Perustelut

Ehdotettu puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittäminen on osa käynnissä olevaa puolustusvoimauudistusta, ja sillä tavoitellaan osaltaan puolustusvoimien toimintojen kustannustehokkuuden kehittämistä sekä toiminnan ja talouden tasapainottamista. Ruokahuollon yhtiöittämisellä pyritään vastaamaan valtion tuottavuusohjelman asettamiin tavoitteisiin sekä aikaansaamaan säästöjä. Ruokahuollon yhtiöittämisen tavoitteena on myös luoda edellytykset puolustusvoimien ravitsemispalvelujen toiminnan, laadun ja palvelujen pitkän tähtäimen kehittämiselle.

Puolustusvoimien tehtävänä on huolehtia asevelvollisten ja upseerin virkaan johtavia opintoja suorittavien opiskelijoiden ylläpitoon kuuluvista ravitsemispalveluista. Puolustusvoimat on kaikissa olosuhteissa vastuussa joukkojensa ravitsemispalvelujen toimivuudesta. Ravitsemispalvelut voidaan järjestää joko omana tai ulkopuolisella palvelutuotannolla. Tällä hetkellä palvelun tuottaa vuonna 2006 toimintansa aloittanut puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskus, joka kuuluu puolustusvoimiin ja on pääesikunnan alainen hallintoyksikkö.

Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen muodostaa Kuopiossa sijaitseva esikunta ja 25 sen alaisuudessa toimivaa muonituskeskusta. Palvelukeskuksen laskennallinen liikevaihto oli vuonna 2010 noin 64 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 580. Toiminnan tehostamisen vuoksi ravitsemispalvelujen tehtävissä olevan henkilöstön määrä on supistunut, sillä toiminnan käynnistyessä vuonna 2006 puolustusvoimien ruokahuollossa työskenteli yli 800 henkilöä.

Nykyisessä toimintamallissa puolustusvoimat toimii kaikissa tehtävissä eli tilaajana, asiakkaana, tuottajana ja omistajana. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan puolustusvoimien ydintoimintoihin mukautetut toimintatapa- ja ohjausmallit eivät tue parhaalla mahdollisella tavalla ravitsemispalvelutuotannon toimintaedellytyksiä. Puolustusvoimien ruokahuollon kehittämistä on valmisteltu puolustusministeriön johdolla vuodesta 2008 alkaen. Ensin tehtiin selvitys ravitsemispalvelujen eri kehittämisvaihtoehdoista (tuottaja osana puolustusvoimia, palvelukeskus nettobudjetoituna virastona, valtion omistama osakeyhtiö tai palvelut hankittuina ostopalveluina) ja vuonna 2009 jatkoselvitys, jossa tarkasteltiin oman toiminnan kehittämistä ja yhtiöittämismallia.

Asian valmistelun puitteissa yhtiöittämismalli arvioitiin kehittämisen taloudellisimmaksi ja kustannuksiltaan läpinäkyvimmäksi toteuttamisvaihtoehdoksi. Valiokunnan saaman vertailuaineiston perusteella yhtiömuotoisen vaihtoehdon kustannussäästöt saataisiin lähinnä henkilöstömenoista ja talous- ja henkilöstöhallinnosta. Suoja-ajan jälkeisenä siirtymäaikana muut asiakkuudet olisivat mahdollisia laajemmin ja toteutuessaan ne vahvistaisivat yhtiön taloudellista asemaa ja elinkelpoisuutta markkinoilla.

Puolustusvaliokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota hallituksen esityksen osittain puutteelliseen valmisteluun. Hallituksen esityksen työoikeudelliset vaikutukset ja tilanteeseen sovellettava lainsäädäntö kuvataan puutteellisella tavalla. Esityksessä ei myöskään varsinaisesti perustella ilmoitusta siitä, että ruokahuollon yhtiöittämisellä ei arvioida olevan vaikutuksia eri sukupuolten kannalta. Valiokunnan mielestä esityksen vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon olisi tullut arvioida perusteellisemmin.

Esityksessä ehdotetaan, että puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksesta muodostetaan osakeyhtiö päätoimialanaan ravitsemispalvelut, joka kehittäisi puolustusvoimien ravitsemispalveluja markkinaehtoisena toimintana. Valtio merkitsisi perustettavan yhtiön koko osakekannan ja valtioneuvoston kanslia vastaisi yhtiön omistajaohjauksesta. Valtio sijoittaisi apporttina yhtiöön puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen käyttö- ja vaihto-omaisuuden. Ravitsemispalveluihin liittyvän toiminnallisen kokonaisuuden luovutus tapahtuisi liiketoimintasiirtona. Osakeyhtiö jatkaisi toimintaansa edelleen nykyisillä paikkakunnilla (25). Kenttämuonituksessa käytettävät laitteet jäisivät puolustusvoimien omaisuudeksi. Yhtiön toimitilat säilyisivät osana puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen vuokrasopimusta. Puolustusvoimat jälleenvuokraisi muonituskeskusten tilat perustettavalle yhtiölle.

Yhtiöittäminen vähentäisi puolustusvoimien henkilöstöä noin 550 henkilötyövuodella. Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksessa olevat virka- ja työsopimussuhteiset henkilöt siirtyisivät perustettavan osakeyhtiön palvelukseen työsopimussuhteeseen. Määräaikaisessa virka- ja työsopimussuhteessa olevat henkilöt siirtyisivät osakeyhtiön palvelukseen työsopimussuhteeseen siirtymähetkellä jäljellä olevaksi ajaksi. Puolustusvoimista yhtiöön siirtynyttä henkilöstöä koskisi neljän vuoden suoja-aika, jonka aikana yhtiö ei voisi irtisanoa henkilöstöä tuotannollisista tai taloudellisista syistä, jollei yhtiön tuottamien palvelujen tai tuotteiden määrässä taikka sisällössä tapahdu merkittävää muutosta.

Puolustusvaliokunta tähdentää, että hallituksen esityksessä ei oteta kantaa perustettavassa yhtiössä sovellettavaan työehtosopimukseen. Valiokunta korostaa, että työntekijöihin ja palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan, mitä laissa tai sen nojalla säädetään ja määrätään sekä mitä työehtosopimuksessa ja työsopimuksessa sovitaan. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että virkamiehen asemaa koskevia säännöksiä liikkeenluovutustilanteissa ei sisälly nykyiseen virkamieslakiin. Sen sijaan asiasta on säädetty tapauskohtaisesti erillisissä organisaatiomuutos-laeissa. Esimerkkinä voidaan mainita laki Opetusalan koulutuskeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi (249/2009) ja laki Yliopistojen palvelukeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi (69/2010). Valiokunta toteaa, että lakiehdotuksen 5 § on samansisältöinen mainittujen erillisten organisaatiomuutoslakien henkilöstön palvelussuhteen muutosta koskevien pykälien kanssa.

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion virkamieslain ja valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n muuttamisesta on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä (HE 95/2011 vp). Esityksen pääasiallisena tavoitteena on pyrkiä turvaamaan virkamiehen palvelussuhteen jatkuvuus muutostilanteessa ja vähentämään mahdollista henkilöstön epätietoisuutta omasta asemastaan valtionhallinnon muutosten yhteydessä. Lakiuudistuksen toteutumisen myötä normiohjaus valtion henkilöstön aseman järjestämisestä liikkeenluovutuksen kaltaisissa organisaatiomuutostilanteissa saatetaan liikkeenluovutuksen vaikutuksia työsuhteesta johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin koskevan direktiivin (2001/23/EY), työsuhteisia työntekijöitä koskevan työsopimuslain (55/2001) ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) säännöksiä vastaavalle tasolle.

