhemies! Kun hahmotamme Suomen tulevaisuuden energiapolitiikkaa,
on tarpeen pohtia, mihin me nyt ohjaamme investointimme. Uusiutuvasta
energiasta ja cleantech-alasta voi tulla tulevaisuuden Suomelle
voimavara ja merkittävä vientimahdollisuus, mutta
ne vaativat meiltä nyt investointeja alan kasvuun ja kestävään
kehitykseen.