PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 8/2013 vp

PuVL 8/2013 vp - HE 112/2013 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014

Valtiovarainvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 24 päivänä syyskuuta 2013 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 (HE 112/2013 vp).

Eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 3 momentin nojalla puolustusvaliokunta on päättänyt antaa toimialaansa koskevan lausunnon talousarvioesityksestä valtiovarainvaliokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

yksikön johtaja, talousjohtaja Timo Norbäck ja neuvotteleva virkamies Timo Rivinoja, puolustusministeriö

suunnittelupäällikkö, kontra-amiraali Kari Takanen ja ylitarkastaja Sanna Forsman, Pääesikunta

Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut

  • vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunta.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014 esitetään puolustusministeriön hallinnonalalle määrärahoja 2 751 milj. euroa. Tästä on kehykseen kuuluvia menoja 2 413 milj. euroa ja sen ulkopuolisia arvonlisäveromenoja 338 milj. euroa. Menojen yhteismäärä on 125 milj. euroa vähemmän kuin viime vuonna. Vähennys näkyy erityisesti puolustusmateriaalihankinnoissa, joista on jouduttu siirtämään määrärahaa myös toimintamenoihin. Materiaalihankintojen osuus puolustusbudjetista on 470,4 milj. euroa eli 17,1 %. Määrärahassa on otettu huomioon noin 80,6 MI siirto toimintamenojen puolelle, pääsääntöisesti kunnossapitoon ja varaosiin liittyviin hankintoihin.

Puolustusvoimien osalta vuoden 2014 esitetty budjetti on noin 2 329 milj. euroa. Hallituksen esityksen mukaan puolustusvoimien toimintamenoihin esitetään määrärahaa yhteensä noin 1 858,6 milj. euroa. Valiokunnan saamien asiantuntijalausuntojen mukaan vuoden 2014 toimintamenojen rahoituskehys ei mahdollista vuoden 2014 alennetulle tasolle laskettua toimintaa ilman puolustusvoimien sisäisiä kohdennuksia ja vuoden 2013 toteutuneen indeksitason tarkistusta.

Hallituksen esityksen mukaan sotilaallisen kriisinhallintaan esitetään puolustusministeriön hallinnonalalle määrärahaa noin 60,1 milj. euroa. Kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoja koskeva osuus 56 milj. euroa sisältyy ulkoasiainministeriön pääluokkaan. Kriisinhallintaoperaatioiden suunniteltu kokonaisvahvuus vuonna 2014 on noin 587 sotilasta, joista Afganistanissa palvelee 145 sotilasta ja Libanonin operaatiossa noin 350 sotilasta. Lisäksi Suomi osallistuu vuonna 2015 valmiudessa olevan EU:n pohjoismaisen taisteluosaston harjoitusjaksoon noin 65 sotilaan vahvuisella helikopteriosastolla. Valiokunta pitää tärkeänä, että osallistuminen operaatioihin kehittää myös Suomen puolustuksessa ja Suomeen vaikuttavissa kriiseissä tarvittavia valmiuksia ja kykyjä.

Valiokunnan saamien asiantuntijalausuntojen mukaan puolustusministeriön pääluokkaan sisältyy merkittäviä hallitusohjelmaan sisältyviä menosäästöjä, jotka muodostuvat pääosin puolustusvoimien toimintamenoihin ja materiaalihankintoihin kohdistetuista hallinnonalakohtaisista säästöistä sekä lähinnä toimintamenoihin kohdistetuista ns. konsernisäästöistä. Kaikki nämä menosäästöt ovat hallitusohjelman mukaisia ja perustuvat aikaisemmin tehtyihin päätöksiin. Niiden yhteismäärä on vuonna 2014 kehykseen kuuluvien menojen osalta 65 milj. euroa suurempi kuin vuonna 2013.

