Yksityiskohtaiset perustelut

Siviilipalveluslain yhteys asevelvollisuuslakiin

Saadun selvityksen mukaan hallituksen esityksessä on pyritty mahdollisimman kattavaan yhdenvertaisuuteen varusmiespalvelusta suorittavien asevelvollisten oikeuksien ja velvoitteiden kanssa. Täysin identtinen sääntely ei kuitenkaan ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista palvelusmuotojen erilaisuudet huomioon ottaen (esimerkiksi siviilipalvelusmiesten ruokaraha ja majoituskustannukset). Tässä yhteydessä valiokunta huomauttaa, että tiettyjen määritelmien tulee olla täysin yhdenmukaiset näiden kahden lain osalta. Esimerkiksi lähiomainen-käsite sisältää siviilipalveluslakiehdotuksen 41 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa muun muassa avopuolison.

Siviilipalveluksen sisältö

Nykyisen lain mukaan siviilipalvelukseen on kuulunut koulutusjakso ja työpalvelu, joiden suorittamisen jälkeen siviilipalvelusvelvollisuus on päättynyt. Saadun selvityksen mukaan siviilipalveluksen sisältöä pyritään kehittämään niin, että koulutusjaksoa uudistettaisiin enemmän yleisiä kansalaisvalmiuksia, väestönsuojelua ja pelastustoiminnan yleisiä valmiuksia tukevaksi. Peruskoulutusjakso, jonka pituus on 28 vuorokautta, sisältäisi lähtökohtaisesti aina merkittävässä määrin ainakin ensiapuvalmiuksiin, palo- ja pelastuspalveluun ja väestönsuojeluun liittyvää koulutusta.

Lakiehdotuksen 3 §:n yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tavoitteena on, että siviilipalvelusvelvollisia sijoittuisi mahdollisimman paljon etenkin pelastustoimen, väestönsuojelun, ympäristönsuojelun ja sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin. Puolustusvaliokunta pitää välttämättömänä siviilipalveluksen sisällön kehittämistä nykyisestä palvelemaan paremmin yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista. Tämä on tärkeää sekä yhteiskunnan poikkeusolojen toimintojen että siviilipalvelusta suorittavan henkilön tehtävien mielekkyyden kannalta.

Siviilipalveluspaikat

Saadun selvityksen mukaan eräs nykymuotoisen siviilipalveluksen keskeinen ongelma on ollut palveluspaikkojen vähyys. Ilman palveluspaikkaa olevien siviilipalvelusmiesten määrä vaihtelee 30—80 hengen välillä. Yksi syy palveluspaikkojen niukkaan tarjontaan on ollut palveluspaikan velvoite vastata siviilipalvelusmiesten ylläpidosta ja asumiskustannuksista. Puolustusvaliokunta pitää hyvänä lakiehdotuksen 46 §:ää, jossa säädetään, että valtio korvaa siviilipalveluspaikalle siviilipalvelusvelvollisen majoituksen. Näin edesautetaan valiokunnan mielestä myös mielekkäiden siviilipalveluspaikkojen saamista.

Valiokunta kiinnittää huomiota 46 §:n 1 momenttiin, jossa säädetään, että siviilipalveluspaikalla olisi oikeus hakea valtiolta korvausta siviilipalvelusvelvollisen majoituksen järjestämisestä aiheutuneista kustannuksista. Korvauksen taso määriteltäisiin palveluspaikan sijaintipaikkakunnan perusteella. Valiokunta ei pidä onnistuneena esitettyä jakoa kahteen kuntaryhmään. Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella majoituskustannukset ovat monilla paikkakunnilla pääkaupunkiseudun tasolla. Kyseisessä pykälässä tulisi valiokunnan mielestä säätää esimerkiksi vain 250 euron maksimikorvauksesta.

Siviilipalvelusaika ja kertauskoulutus

Saadun selvityksen mukaan varusmiespalveluksen lyhimmän ajan eli 180 vuorokautta palvelee hieman alle puolet varusmiehistä. Yhdeksän kuukautta palvelee noin 15 prosenttia ja pisin palvelusaika eli 362 vuorokautta on noin 35 prosentilla palveluksen suorittaneista. Saadun selvityksen mukaan keskimääräiseksi palvelusajaksi tulee näin ollen hieman alle yhdeksän kuukautta (8,7 kuukautta).

Asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin, että siviilipalvelusajan ja varusmiespalvelusajan kokonaisrasittavuutta vertailtaessa on otettava huomioon paitsi palveluksen laatu myös erilaiset paikallaolovelvollisuudet. Siviilipalvelusmiehen viikoittainen työaika on 36—40 tuntia iltojen ja viikonloppujen ollessa vapaat. Varusmies on taas koulutuksessa päiväohjelman mukaisesti normaaleina arkipäivinä 8—10 tuntia, ja tiettyjä lomia ja iltavapaita lukuun ottamatta hänellä on jatkuva paikallaolovelvollisuus. Maastoharjoituksissa, joita kuuden kuukauden varusmiehillä kertyy keskimäärin 45 vuorokautta, palveluksessa ollaan ympäri vuorokauden. Vertailussa tulee ottaa huomioon lisäksi palvelusmuotojen henkisen ja fyysisen rasittavuuden välinen ero.

Valiokunta toteaa, että hallituksen ehdotus siviilipalveluslaiksi ei sisällä säännöstä 33 päivän kertauskoulutuksesta, joka hyväksyttiin siviilipalveluslain uudistamista koskevan työryhmän mietinnössä. Asiantuntijakuulemisissa kertausvelvoitteen puuttumista pidettiin selvänä epäkohtana lakiesityksessä.

Puolustusvaliokunta pitää siviilipalvelusmiesten kertauskoulutusta tärkeänä monesta syystä ja katsoo, että kertauskoulutuksesta aiheutuvat kustannukset tulee huomioida valtion talousarviossa. Kertauskoulutuksen puuttuminen lakiesityksestä heikentää ensinnäkin siviilipalvelusjärjestelmän toimivuutta kokonaisuutena. Siviilipalvelusmiehillä ei ole palvelusjaksonsa jälkeen enää mahdollisuutta päivittää tietojaan ja osaamistaan. Peruskoulutuksella ja sitä tukevalla kertauskoulutuksella parannettaisiin siviilipalvelusvelvollisten tosiasiallisia sijoitusmahdollisuuksia poikkeusolojen aikaisissa siviililuontoisissa tehtävissä. Kertauskoulutuksen voidaan myös arvioida parantavan siviilipalvelusmiesten palvelusturvallisuutta kriisiolosuhteissa. Valiokunta näkee siviilipalvelusmiesten kertauskoulutuksen myös yhdenvertaisuuskysymyksenä asepalveluksen suorittaneiden henkilöiden kanssa, joilla on saadusta koulutuksesta riippuen 40—100 päivän kertausharjoitusvelvoite.

Siviilipalveluksen suorittaminen ulkomailla

Lakiehdotuksen 40 §:n 1 momentissa säädetään, että siviilipalvelus suoritetaan Suomessa lukuun ottamatta lyhyehköjä komennusmatkoja ulkomaille. Pykälän 2 momentissa säädetään, että siviilipalveluspaikka voi määrätä siviilipalvelusvelvollisen suostumuksella hänet korkeintaan 14 vuorokauden ulkomaan komennusmatkalle. Lisäksi 40 §:n 3 momentin mukaan siviilipalveluskeskus voi siviilipalveluspaikan hakemuksesta ja palvelusvelvollisen suostumuksen perusteella määrätä hänet korkeintaan 2 kuukauden komennusmatkalle ulkomaille.

Lakiehdotuksen 40 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että 14 vuorokauden komennusmatkoja ei rajoitettaisi, mutta tarkoituksenmukaisena voitaisiin pitää enintään 3—4 komennusmatkaa. Eli kokonaisuutena siviilipalvelustaan suorittava voisi 362 päivän kokonaisajasta palvella kolmanneksen ulkomailla. Näin pitkä palvelusjakso ulkomailla ei puolustusvaliokunnan mielestä ole yleensä tarkoituksenmukainen ilman erityistä syytä. Maanpuolustusvelvollisuuden on lähtökohtaisesti tarkoitettu merkitsevän osallistumista Suomen alueella tapahtuvaan toimintaan.

Valiokunta huomauttaa lisäksi, että neljän kuukauden ulkomaanjakso ei ole verrannollinen asepalvelustaan suorittavien asevelvollisten osalta. Tietyt varusmiehet osallistuvat palvelusaikansa aikana ulkomailla muun muassa sotilaalliseen kriisinhallintaan liittyviin harjoituksiin, joiden kesto on 1—3 viikkoa koko varusmiesaikana. Asevelvolliset ovat ulkomailla ollessaan sotilasesimiehen johdettavana ja valvonnassa. Hallituksen esityksessä ei taas oteta kantaa ulkomailla palvelevan siviilipalvelusmiehen valvontaan.

Siviilipalvelushakemuksen käsittely erityisolosuhteissa

Lakiehdotuksen 4 lukuun sisältyvät säännökset siviilipalvelukseen hakeutumisesta poikkeusolosuhteissa sekä asevelvollisen vakaumuksen tutkimisesta erityisen vakaumuksentutkintalautakunnan toimesta, jonka kokoonpanosta on säädetty 20 §:ssä. Lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että vakaumusta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa sen kesto ja todellisuus sekä vakaumuksen ilmeneminen hakijan arjessa ja elämäntavoissa jo aiemmin. Puolustusvaliokunta pitää esitettyä sääntelyä hyvänä arvioitaessa siviilipalvelukseen hakeutuvien vakaumusta erityisolosuhteissa.