Perustelut
Eduskunta hyväksyi valtioneuvoston turvallisuus- ja
puolustuspoliittista selontekoa käsitellessään
lausuman, jossa eduskunta edellytti, että selonteossa yksilöimättömät
puolustusvoimien rationalisointitoimenpiteet tuodaan eduskunnan asianomaisten
valiokuntien arvioitavaksi, kun niistä on konkreettisia
esityksiä.
Voimassa olevien säännösten nojalla
puolustusministeriö päättää varuskuntien
ja varikoiden sijaintipaikkakunnista. Puolustusvoimia koskevan lain
10 §:n mukaisesti puolustusvoimien eri osien sijoituspaikkakunnista
määrätään hallintotoimin.
Puolustusvoimia koskevan asetuksen 4 §:n nojalla
puolustusministeriö antaa määräykset
esikuntien, sotilaslaitosten ja joukko-osastojen perustamisesta,
sijoituspaikasta ja lakkauttamisesta.
Selonteossa linjattiin, että puolustusvoimien tulee
vuosina 2008—2012 rakenteellisilla toimenpiteillä saattaa
toimintamenot vuoden 2004 tasolle keskimäärin
50 miljoonan euron vuotuisin säästöin
kohdennettaviksi kehittämishankkeisiin. Valiokunnan selonteon
käsittelyn yhteydessä suorittamissa asiantuntijakuulemisissa
tuli selkeästi ilmi, että nämä säästöt
merkitsevät välttämättä huomattavia
rationalisointitoimenpiteitä.
Selonteon mukaan puolustusministeriön hallinnonalan
määrärahat vuosina 2005—2008
mitoitetaan menokehyksen mukaisesti. Valtioneuvosto on 11 päivänä maaliskuuta
2005 tekemällään valtiontalouden kehyspäätöksellä kohdistanut
puolustusministeriön hallinnonalan menoihin osana säästötoimenpiteitä uuden
20 milj. euron säästön sekä vuonna
2006 että vuonna 2007. Valtioneuvoston uuden kehyspäätöksen
mukaisesti puolustushallinnon määrärahat
nousevat kuitenkin 2005 vuoden 2 148 milj. eurosta 2006 vuoden
2 248 milj. euroon. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan
tämän uuden kehyspäätöksen
sisältämien säästöjen
takia rationalisointitoimenpiteitä on jouduttu entisestään
tiukentamaan ja myös aikaistamaan huomattavasti.
Puolustusvaliokunta toteaa, että tällaisen
puolustusvoimien toimintaan merkittävästi vaikuttavan
uuden säästöpäätöksen
tekeminen näin pian selonteon perusteellisen käsittelyn
jälkeen ei ole omiaan edistämään
puolustusvoimien pitkäjänteistä ja johdonmukaista
kehittämistä. Kehittämistyö tulee
päinvastoin näin erittäin vaikeaksi.
Valiokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että valtiontalouden
vuoden 2006—2009 kehyksiä koskevan valtioneuvoston
selonteon (VNS 1/2005 vp) eduskuntakäsittely
on kesken eikä eduskunta ylimmän budjettivallan
käyttäjänä ole kehyksiä vielä hyväksynyt.
Tästä huolimatta valtioneuvoston kehyspäätös
on jo otettu huomioon puolustusministeriön esityksissä.
Valiokunta pitää huolestuttavana, että kehyksiin
tehtävät leikkaukset tulevat valiokunnan saaman
selvityksen mukaan vuosina 2006 ja 2007 vaikuttamaan merkittävällä tavalla
puolustusvoimien varsinaiseen toimintaan, esimerkiksi lentotuntien
ja alusvuorokausien määrään sekä kertausharjoitusten
ja kansainvälisten harjoitusten toteuttamiseen. Puolustusvaliokunta pitää tärkeänä,
että tällaisia säästöpäätöksiä tehtäessä arvioidaan
kaikkia puolustushallinnon menoja, niiden ajoitusta ja tarkoituksenmukaisuutta.
Varuskunta- ja varikkorakenteen kehittäminen
Valiokunnan saaman esityksen mukaan Helsingin Ilmatorjuntarykmentti
ja Savon Prikaati lakkautetaan 1.1.2007 mennessä. Samoin
Kotkan Rannikkoalue lakkautetaan 1.1.2007 mennessä ja osa
sen toiminnoista liitetään Suomenlahden Meripuolustusalueeseen
ja Reserviupseerikouluun. Lisäksi suunnittelun lähtökohtana
todetaan olevan, että näiden lisäksi
vähintään kaksi joukko-osastoa lakkautetaan
1.1.2009 mennessä.