Vuonna 2015 puolustusvoimat nostaa asiantuntijalausuntojen mukaan toiminnan tason puolustusvoimauudistuksen mukaisen uuden organisaation edellyttämälle tasolle. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon VNS 6/2012 vp kirjattu puolustushallinnon arvio suorituskyvyn ylläpitämisen lisätarpeesta on vuonna 2016 noin 50 milj. euroa ja vuoteen 2020 mennessä asteittain 150 milj. euroa indeksikorotusten lisäksi. Valiokunta muistuttaa, että vuoden 2014 ja tulevien vuosien toiminnan sekä puolustusvoimauudistuksen toimeenpanon kannalta on tärkeää, että määrärahojen indeksitarkistukset tehdään nykykäytännön mukaisesti eikä lisäleikkauksia enää tehdä.

Puolustusvoimien uusi organisaatio ja toimintatapa otetaan kokonaisuutena käyttöön vuoden 2015 alusta. Valiokunnan saamien asiantuntijalausuntojen mukaan puolustusvoimauudistuksen taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet saavutetaan, mutta materiaali-investointien tasoa on nostettava. Useimpien Euroopan valtioiden puolustusvoimien keskeinen yhteinen piirre on puolustusbudjettien supistuminen ja materiaalin määrän väheneminen. Samalla kuitenkin vapautuu hyväkuntoista käytettyä puolustusmateriaalia myyntiin. Valiokunta pitää tärkeänä selvittää laaja-alaisesti, mitä mahdollisuuksia Suomella on hyödyntää hyväkuntoisen käytetyn puolustusmateriaalin markkinoita.

Puolustushallinnon toiminnan painopiste on vuoteen 2015 toteutettavan puolustusvoimauudistuksen toimeenpanossa. Uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa organisaation ja toimintaperiaatteiden muutoksella tasapainoinen puolustusbudjetti, jossa puolustuskyvyn kehittämiseen ja ylläpitoon voidaan kohdentaa riittävät resurssit. Riittävän ennaltaehkäisykyvyn ja puolustuskyvyn varmistamiseksi puolustusbudjetista on tarkoitus käyttää noin kolmannes materiaaliseen valmiuteen, kolmannes henkilöstömenoihin ja kolmannes muihin toimintamenoihin. Valiokunta pitää tärkeänä, että puolustushallinto pyrkii määrätietoisesti edellä mainittuun kolmijakoon.

Puolustusvaliokunta on johdonmukaisesti korostanut pitävänsä olennaisen tärkeänä sitä, että puolustusjärjestelmän toimivuus voidaan varmistaa vuoden 2015 jälkeisellä kaudella. Pitkään jatkuvana toiminnan tasosta ja materiaalihankinnoista tinkiminen aiheuttaisi kauaskantoisia seurannaisvaikutuksia puolustuskyvylle. Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen suorituskyvyn rakentamisessa korostuvat asevelvollisten osaaminen ja riittävä materiaalinen suorituskyky. Sodan ajan joukkojen suorituskyvyn kannalta avaintekijöitä ovat riittävä koulutus ja varustus. Kertaus- ja sotaharjoituksia tulee voida toteuttaa myös leikattujen budjettien olosuhteissa. Valiokunta toteaa aikaisemman kantansa mukaisesti, että vuoden 2015 jälkeen varusmiesten maastovuorokausien ja reservin kertausharjoitusten määrän lisääminen sekä ilmavoimien lentotuntien ja merivoimien alusvuorokausien palauttaminen on tärkeää puolustusvoimien suorituskyvyn kannalta.

Lausunto

Lausuntonaan puolustusvaliokunta esittää,

että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2013

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Jussi Niinistö /ps
  • vpj. Seppo Kääriäinen /kesk
  • jäs. Pekka Haavisto /vihr
  • Timo Heinonen /kok
  • Esko Kurvinen /kok
  • Tuula Peltonen /sd
  • Eero Reijonen /kesk
  • Mikko Savola /kesk
  • Ismo Soukola /ps
  • Pauliina Viitamies /sd
  • Tuula Väätäinen /sd
  • Jyrki Yrttiaho /vr
  • vjäs. Jukka Kärnä /sd
  • Tom Packalén /ps

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Juha  Martelius

ERIÄVÄ MIELIPIDE 1

Perustelut

Hallitus runnoo parhaillaan läpi sekä laajaa puolustusvoimauudistusta että mittavia budjettileikkauksia puolustusmenoihin. Tulevana vuonna leikkaukset kuristavat Puolustusvoimia erityisen rajusti, ja varsinkin puolustusmateriaalihankinnoista leikataan.

Hallituksen ajaman Puolustusvoimien toiminnan ja rakenteiden uudistuksen lähtökohtia ovat Puolustusvoimien nykyisten tehtävien jatkuminen, yleisen asevelvollisuuden toimivuuden varmistaminen sekä puolustusperiaatteen kehittäminen alueellisen puolustuksen pohjalta. Valtion ensi vuoden talousarvioon esitetty 124,5 miljoonan euron menovähennys puolustusministeriön hallinnonalalle uhkaa kuitenkin näitä yleisesti hyväksyttyjä pyrkimyksiä. Lisäksi ei sovi unohtaa, että mittavia menoleikkauksia on tehty kahtena edellisenäkin vuonna.

Hallituksen puolustushallintoon kohdistamat säästövelvoitteet ovat yhdessä laajan puolustusvoimauudistuksen kanssa kohtuuttomia. Mikään muu hallinnonala ei joudu näin suhteettoman suurten säästötoimenpiteiden kohteeksi.

Pelkomme on, että hallituksen rajut ja väärin kohdistetut säästötoimet rapauttavat maamme yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvaa puolustuskykyä ja vaarantavat mahdollisuuksiamme itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen koko valtakunnan alueella jo lähitulevaisuudessa. Hallitus on toimillaan kyseenalaistamassa puolustusratkaisumme pääperiaatteet. Puolustusministeri Carl Haglundkin on joutunut monessa yhteydessä toteamaan, että Suomen puolustuksen fundamenteista joudutaan tinkimään, mikäli lisärahoitusta ei saada.

Etenkin alueellisten joukkojen materiaalihankintojen karsiminen ja viivästyttäminen, ilmavoimien lentotuntien ja merivoimien alusvuorokausien leikkaaminen, varusmiesten maastovuorokausien huomattava laskeminen nykytasosta sekä reserviläisten kertausharjoitusten täysin riittämätön määrä aiheuttavat sodan ajan joukkojen suorituskyvyn laskun pitkälle tulevaisuuteen. Materiaalihankintojen karsimisen konkreettisia seurauksia on muun muassa se, että alueellisia joukkoja ei kyetä riittävissä määrin varustamaan. Perussuomalaiset eivät millään voi hyväksyä tällaista kehityssuuntausta.

Yleinen asevelvollisuus saa osakseen jatkuvasti voimistuvaa kritiikkiä, mutta se on kustannustehokas ratkaisu: se vie arviolta vain 15 prosenttia eli noin 330 miljoonaa euroa koko puolustusbudjetista. Suomen kokoisen maan kokonaisvaltainen puolustaminen on käytännössä mahdotonta ilman yleistä asevelvollisuutta. Tämän lisäksi on huomioitava, että ilman riittävää kertausharjoituskiertoa asevelvollisuusjärjestelmämme dementoituu.

Perussuomalaisten mielestä hallituksen vastuuton virhelinja on korjattava nyt eikä vasta ensi vaalikaudella. Sotilasliittoon kuulumatonta Suomea puolustaa tehokkaasti ja taloudellisesti yleiseen asevelvollisuuteen perustuva ja riittävästi kertausharjoitettu reserviläisarmeija. Paras vakuutus pahan päivän varalle on maanpuolustustahtoinen kansakunta ja oma, uskottava puolustuskyky. Sillä on ennaltaehkäisevä vaikutus. Säästöjen perumisen lisäksi ehdotamme varusmiehille maksettavan kotiuttamisrahan palauttamista. Yleistä asevelvollisuutta on vahvistettava. Varusmiespalveluksen päättyessä monet nuoret ovat ilman vakituista toimeentuloa, ja etenkin jo lapsuudenkodistaan pois muuttaneet ajautuvat kotiutumisen jälkeen helposti sosiaalitukien varaan. Kotiuttamisrahalla voitaisiin tehokkaasti tukea arkielämään siirtyviä nuoria, ja se olisi valtiovallalta selkeä tunnustus kansalaisvelvollisuutensa ryhdikkäästi suorittaneille miehille ja tietenkin myös vapaaehtoisille naisille.

Mielipide

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että puolustusvaliokunta lausunnossaan edellyttää valtiovarainvaliokunnan lisäävän 124,5 miljoonaa euroa sotilaallisen maanpuolustuksen toimintamenojen leikkausten peruuttamiseen, mikä takaa sen, ettei puolustusvoimien rakennemuutos ryöpsähdä hallitsemattomaksi ja että jokapäiväinen maanpuolustustoiminta, esimerkiksi varusmiesten maastovuorokaudet, reserviläisten kertausharjoitukset, ilmavoimien lentotunnit ja merivoimien alusvuorokaudet säilyvät vuonna 2014 kohtuullisella tasolla,

että varusmiehille maksettava kotiuttamisraha palautetaan ja

että valtiovarainvaliokunta ottaa muutoinkin edellä esitetyn huomioon.

Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2013

  • Jussi Niinistö /ps
  • Ismo Soukola /ps
  • Tom Packalén /ps

ERIÄVÄ MIELIPIDE 2

Perustelut

Puolustusministeriön pääluokkaan kohdistetut leikkaukset uhkaavat rapauttaa Suomen uskottavan puolustuskyvyn ja koko maan puolustamisen periaatteen. Vuoden 2014 talousarviossa puolustusministeriön pääluokka on 125 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2013. Koko kehyskaudella puolustusministeriön hallinnonalalta leikataan 10 prosenttia, keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin miltään muulta hallinnonalalta.

Puolustusvoimien rahoitukseen kohdistetut leikkaukset merkitsevät maastovuorokausien, lentotuntien, alusvuorokausien ja kertausharjoitusten vähentämistä, mikä heikentää pitkävaikutteisesti Suomen puolustusvoimien suorituskykyä. Puolustusvoimien suorituskyvyn kannalta on välttämätöntä, että vuoden 2015 jälkeen varusmiesten maastovuorokausia ja reservin kertausharjoitusten määrää lisätään ja ilmavoimien lentotuntien ja merivoimien alusvuorokausien määrä palautetaan.

Vuoden 2014 talousarviossa kohdistuu merkittäviä leikkauksia materiaalihankintoihin. Materiaalihankinnoissa on vähennystä 215 miljoonaa euroa (-31,4 %). Materiaalihankintojen leikkaus kohdistuu merkittävällä tavalla alueellisten joukkojen varusteluun, mikä heikentää alueellisen puolustuksen uskottavuutta pitkälle tulevaisuuteen.

Vuoden 2014 talousarviossa maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemisesta leikataan 200 000 euroa. Maanpuolustusjärjestöillä on tärkeä rooli vapaaehtoisen maanpuolustustyön järjestämisessä, raserviläisten koulutuksessa puolustusvoimien tukena ja maanpuolustustahdon ylläpitämisessä. Erityisenä haasteena on houkutella nuorempia ikäluokkia mukaan arvokkaaseen maanpuolustustyöhön.

