Perustelut
Ehdotettu puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittäminen
on osa käynnissä olevaa puolustusvoimauudistusta,
ja sillä tavoitellaan osaltaan puolustusvoimien toimintojen
kustannustehokkuuden kehittämistä sekä toiminnan
ja talouden tasapainottamista. Ruokahuollon yhtiöittämisellä pyritään
vastaamaan valtion tuottavuusohjelman asettamiin tavoitteisiin sekä aikaansaamaan
säästöjä. Ruokahuollon yhtiöittämisen
tavoitteena on myös luoda edellytykset puolustusvoimien
ravitsemispalvelujen toiminnan, laadun ja palvelujen pitkän
tähtäimen kehittämiselle.
Puolustusvoimien tehtävänä on huolehtia
asevelvollisten ja upseerin virkaan johtavia opintoja suorittavien
opiskelijoiden ylläpitoon kuuluvista ravitsemispalveluista.
Puolustusvoimat on kaikissa olosuhteissa vastuussa joukkojensa ravitsemispalvelujen
toimivuudesta. Ravitsemispalvelut voidaan järjestää joko
omana tai ulkopuolisella palvelutuotannolla. Tällä hetkellä palvelun
tuottaa vuonna 2006 toimintansa aloittanut puolustusvoimien ruokahuollon
palvelukeskus, joka kuuluu puolustusvoimiin ja on pääesikunnan
alainen hallintoyksikkö.
Puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen muodostaa Kuopiossa
sijaitseva esikunta ja 25 sen alaisuudessa toimivaa muonituskeskusta.
Palvelukeskuksen laskennallinen liikevaihto oli vuonna 2010 noin
64 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin
580. Toiminnan tehostamisen vuoksi ravitsemispalvelujen tehtävissä olevan
henkilöstön määrä on
supistunut, sillä toiminnan käynnistyessä vuonna
2006 puolustusvoimien ruokahuollossa työskenteli yli 800 henkilöä.
Nykyisessä toimintamallissa puolustusvoimat toimii
kaikissa tehtävissä eli tilaajana, asiakkaana,
tuottajana ja omistajana. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan
puolustusvoimien ydintoimintoihin mukautetut toimintatapa- ja ohjausmallit
eivät tue parhaalla mahdollisella tavalla ravitsemispalvelutuotannon
toimintaedellytyksiä. Puolustusvoimien ruokahuollon kehittämistä on
valmisteltu puolustusministeriön johdolla vuodesta 2008
alkaen. Ensin tehtiin selvitys ravitsemispalvelujen eri kehittämisvaihtoehdoista
(tuottaja osana puolustusvoimia, palvelukeskus nettobudjetoituna
virastona, valtion omistama osakeyhtiö tai palvelut hankittuina
ostopalveluina) ja vuonna 2009 jatkoselvitys, jossa tarkasteltiin
oman toiminnan kehittämistä ja yhtiöittämismallia.
Asian valmistelun puitteissa yhtiöittämismalli
arvioitiin kehittämisen taloudellisimmaksi ja kustannuksiltaan
läpinäkyvimmäksi toteuttamisvaihtoehdoksi.
Valiokunnan saaman vertailuaineiston perusteella yhtiömuotoisen
vaihtoehdon kustannussäästöt saataisiin
lähinnä henkilöstömenoista ja
talous- ja henkilöstöhallinnosta. Suoja-ajan jälkeisenä siirtymäaikana
muut asiakkuudet olisivat mahdollisia laajemmin ja toteutuessaan
ne vahvistaisivat yhtiön taloudellista asemaa ja elinkelpoisuutta
markkinoilla.
Puolustusvaliokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota
hallituksen esityksen osittain puutteelliseen valmisteluun. Hallituksen
esityksen työoikeudelliset vaikutukset ja tilanteeseen sovellettava
lainsäädäntö kuvataan puutteellisella
tavalla. Esityksessä ei myöskään
varsinaisesti perustella ilmoitusta siitä, että ruokahuollon
yhtiöittämisellä ei arvioida olevan vaikutuksia
eri sukupuolten kannalta. Valiokunnan mielestä esityksen
vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon olisi tullut
arvioida perusteellisemmin.
