Perustelut
Esitetyllä lainsäädäntökokonaisuudella
tavoitellaan positiivisia tietoyhteiskuntavaikutuksia. Kansalaisten
näkökulmasta tämä merkitsee
sitä, että tarjolla olevat sähköisen
viestinnän palvelut ovat teknisesti kehittyneitä,
turvallisia, helppokäyttöisiä ja kohtuuhintaisia
sekä saatavilla kaikkialla Suomessa.
Toimilupajärjestelmää markkinaehtoistettaisiin
perimällä tele- ja televisiotoiminnan taajuuksista
niiden markkina-arvoa heijastava maksu. Maksun tavoitteena on edistää taajuuksien
käytön
taloudellista tehokkuutta, ja hallinnollisena kannustemaksuna se
perustuisi taajuuksien käytön vaihtoehtoiskustannuksiin.
Maksua perittäisiin myös Viestintäviraston puolustusvoimien
käyttöön määräämistä taajuuksista.
Maksun tavoitteena on taajuuksien käytön tehostamiseksi
ohjata puolustusvoimia siirtymään mahdollisimman
pitkälti käyttämään yleiseurooppalaisia
sotilastaajuuksia ja vastaavasti vapauttamaan muita taajuuksia siviilikäyttöön.
Varautumisvelvollisen teleyrityksen on varautumissuunnittelussaan
arvioitava, mitkä sen viestintäjärjestelmät
ja radiotaajuudet ovat sen tarjoaman viestintäpalvelun
toimivuuden turvaamiseksi kriittisiä. Valiokunta korostaa
valtioneuvoston päätöksen (539/2008)
mukaisesti, että kriittisimmät ja keskeisimmät
tietotekniikan varassa olevat yhteiskunnan toiminnot tulee tunnistaa
ja niihin liittyvät tietojärjestelmäratkaisut
ja -palvelut tulee varmistaa erilaisia vakavia häiriöitä ja
poikkeusoloja kestävillä järjestelyillä.
Markkinaehtoinen taajuusmaksu
Esityksen 288 §:n mukaan Viestintävirasto
perisi arvokkaimpien taajuuksien eli tele- ja televisiotoimintaan
sekä sotilaallisen maanpuolustuksen käyttöön
osoitettujen taajuuksien käytöstä vuosittain
markkinaehtoisen taajuusmaksun.
Osa puolustusvoimien käytössä olevasta
taajuuskapasiteetista on koko yhteiskunnan näkökulmasta
arvokasta taajuusvarantoa. Puolustusvoimilla on käytössään
alle 1 gigahertsin taajuuksilla satoja megahertsejä taajuuksia.
Esityksen perusteluissa todetaan, että puolustusvoimilta
perittävien taajuushallinnollisten maksujen määrä ei
heijasta puolustusvoimien käytössä olevien
taajuuksien määrää ja arvoa.
Puolustusvoimien maksu on alle kymmenesosan siitä, mitä maksu
puolustusvoimien taajuuksista olisi, jos laskennassa käytettäisiin
samoja perusteita kuin matkaviestinverkkojen taajuuksissa.
Maksun tavoitteena on taajuuksien käytön tehostamiseksi
ohjata puolustusvoimia siirtymään mahdollisimman
pitkälti käyttämään
yleiseurooppalaisia sotilastaajuuksia ja vastaavasti vapauttamaan
muita taajuuksia siviilikäyttöön. Valiokunnan
saamien asiantuntijalausuntojen mukaan tämä on
tavoitteena myös liikenne- ja viestintäministeriön
ja puolustusministeriön vuonna 2010 tekemässä yhteistoimintamuistiossa,
joka koskee radiotaajuuksien osoittamista sotilaallisen maanpuolustuksen
käyttöön.
Markkinaehtoinen taajuusmaksu perustuisi toimiluvan haltijan
sekä puolustusvoimien käytettäväksi
osoitettuun taajuusmäärään ja
taajuuksien käytön tehokkuuteen, taajuusalueen tekniseen
ja taloudelliseen käytettävyyteen, käyttöoikeusalueen
väestön määrään,
taajuuksien käyttötarkoitukseen sekä toimilupakauden pituuteen.
Asiantuntijakuulemisissa on tullut esille, että ilman
maksun kohtuullistamista puolustusvoimien maksu olisi noin neljä miljoonaa
euroa. Ehdotettua kaavaa soveltaen puolustusvoimien maksu olisi
nykyisenkaltaisella taajuuksien käytöllä noin
600 000 euroa. Lisäksi maksua perittäisiin puolustusvoimilta
vasta vuoden 2024 alusta lähtien, jotta puolustusvoimilla
olisi aikaa siirtää toimintojaan sovitulla tavalla
mahdollisimman paljon kansainvälisesti sotilaalliseen käyttöön
harmonisoiduille taajuusalueille.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on tullut esille, että markkinaehtoisen
taajuusmaksun määräämisen perusteet
soveltuvat huonosti puolustusvoimien radiotoiminnan ja siihen käytettävien
taajuuksien määrän arviointiin. Taajuuksia ei
käytetä puolustushallinnossa liiketoimintaan eikä niitä käytetä puolustusvoimissa
tehottomasti puolustusvoimien lainmukaisten tehtävien hoitamisessa.
Huolimatta maksun perimisen lykkäämisestä valiokunta
painottaa, että Puolustusvoimilta perittävän
maksun suuruutta säädettäessä on
huomioitava, että kyseessä on yksi yhteiskunnan
perustoiminnoista, jota ei ole perusteltua rasittaa suhteellisesti
samansuuruisella maksulla kuin kaupallista toimintaa. Valiokunnan
näkemyksen mukaan puolustusvoimien tulee lisäksi
järjestää oma taajuushallintonsa yhdessä Viestintäviraston
kanssa tavalla, joka edistää taajuuksien tehokasta
käyttöä myös poikkeusoloissa.
Virka-apu
Viestintävirastolla on voimassa olevan lainsäädännön
nojalla oikeus saada virka-apua poliisilta, tulliviranomaisilta,
rajavartiolaitokselta ja Liikenteen turvallisuusvirastolta. Tietoyhteiskuntakaari
oikeuttaisi Viestintäviraston saamaan virka-apua myös
Puolustusvoimilta radioviestinnän häiriöiden
selvittämiseksi.
Valiokunnan saamien selvitysten mukaan radioviestinnän
häiriöiden syiden selvittäminen saattaa
poikkeuksellisesti edellyttää esimerkiksi sellaisen
kaluston käyttöä, jollaista vain puolustusvoimilla
olisi omien toimivaltuuksiensa puitteissa mahdollisuus tarjota Viestintäviraston avuksi.
Puolustusvoimat voi puolustusvoimista annetun lain (551/2007)
11 §:n mukaan ja saman lain 2 §:ssä säädetyn
tehtävänsä mukaisesti antaa muille viranomaisille
virka-apua yhteiskunnan turvaamiseksi siten kuin laissa säädetään.
Tietoyhteiskuntakaaren 309 §:ään
on otettu säännös, jonka mukaan Viestintävirasto
voisi pyynnöstä antaa virka-apuna asiantuntija-apua toiselle
viranomaiselle. Virka-avusta päättäisi liikenne-
ja viestintäministeriö, ja aiheutuneista kustannuksista
vastaa avun pyytäjä, jollei toisin sovita. Viestintävirasto
voisi myös antaa virka-apua toiselle viranomaiselle esimerkiksi
tähän kohdistuvan tietoturvaloukkauksen selvittämistyössä taikka
osallistuessaan puolustusvoimien harjoitustoimintaan.
Valiokunnan saaman asiantuntijalausunnon mukaan puolustusvoimat
antaa yleensä virka-apua toiselle viranomaiselle veloituksetta.
Valiokunnan näkemyksen mukaan tulee selvittää, onko
perusteltua esittää varattavaksi Viestintävirastolle
erillinen määräraha muille viranomaisille
annettavaan virka-apuun, viranomaisten tietoturvaloukkausten selvitystehtäviin
sekä myös viranomaisten toimintakykyä kyberturvallisuustilanteissa
lisäävää harjoitustoimintaa
varten. Tämä edistäisi viranomaisten
välistä yhteistoimintaa ja parantaisi kansalaisten
turvallisuutta.
Valiokunta esittää harkittavaksi, tulisiko Viestintäviraston
oikeutta saada virka-apua puolustusvoimilta laajentaa esimerkiksi
tietoturvaloukkausten selvitystehtäviin. Valiokunta näkee tärkeänä myös
puolustusvoimien ja Viestintäviraston osallistumisen yhteisiin
harjoituksiin kummankin osapuolen osaamisen kehittämiseksi.
Viestinnän ja palvelujen jatkuvuuden turvaaminen
Kaikille teleyrityksille, eräille televisio- ja radiotoimijoille
sekä keskeisimmille radiotaajuuksien käyttäjille
on radiolaissa, viestintämarkkinalaissa sekä televisio-
ja radiotoiminnasta annetussa laissa säädetty
velvollisuus huolehtia siitä, että niiden toiminta
jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi
myös valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa sekä normaaliolojen
häiriötilanteissa.
Esityksellä täsmennetään
varautumisvelvoitteen sisältöä siten,
että teleyritysten olisi arvioitava riskit, jotka voivat
vaarantaa sen toiminnan jatkuvuuden sekä tarvittaessa toimitettava
varautumissuunnitteluaan koskevat tiedot Viestintävirastolle
esityksen 282 §:n mukaan. Varautumisvelvollisen olisi myös
yksittäistapauksessa ilmoitettava Viestintävirastolle,
miten se varautuu yksittäiseen häiriötilanteeseen
tai sellaisen uhkaan sekä millaisiin toimiin se aikoo ryhtyä. Valiokunta
pitää tärkeänä, että myös
Viestintävirastolle varataan riittävät
resurssit oman valmiussuunnittelunsa toteuttamiseen.
Teleyritysten kriittiset viestintäjärjestelmät saattavat
sijaita muualla kuin Suomessa, mikä vaikeuttaa niiden ylläpitoa
esimerkiksi kansainvälisten tietoliikenneyhteyksien häiriintyessä. Valiokunta
pitää tärkeänä ehdotettua
283 §:ää, jonka mukaan keskeisimmät
verkonvalvomot ja muut kriittiset järjestelmät
olisi jatkossa ylläpidettävä siten, että ne
voidaan valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa tarvittaessa viipymättä palauttaa
Suomeen. Keskeisimpien verkonvalvomoiden ja muiden kriittisten järjestelmien
ylläpito tuleekin suunnitella siten, että niitä voidaan poikkeusoloissa
ylläpitää Suomesta käsin.
Yhteenveto
Tietoyhteiskuntakaareen on koottu kyberturvallisuusstrategiaa
sivuavaa sähköisen viestinnän lainsäädäntöä.
Tietoyhteiskuntakaari ei kaikilta osin ratkaise kyberturvallisuusstrategian
kuvaamia viranomaisten toimivaltuuksiin, viranomaisyhteistyöhön
ja viranomaisten sekä yritysten yhteistyöhön
liittyviä kysymyksiä. Puolustusvaliokunta pitää tärkeänä,
että puolustusvoimat kykenee suorittamaan lakisääteiset
tehtävänsä myös jatkuvasti muuttuvassa
sähköisen viestinnän toimintaympäristössä.
Erityisesti viranomaisten välisen yhteistyön merkitys
korostuu. Valiokunta toteaa saamiensa asiantuntijalausuntojen pohjalta,
että varsinkin taajuuksien hallinta sekä siihen
liittyvä valmiussuunnittelu ja yhteinen harjoittelu poikkeusolojen
varalle on alue, jolla Viestintäviraston ja puolustusvoimien
välistä yhteistoimintaa tulee kehittää.