Vapaaehtoisen maanpuolustustyön tarve on jatkossa kasvamassa, sillä julkisia puolustusmäärärahoja on merkittävästi leikattu, joukko-osastoja ja varuskuntia lakkautetaan sekä kertausharjoituksia vähennetään. Tätä taustaa vasten on perusteltua pitää kiinni maanpuolustusjärjestöjen rahoituksesta hallituksen nyt toteuttaman määrärahavähennyksen asemasta.

Valtiontaloudessa tarvitaan säästöjä, mutta puolustusvoimiin kohdistetut toimenpiteet olisi tullut mitoittaa ja ajoittaa niin, että puolustusvoimat pystyy uskottavasti toteuttamaan tehtävänsä ja toimimaan vastuullisen työnantajapolitiikan mukaisesti.

Seuraavassa valtiontalouden kehyspäätöksessä ei enää ole varaa tehdä lisäleikkauksia puolustukseen. On välttämätöntä, että vuoden 2015 jälkeen puolustuksen rahoitus varmistetaan puolustushallinnon esittämällä tavalla, mihin eduskunta on viitannut turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon vastauksessaan.

Mielipide

Ehdotamme,

että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2013

  • Seppo Kääriäinen /kesk
  • Eero Reijonen /kesk
  • Mikko Savola /kesk

ERIÄVÄ MIELIPIDE 3

Perustelut

Naton johtama kansainvälinen sotilasoperaatio päättyy Afganistanissa nykyisessä muodossaan vuoden 2014 lopussa. Suomen ulkoasiainministeriön poliittisen osaston muistion (31.5.2013) mukaan "Sitä mukaa kun turvallisuusvastuun siirto (turvallisuustransitio) ISAF-operaatiolta Afganistanin turvallisuusjoukoille on edennyt, operaatio on siirtynyt uuteen Afganistanin turvallisuusjoukkojen tukemiseen keskittyvään konseptiin.... Tarve kansainvälisten kriisinhallintajoukkojen läsnäololle säilyy kuitenkin myös jatkossa." Yhdysvaltojen ja Naton johtaman liittokunnan ml. Suomi läsnäolo Afganistanissa siis jatkuu.

Perusongelma säilyy. Afganistan pysyy edelleen miehitettynä. Vakavat ponnistelut kansallisen vuoropuhelun ja sovinnon aikaansaamiseksi YK:n johdolla lykkääntyvät edelleen. Myös Suomen hallitus on edelleen valmis jatkamaan uudessa Nato-johtoisessa operaatiossa.

Taliban-hallinnon kukistuttua loppuvuodesta 2001 maahan kohdistui ennennäkemätön kansainvälinen huomio, avustusrahoja tulvi ennätysmäärin ja vallalla oli halu auttaa Afganistan pois vuosikymmeniä kestäneestä konfliktista.

Hieman toista vuosikymmentä myöhemmin kansainväliset sotilasoperaatiot ovat pääosin poistumassa Afganistanista ja jättämässä maan hyvin epävarmaan ja monilla alueilla turvallisuustilanteen kannalta kaoottiseen tilaan. Naton johtama ISAF-operaatio ja Yhdysvaltain terrorisminvastainen Operation Enduring Freedom päättyvät Afganistanissa ensi vuoden lopussa.

Afganistanin tilannetta hyvin tuntevat asiantuntijat Juha-Matti Seppänen, joka työskentelee projektipäällikkönä Crisis Management Initiativen Afganistan-projektissa, ja Oskari Eronen, joka työskentelee päällikkönä CMI:n tutkimus- ja kehitysyksikössä, arvioivat UP-lehdessä 2/2013 Naton ja Yhdysvaltojen operaatioita ja ns. transitiota seuraavasti:

"Kansainvälinen liittouma uhkasi hajota sisältäpäin, kun operaatiot pitkittyivät ja sotilaallinen ratkaisu osoittautui mahdottomaksi. Oli keksittävä kertomus, jolla epäonnisesta operaatiosta päästäisiin eroon. Afganistanista voitaisiin vetäytyä niin, ettei vetäytyminen näyttäisi tappiolta. Kansainvälinen yhteisö alkoi puhua transitiosta, jolla turvallisuusvastuu siirretään paikallisille viranomaisille. Takarajaksi määriteltiin vuoden 2014 loppu, mikä jakoi valtit sitkeän vastarinnan käsiin. Monille afganistanilaisille transitiostrategia näyttää pikemminkin exit-strategialta, jonka turvin ulkomaalaiset joukot vetäytyvät maasta.

"Afgaanien on aika ottaa vastuu omasta maastaan" on fraasi, jota kuulee taajaan kansainvälisen yhteisön edustajilta. Transition piti tapahtua vaiheittain, Afganistanin viranomaisten kykyjen mukaan, mutta kalenteri on yhä selvemmin määrittänyt, milloin mikäkin maakunta siirtyy hallituksen valvontaan.

Transition edellytyksenä on, että Afganistanin turvallisuusjoukkojen kokoa ja kykyjä kasvatetaan. Joukkojen lukumäärä on nyt hieman yli 350 000 sotilasta ja poliisia, mutta suorituskyvyissä on edelleen suuria puutteita.

Yhdysvaltain puolustusministeriön joulukuussa 2012 julkaiseman raportin mukaan Afganistanin armeijasta karkaa vuosittain yli neljäsosa sotilaiden kokonaisvahvuudesta. Karanneiden tilalle on rekrytoitava valtavasti uusia joukkoja. Saman raportin mukaan ainoastaan 20 pataljoonaa 146:sta pystyi toimimaan itsenäisesti, prikaateista ainoastaan yksi. Suuria puutteita on myös johtamisessa, huollossa, tiedusteluissa ja etenkin ilmatuessa ja -kuljetuskapasiteetissa. Kaikki osa-alueet vaikuttavat oleellisesti armeijan operatiiviseen suorituskykyyn.

Afganistanin omien joukkojen tulisi hoitaa varsinaiset taistelut vastaisuudessa itse. Jos maailman parhaiten koulutetut armeijat eivät ole pystyneet kukistamaan vastarintaa, kuinka Afganistanin omat joukot pystyisivät pitämään Talibanin aisoissa? Lisäksi Afganistanin turvallisuusjoukkojen lukumäärä on nostettu tasolle, jota maan on mahdotonta ylläpitää.

Kansainvälinen yhteisö on kattanut tähän mennessä lähes kaikki joukkojen kulut. Nähtäväksi jää, kuinka pitkälle länsimaiden maksusitoumukset kantavat. Pahimmassa tapauksessa Afganistaniin jää suuri joukko taistelukoulutuksen saaneita nuoria miehiä, jotka etsivät itselleen palkanmaksajaa."

Yhdysvaltojen ja Naton johtamien yli vuosikymmenen jatkuneiden operaatioiden pyrkimys sotiaallisen ratkaisun aikaansaamiseksi Afganistanissa on epäonnistunut, On tuhlattu massiivisesti taloudellisia resursseja, tuhottu maata ja lykätty vakavien neuvottelujen käynnistämistä poliittisen ratkaisun aikaansaamiseksi sekä maan jälleenrakentamisen ja kansainvälisen kehitysyhteistyön vauhdittamiseksi. Myös Suomi kantaa tästä osavastuun. YK:n työntäminen syrjään on ollut vakava virhe myös siviilikriisinhallinnan, kansalaisten turvallisuuden ja ihmisoikeuksien kannalta.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ja sittemmin eduskunnan vasenryhmä on vaatinut lukuisissa eriävissä mielipiteissään suomalaisjoukkojen vetämistä Afganistanista ja osallistumisen muuttamista YK-johtoiseksi kehitysyhteistyö- ja siviilikriisinhallintatoiminnaksi.

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitän,

että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2013

  • Jyrki Yrttiaho /vr