Esityksessä ehdotetaan, että puolustusvoimien
ruokahuollon palvelukeskuksesta muodostetaan osakeyhtiö päätoimialanaan
ravitsemispalvelut, joka kehittäisi puolustusvoimien ravitsemispalveluja
markkinaehtoisena toimintana. Valtio merkitsisi perustettavan yhtiön
koko osakekannan ja valtioneuvoston kanslia vastaisi yhtiön
omistajaohjauksesta. Valtio sijoittaisi apporttina yhtiöön
puolustusvoimien ruokahuollon palvelukeskuksen käyttö-
ja vaihto-omaisuuden. Ravitsemispalveluihin liittyvän toiminnallisen
kokonaisuuden luovutus tapahtuisi liiketoimintasiirtona. Osakeyhtiö jatkaisi
toimintaansa edelleen nykyisillä paikkakunnilla (25). Kenttämuonituksessa
käytettävät laitteet jäisivät
puolustusvoimien omaisuudeksi. Yhtiön toimitilat säilyisivät
osana puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen vuokrasopimusta.
Puolustusvoimat jälleenvuokraisi muonituskeskusten tilat
perustettavalle yhtiölle.
Yhtiöittäminen vähentäisi
puolustusvoimien henkilöstöä noin 550
henkilötyövuodella. Puolustusvoimien ruokahuollon
palvelukeskuksessa olevat virka- ja työsopimussuhteiset
henkilöt siirtyisivät perustettavan osakeyhtiön
palvelukseen työsopimussuhteeseen. Määräaikaisessa virka-
ja työsopimussuhteessa olevat henkilöt siirtyisivät
osakeyhtiön palvelukseen työsopimussuhteeseen
siirtymähetkellä jäljellä olevaksi
ajaksi. Puolustusvoimista yhtiöön siirtynyttä henkilöstöä koskisi
neljän vuoden suoja-aika, jonka aikana yhtiö ei
voisi irtisanoa henkilöstöä tuotannollisista
tai taloudellisista syistä, jollei yhtiön tuottamien
palvelujen tai tuotteiden määrässä taikka
sisällössä tapahdu merkittävää muutosta.
Puolustusvaliokunta tähdentää, että hallituksen
esityksessä ei oteta kantaa perustettavassa yhtiössä sovellettavaan
työehtosopimukseen. Valiokunta korostaa, että työntekijöihin
ja palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan, mitä laissa tai sen
nojalla säädetään ja määrätään
sekä mitä työehtosopimuksessa ja työsopimuksessa
sovitaan. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen,
että virkamiehen asemaa koskevia säännöksiä liikkeenluovutustilanteissa
ei sisälly nykyiseen virkamieslakiin. Sen sijaan asiasta
on säädetty tapauskohtaisesti erillisissä organisaatiomuutos-laeissa.
Esimerkkinä voidaan mainita laki Opetusalan koulutuskeskuksen
muuttamisesta osakeyhtiöksi (249/2009)
ja laki Yliopistojen palvelukeskuksen muuttamisesta osakeyhtiöksi (69/2010).
Valiokunta toteaa, että lakiehdotuksen 5 § on
samansisältöinen mainittujen erillisten organisaatiomuutoslakien
henkilöstön palvelussuhteen muutosta koskevien
pykälien kanssa.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion virkamieslain
ja valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n muuttamisesta on
parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä (HE
95/2011 vp). Esityksen pääasiallisena
tavoitteena on pyrkiä turvaamaan virkamiehen palvelussuhteen
jatkuvuus muutostilanteessa ja vähentämään
mahdollista henkilöstön epätietoisuutta
omasta asemastaan valtionhallinnon muutosten yhteydessä.
Lakiuudistuksen toteutumisen myötä normiohjaus
valtion henkilöstön aseman järjestämisestä liikkeenluovutuksen
kaltaisissa organisaatiomuutostilanteissa saatetaan liikkeenluovutuksen
vaikutuksia työsuhteesta johtuviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin
koskevan direktiivin (2001/23/EY), työsuhteisia
työntekijöitä koskevan työsopimuslain
(55/2001) ja kunnallisesta viranhaltijasta
annetun lain (304/2003) säännöksiä vastaavalle
tasolle.