Selonteon käsittelyn jälkeen laaditussa selvitysmies
prikaatikenraali Arto Rädyn selvityksessä tarkastelun
vaihtoehtoina oli kahden joukko-osaston lakkauttaminen vuonna 2008
ja kahden vuosina 2010—2012 sekä toisena mallina neljän
joukko-osaston lakkauttaminen kerralla vuonna 2008. Mahdollisina
rationalisointipäätösten kohteina lueteltiin
selvityksessä yhdeksän joukko-osastoa. Nyt tehdyn
esityksen mukaisista varuskunnissa Helsingin Ilmatorjuntarykmentti
ja Savon Prikaati ovat näiden yhdeksän joukossa.
Kotkan Rannikkoalueesta todetaan selvitysmiehen raportissa,
että sen lakkauttaminen ei joukko-osaston operatiivisen
merkityksen takia ole suositeltavaa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa
saaman selvityksen mukaan myös Kotkan Rannikkoalue oli
selvitysmiehen raportin valmisteluvaiheessa esillä mahdollisesti
lakkautettavana joukko-osastona, vaikka sitä ei lopulliseen
raporttiin kirjattukaan. Kotkan Rannikkoalueen lakkauttamisesta
joukko-osastona saatava säästö on saadun
selvityksen mukaan suuruudeltaan vain noin miljoona euroa. Säästöjen
aikaansaaminen, ottaen myös huomioon jäljempänä erikseen
käsiteltävät joukko-osastoon suunnatut
investoinnit, ei tämän takia voi valiokunnan mielestä olla
tämän joukko-osaston lakkauttamisen keskeinen
peruste. Valiokunta korostaa selvitysmiehen raporttiin ja asiantuntijakuulemiseen
viitaten Kotkan Rannikkoalueen operatiivisten tehtävien
merkitystä myös jatkossa.
Helsingin Ilmatorjuntarykmentin lakkauttamisen osalta on valiokunnan
asiantuntijakuulemisessa saatu selvitystä joukko-osaston
lakkauttamisen vaikutuksista pääkaupunkiseudun
ilmapuolustukseen. Vuoden 2004 selonteon mukaan pääkaupunkiseudun
ilmatorjuntaa tehostetaan ja ilmatorjunta on yksi maavoimien kehittämisen painopisteistä
vuoden
2009 jälkeen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan pääkaupunkiseudun
ja Helsinki-Vantaan lentoaseman ilmapuolustus on tarkoitus toteuttaa
eri aselajien ja asejärjestelmien muodostamalla kokonaisuudella.
Ilmapuolustus perustuu yhä enemmän liikkuviin
järjestelmiin, esimerkiksi Ilmatorjuntarykmentissa tällä hetkellä käytössä olevan
BUK-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän korvaajaksi
aiottuihin uusiin pitkän ja keskipitkän kantaman
ilmatorjuntaohjusjärjestelmiin. Näiden ohjusten
hankinnan siirtäminen esimerkiksi ehdotettujen puolustushallinnon
vuoden 2006 ja 2007 kehysleikkausten seurauksena on valiokunnan
mielestä ristiriidassa edellä esitellyn pääkaupunkiseudun
ilmatorjunnan tehostamisen tavoitteen kanssa. Pääkaupunkiseudun
puolustukseen ja alueen muihin kehitystarpeisiin liittyen puolustusvaliokunta
pitää tarpeellisena selvittää jatkossa
Santahaminan varuskunnan asema.
Esitetyt varikko- ja varastotoimintojen kehittämistä koskevat
toimenpiteet sisältävät merkittäviä varikoiden
yhdistämistoimenpiteitä, jotka esitetään
toteutettavaksi 1.1.2008 mennessä. Nykyisiä varikoita
ei esitetä lakkautettavaksi, mutta niiden toimintoja yhdistetään.
Henkilöstövaikutuksiltaan nämä toimenpiteet
ovat jopa varuskuntarakenteen kehittämistä suuremmat.
Esitetyillä toimilla, Puolustusvoimien materiaalilaitoksen
rationalisointi huomioon ottaen, saavutettaisiin 520 henkilötyövuoden
säästöt vuoteen 2010 mennessä,
kun vastaavat säästöt esitetyillä joukko-osastojen
lakkauttamisilla olisivat noin 400 henkilötyövuotta.
Varikkorakenteen kehittämiseen liittyvänä yksityiskohtana
valiokunta viittaa selontekoa koskevaan mietintöönsä (PuVM
1/2004 vp) sisältyvään
kantaan, jonka mukaan jalkaväkimiinoja korvaavien järjestelmien
huollon ja ylläpidon järjestelyissä tulee huomioida
ensisijaisesti nykyinen miinojen huoltoon ja ylläpitoon
liittyvä varikkokapasiteetti.
Nyt tehdyt esitykset eivät koske puolustusvoimien kumppanuusohjelmia
(esimerkiksi ajoneuvojen huollon ja kunnossapidon kehittämistä koskeva
AKKU-hanke) tai puolustusvoimien tietohallinnon rationalisointihanketta
(ns. TIERA-hanke). Valiokunnan saaman selvityksen mukaan näiden
hankkeiden toteuttamisella on todennäköisesti
huomattavia, nyt tehtäväksi ehdotettuihin varuskuntarakenteen
kehittämistä koskeviin päätöksiin
verrattavia henkilöstövaikutuksia. Valiokunta
korostaa, että mainittuja hankkeita koskevat konkreettiset
esitykset on tuotava aikanaan eduskunnan käsiteltäväksi.
Nyt tehtävien esitysten mukaan lakkautettavien joukko-osastojen
määrä on lisääntynyt
selonteon käsittelyn yhteydessä esillä olleisiin vaihtoehtoihin
verrattuna. Samoin lakkauttamisen ajankohdat ovat aikaistuneet merkittävästi eli
yhdestä kolmeen vuoteen. Esitys vähintään kahden
joukko-osaston lakkauttamisesta 1.1.2009 mennessä merkitsee,
että näitä joukko-osastoja koskeva lakkauttamispäätös
on käytännössä tehtävä ennen
vuoden 2008 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon käsittelyä.
Rationalisointitoimenpiteiden haittojen minimoiminen
Eduskunta edellytti selonteon käsittelyn yhteydessä puolustusvaliokunnan
ehdotuksen mukaisesti, että puolustusvoimat toimii selonteossa määriteltyjen
henkilöstön vähentämis- ja uudelleenkohdentamistavoitteiden
toteuttamisessa hyvän työnantajan tavoin pitäen
lähtökohtana irtisanomisten välttämistä ja
minimoiden toimenpiteistä aiheutuvat haitat.
Kun toimenpiteet tehtyjen esitysten mukaan entisestään
tiukentuvat ja aikaistuvat selonteon käsittelyn yhteydessä esitettyyn
verrattuna, ovat haitallisia vaikutuksia korvaavat toimenpiteet puolustusvaliokunnan
mielestä entistä tärkeämpiä.
Valiokunta korostaa pyrkimystä välttää irtisanomisia
mahdollisimman pitkälle. Käytettävissä oleva
noin 1,5 vuoden aika on kohtuuttoman lyhyt ja aiheuttaa henkilöstön
tasolla vakavia ongelmia. Yhteistyöhön puolustushallinnon henkilöstöjärjestöjen
kanssa ja henkilöstön aseman turvaamiseen muutoksessa
tulee valiokunnan mielestä kiinnittää aivan
erityistä huomiota.
Mikkelille Savon Prikaatin lakkauttamisesta aiheutuvat haitat
ovat, vaikka niitä osin kompensoi selonteon mukaisesti
Mikkeliin perustettava uusi Maavoimien Esikunta, nyt esitetyistä toimista
merkittävimmät. Selonteon päätösten
perusteella lakkautetaan 1.1.2008 Mikkelissä sijaitsevat
Itäisen Maanpuolustusalueen esikunta sekä Mikkelin
Sotilasläänin esikunta. Mikkelin kaupungin arvion
mukaan esitettyjen toimenpiteiden seurauksena voisi nettomääräisesti
olla seurauksena 400 puolustushallinnon työpaikan väheneminen
kaupungin alueella.
Helsingin Ilmatorjuntarykmentin palveluksessa on tällä hetkellä 320
henkilöä, joten myös Tuusulan osalta
henkilöstövaikutukset ovat merkittävät.
Valiokunnalle esitetyn arvion mukaan Kotkan Rannikkoalueen lakkauttaminen
merkitsisi Kotkassa ja Haminassa yhteensä noin 50 puolustushallinnon
työpaikan vähentymistä. Varikko- ja varastojärjestelmän
rationalisointia koskevien toimenpiteiden henkilöstövaikutukset
ovat paikkakuntakohtaisesti vaihtelevia. Yksittäisten kuntien
työpaikkojen menetykset voivat olla merkittäviä.
Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen esikunnan rationalisointi voisi saadun
selvityksen mukaan merkitä Tampereella noin 100 henkilötyövuoden
vähentymistä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan puolustusministeriö aikoo
aloittaa rationalisointitoimenpiteiden kohteena olevilla paikkakunnilla
poikkihallinnollisen yhteistyön, jonka tarkoituksena on
minimoida toimenpiteistä aiheutuvat haitat. Vastaavasta
yhteistyöstä on vuoden 2001 selonteon toimeenpanossa
saatu valiokunnan saaman selvityksen mukaan pääosin
myönteisiä kokemuksia. Yhteistyössä paikkakuntien kanssa
tulee käydä läpi eri mahdollisuudet paikkakuntien
auttamiseen, esimerkiksi kiinteistöjen ja maa-alueiden
vaihtoja hyödyntäen.
Puolustusvaliokunta toteaa, että nyt esitetyt rationalisointitoimenpiteet
ovat mittaluokaltaan sekä alueellisilta ja paikallisilta
vaikutuksiltaan niin merkittäviä, että päätösten
haittojen minimoiminen edellyttää erittäin
kattavia ja monipuolisia toimenpiteitä. Toimenpiteiden
kattavuuden takaamiseksi tulee koko valtioneuvoston ottaa valiokunnan
mielestä niitä koskeva kokonaisvastuu. Valiokunta
edellyttää, että valtioneuvosto antaa
eduskunnalle erillisen selvityksen rationalisointitoimenpiteiden
vaikutuksista ja korvaavista toimenpiteistä kevääseen 2006
mennessä.
Valiokunnan kannan mukaan koko puolustushallinnon ohella muiden
ministeriöiden tulee yhteistyössä laatia
paikallisia ja alueellisia toimenpideohjelmia sekä ottaa
paikkakunnat huomioon valtionhallinnon alueellistamistoimia tehtäessä.
Rationalisointitoimenpiteiden kohteina oleville paikkakunnille tulisi
esimerkiksi pyrkiä tehostetusti ohjaamaan investointiavustuksia
työvoima- ja elinkeinokeskusten kautta.
Puolustusvaliokunnan mielestä korvaavia toimenpiteitä on
toteutettava kaikilla rationalisointitoimenpiteiden kohteina olevilla
paikkakunnilla. Mikkelin osalta toimenpiteiden merkitys korostuu
rationalisointitoimenpiteiden laajuuden sekä kaupungin
taloudellisen tilanteen takia. Mikkelistä on vuoden 1991
jälkeen vähennetty jo aiemmin 1 000 valtion
työpaikkaa. Valiokunta edellyttää, että 1.1.2008
Mikkeliin perustettava Maavoimien Esikunta sijoitetaan Mikkeliin mahdollisimman
kattavasti. Valiokunta kannattaa myös Johtamisjärjestelmäkeskuksen
osan sijoittamista Mikkeliin. Kotkan Rannikkoalueen osalta korvaavat
toimenpiteet ovat erityisen tärkeitä sen vuoksi,
että joukko-osaston lakkauttamista ei ole paikkakunnilla
voitu käytettävissä olevien tietojen
perusteella mitenkään ennakoida. Kotkan Rannikkoalueen
uudelleenjärjestelyt ovat tulleet esille vasta selvitysmies
Rädyn ehdotusten jälkeen. Siksi on perusteltua,
että näiden toimenpiteiden käytännön
toteutukseen ja ajoitukseen sekä korvaavien toimenpiteiden
järjestämiseen kiinnitetään
erityistä huomiota.
Puolustushallinnon suunnitteluperusteet
Suomen puolustusta hoidetaan kaikkiin naapurimaihin verrattuna
suhteessa bruttokansantuloon pienillä taloudellisilla resursseilla.
Tämän takia Suomen puolustuksen suunnittelu edellyttää puolustusvaliokunnan
mielestä aivan erityistä tarkkuutta, pitkäjänteisyyttä ja
huolellisuutta. Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella,
että suunnittelussa ei kaikilta osin ole noudatettu näitä vaatimuksia.
Poliittisen päätöksenteon on omalta osaltaan
mahdollistettava nämä vaatimukset täyttävä suunnittelu.
Suunnittelun pitkäjänteisyys edellyttää esimerkiksi
sitä, että investoinnit joukko-osastoihin suunnitellaan
huolellisesti. Nyt lakkautettaviksi esitettyihin Helsingin Ilmatorjuntarykmenttiin
ja Savon Prikaatiin ei selvitysmiehen raportin mukaan ole vuoden
1999 jälkeen tehty merkittäviä investointeja.
Kotkan Rannikkoalueelle on valiokunnan saaman selvityksen mukaan
sitä vastoin investoitu merkittävästi
aivan näihin päiviin asti. Merkittävä osa
näistä investoinneista jää hyötykäyttöön,
vaikka joukko-osaston operatiiviset tehtävät siirtyvät
muille joukko-osastoille. Lakkautusesityksen valossa investoinnit
esimerkiksi miehittämättömäksi vartiolinnakkeeksi
muutettavan Rankin saaren betonilaituriin tai Kotkan Rannikkoalueen
käyttöön Haminassa peruskorjattuun ja
1 päivänä maaliskuuta 2005 käyttöön
otettuun esikuntarakennukseen eivät kuitenkaan anna kuvaa
erityisen suunnitelmallisesta toiminnasta.