Suoja-ajan lisäksi ravitsemispalvelujen hallittu avaaminen kilpailulle edellyttää siirtymäaikaa, jonka pituus olisi kaksi vuotta. Siirtymäajan puitteissa yhtiö voi tehdä henkilöstösiirtoja toimintojen painopistealueille. Eläke-etujen kompensoinnissa noudatettaisiin samaa käytäntöä kuin vastaavan kaltaisissa valtionhallinnon toimialarationalisointi-, liikelaitostamis- tai yhtiöittämistapauksissa. Puolustusvaliokunta to-teaa, että neljän vuoden suoja-ajan jälkeen yhtiö joutuu vaiheittain kilpailutilanteeseen, jossa se joutuu toimimaan markkinoilla samoilla ehdoilla kuin kilpailijansa.

Puolustusvaliokunta korostaa, että hyvin toimiva ruokahuolto on myös poikkeusoloissa tärkeä tekijä puolustusvoimien toimintakyvyn kannalta. Puolustusvoimilla on yhtiöittämisen jälkeenkin kokonaisvastuu ravitsemuspalveluista, sillä puolustusvoimat vastaa edelleen poikkeusolojen elintarvikehankinnoista, kenttä- ja alusmuonituksesta sekä henkilöstön koulutuksesta näihin tehtäviin.

Yhtiöittämisen jälkeen varuskunnissa normaaliaikoina tuotettuja ravitsemispalveluja ei enää toteutettaisi puolustusvoimien toimesta vaan perustettavan osakeyhtiön toimesta. Yhtiölle tulisi suoja-aikana yksinoikeusluonteinen asema puolustusvoimien ravitsemispalvelujen tuottamiseen huomioiden kuitenkin voimassa oleva kumppanuussopimus Haminan seudulla. Vastaavasti perustettavan yhtiön mahdollisuuksia kilpailla ravitsemispalvelujen markkinoilla tultaisiin rajoittamaan niin pitkään kuin sillä on mainittu, ilman avointa kilpailuttamista aikaansaatu yksinoikeusasema puolustusvoimien ravitsemispalvelujen tuottajana. Siirtymäajan jälkeen ravitsemispalvelut kilpailutettaisiin hankintalain mukaisesti. Puolustusvaliokunnan mielestä ehdotettu järjestely on perustettavan yhtiön toiminnallisten lähtökohtien ja kilpailukyvyn muodostumisen kannalta perusteltu.

Puolustusvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että lakiehdotuksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan myös rajavartiolaitoksella olisi oikeus olla perustettavan yhtiön sopimusasiakas. Ottaen huomioon rajavartiolaitokselle rajavartiolain (508/2005) 25 §:ssä säädetyt sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävät pitää valiokunta tärkeänä, että perustettava yhtiö tekee yhteistyötä rajavartiolaitoksen kanssa sen tarvitsemien ravitsemispalvelujen ylläpitämiseksi muun muassa raaka-aineiden ja materiaalien kilpailuttamisen osalta.

Puolustusvaliokunta painottaa varautumiseen ja huoltovarmuuteen liittyvien kysymysten merkitystä avattaessa puolustusvoimien ravitsemispalveluja kilpailulle. Valiokunta toteaa, että puolustusvoimien tärkeitä tukitoimintoja on ulkoistettu aikaisemminkin. Esimerkiksi Millog Oy tuottaa puolustusvoimien järjestelmien vaativia elinjaksopalveluita kaikissa valmiustiloissa, ja kokemukset järjestelystä ovat olleet myönteisiä. Nyt perustettavalla yhtiöllä olisi puolustusvoimien kanssa tehtävän strategisen kumppanuussopimuksen perusteella poikkeusolojen ravitsemispalvelujen tuottamis-, suunnittelu-, kehittämis- ja ylläpitotoimintoja koskeva velvoite. Valiokunta pitää tärkeänä, että näitä varautumiseen ja huoltovarmuuteen liittyviä kysymyksiä ja velvoitteita painotetaan henkilöstön asemaan liittyvien seikkojen ohella kilpailutettaessa puolustusvoimien ravitsemispalveluja siirtymäajan päättymisen jälkeen.

Puolustusvaliokunta edellyttää, että puolustusministeriö antaa valiokunnalle suoja-ajan ja siirtymäajan kuluessa vuosittain selvityksen puolustusvoimien ruokahuollon kehittämisestä mm. varautumiseen ja huoltovarmuuteen liittyvien kysymysten osalta.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.