Suoja-ajan lisäksi ravitsemispalvelujen hallittu avaaminen
kilpailulle edellyttää siirtymäaikaa,
jonka pituus olisi kaksi vuotta. Siirtymäajan puitteissa
yhtiö voi tehdä henkilöstösiirtoja toimintojen
painopistealueille. Eläke-etujen kompensoinnissa noudatettaisiin
samaa käytäntöä kuin vastaavan
kaltaisissa valtionhallinnon toimialarationalisointi-, liikelaitostamis-
tai yhtiöittämistapauksissa. Puolustusvaliokunta
to-teaa, että neljän vuoden suoja-ajan jälkeen
yhtiö joutuu vaiheittain kilpailutilanteeseen, jossa se joutuu
toimimaan markkinoilla samoilla ehdoilla kuin kilpailijansa.
Puolustusvaliokunta korostaa, että hyvin toimiva ruokahuolto
on myös poikkeusoloissa tärkeä tekijä puolustusvoimien
toimintakyvyn kannalta. Puolustusvoimilla on yhtiöittämisen
jälkeenkin kokonaisvastuu ravitsemuspalveluista, sillä puolustusvoimat
vastaa edelleen poikkeusolojen elintarvikehankinnoista, kenttä-
ja alusmuonituksesta sekä henkilöstön
koulutuksesta näihin tehtäviin.
Yhtiöittämisen jälkeen varuskunnissa
normaaliaikoina tuotettuja ravitsemispalveluja ei enää toteutettaisi
puolustusvoimien toimesta vaan perustettavan osakeyhtiön
toimesta. Yhtiölle tulisi suoja-aikana yksinoikeusluonteinen asema
puolustusvoimien ravitsemispalvelujen tuottamiseen huomioiden kuitenkin
voimassa oleva kumppanuussopimus Haminan seudulla. Vastaavasti perustettavan
yhtiön mahdollisuuksia kilpailla ravitsemispalvelujen markkinoilla tultaisiin
rajoittamaan niin pitkään kuin sillä on mainittu,
ilman avointa kilpailuttamista aikaansaatu yksinoikeusasema puolustusvoimien
ravitsemispalvelujen tuottajana. Siirtymäajan jälkeen
ravitsemispalvelut kilpailutettaisiin hankintalain mukaisesti. Puolustusvaliokunnan
mielestä ehdotettu järjestely on perustettavan
yhtiön toiminnallisten lähtökohtien
ja kilpailukyvyn muodostumisen kannalta perusteltu.
Puolustusvaliokunta kiinnittää huomiota siihen,
että lakiehdotuksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan
myös rajavartiolaitoksella olisi oikeus olla perustettavan
yhtiön sopimusasiakas. Ottaen huomioon rajavartiolaitokselle rajavartiolain
(508/2005) 25 §:ssä säädetyt
sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävät pitää valiokunta
tärkeänä, että perustettava
yhtiö tekee yhteistyötä rajavartiolaitoksen
kanssa sen tarvitsemien ravitsemispalvelujen ylläpitämiseksi
muun muassa raaka-aineiden ja materiaalien kilpailuttamisen osalta.
Puolustusvaliokunta painottaa varautumiseen ja huoltovarmuuteen
liittyvien kysymysten merkitystä avattaessa puolustusvoimien
ravitsemispalveluja kilpailulle. Valiokunta toteaa, että puolustusvoimien
tärkeitä tukitoimintoja on ulkoistettu aikaisemminkin.
Esimerkiksi Millog Oy tuottaa puolustusvoimien järjestelmien
vaativia elinjaksopalveluita kaikissa valmiustiloissa, ja kokemukset
järjestelystä ovat olleet myönteisiä.
Nyt perustettavalla yhtiöllä olisi puolustusvoimien
kanssa tehtävän strategisen kumppanuussopimuksen
perusteella poikkeusolojen ravitsemispalvelujen tuottamis-, suunnittelu-,
kehittämis- ja ylläpitotoimintoja koskeva velvoite. Valiokunta
pitää tärkeänä, että näitä varautumiseen
ja huoltovarmuuteen liittyviä kysymyksiä ja velvoitteita
painotetaan henkilöstön asemaan liittyvien seikkojen
ohella kilpailutettaessa puolustusvoimien ravitsemispalveluja siirtymäajan päättymisen
jälkeen.
Puolustusvaliokunta edellyttää, että puolustusministeriö antaa
valiokunnalle suoja-ajan ja siirtymäajan kuluessa vuosittain
selvityksen puolustusvoimien ruokahuollon kehittämisestä mm.
varautumiseen ja huoltovarmuuteen liittyvien kysymysten osalta.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena.