PUOLUSTUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 2/2013 vp

PuVM 2/2013 vp - HE 8/2013 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 19 päivänä helmikuuta 2013 lähettänyt puolustusvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laeiksi puolustusvoimista annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 8/2013 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitusneuvos lainsäädäntöjohtajana Hanna Nordström, hallitusneuvos Jari Kajavirta, hallitusneuvos Jouko Tuloisela ja vanhempi hallitussihteeri Iikka Marttila, puolustusministeriö

Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa, logistiikkapäällikkö, prikaatikenraali Timo Rotonen ja suunnittelupäällikkö, kontra-amiraali Kari Takanen, Pääesikunta

puheenjohtaja Petteri Leino, Aliupseeriliitto ry

järjestösihteeri Pekka Alhovaara, Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry

toiminnanjohtaja Pekka Tuunanen, Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK)

vt. puheenjohtaja Ari Pakarinen, Päällystöliitto

pääluottamusmies, everstiluutnantti Jari Rantala, Upseeriliitto ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet:

    , työ- ja elinkeinoministeriö

    , maa- ja metsätalousministeriö

    , Akava ry

    , Aseistakieltäytyjäliitto ry

    , Puolustusvoimien Diplomi-insinöörit ry

    , Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

    , Suomen Kuntaliitto

    , Tietosuojavaltuutetun toimisto

    , Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

    , Vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvottelukunta

    , Varusmiesliitto ry

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan puolustusvoimista annettua lakia muutettavaksi siten, että puolustusvoimien hallintorakenteesta tulisi kolmiportainen. Sotilasläänit esikuntineen lakkautettaisiin, ja aluetoimistoihin perustuvaa alueellista organisaatiota uudistettaisiin. Sotilasläänien esikuntien tehtävät siirrettäisiin puolustushaaraesikunnille, eräille joukko-osastoille ja aluetoimistoille.

Puolustusvoimiin perustettaisiin Puolustusvoimien logistiikkalaitos, jonne keskitettäisiin valtakunnallisesti puolustusvoimien materiaalihankinnat, ympäristöasioiden käsittely sekä logistiikan järjestelyt. Lisäksi laitos vastaisi puolustusvoimien muusta materiaalihallinnosta, hankintatoimesta sekä terveydenhuollon järjestämisestä.

Asevelvollisuuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että varusmiesten kotimaan lomamatkat koti- tai asuinpaikkakunnalle säädettäisiin maksuttomiksi.

Lisäksi ehdotetaan muutettaviksi puolustusvoimien virka-avusta poliisille annettua lakia, terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annettua lakia, Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa annettua lakia, aluevalvontalakia, rajavartiolakia, sotilasoikeudenkäyntilakia ja kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja sen soveltamisesta annettua lakia.

Viimeksi mainittu laki ja varusmiesten maksuttomia lomamatkoja koskeva asevelvollisuuslain muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2014. Muut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2015.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa (VNT 2/2011 vp) on sovittu, että hallitus käynnistää puolustusvoimien laajan uudistamisen. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta ovat linjanneet puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat. Vuoden 2015 alkuun mennessä toteutettavan puolustusvoimauudistuksen perustavoitteena on varmistaa, että puolustusvoimilla on edellytykset täyttää tehtävänsä sekä ylläpitää Suomen sotilaallinen puolustuskyky 2020-luvulle.

Hallituksen esityksen tavoitteena on puolustusvoimien hallinnon ja organisaation uudistaminen sekä pysyvien kustannussäästöjen aikaansaaminen. Valiokunnan saamien asiantuntijalausuntojen mukaan hallinnonuudistuksella tavoitellaan noin 32 miljoonan euron vuotuista säästöä vuodesta 2015 alkaen. Puolustusvoimien rauhanajan rakenne on tarkoitus supistaa vastaamaan pienentyviä palveluskelpoisia ikäluokkia ja sodan ajan koulutustarvetta.

Valiokunta haluaa kiinnittää huomiota siihen, että koulutuspaikkoja vähennettäessä varmistetaan majoituskapasiteetin riittävyys varuskunnissa myös pitkällä aikajänteellä.

Osa puolustusvoimauudistuksessa 1.1.2014 ja 1.1.2015 voimaan tuleviksi suunnitelluista organisaatiomuutoksista edellyttää laki- ja asetusmuutoksia ennen hallinnollisia päätöksiä. Näiden organisaatioiden hallinnolliset päätökset on valmisteltu päätettäviksi kesällä 2013, kun säädösmuutokset on vahvistettu.

Hallituksen esityksen laki- ja asetusmuutokset ovat pitkälti teknisiä korjauksia ja tarkistuksia johtuen organisaatiorakenteen ja tehtävien muutoksesta. Keskeisimmät lakien muutoskohteet liittyvät sotilasläänien lakkauttamiseen ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamiseen.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Hallintorakenteen muutos

Sotilasläänien esikuntien tehtäviä siirtyy Maavoimien esikunnalle, joukko-osastoille ja niihin hallinnollisesti kuuluville aluetoimistoille. Sotilaslääni-käsite poistuu, maakuntajoukkojen asemaa ja tehtäviä selkeytetään, kemiallisten aseiden kieltosopimuksen lakisääteiset tehtävät siirretään perustettavalle Puolustusvoimien tutkimuslaitokselle ja aluevalvontalain mukaisten suoja-aluelupien käsittelyyn tulee muutoksia samoin kuin asevelvollisten aseman parantamiseen.

Sotilaslääneillä on ollut merkittävä rooli vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutuksen toimeenpanossa ja kehittämisessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksista huolimatta vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja siihen liittyvän koulutuksen toimintaedellytykset eivät heikkene, vaan koulutusta ja tukea reserviläistoiminnalle tulee voida järjestää koko maan kattavasti.

Valiokunta painottaa riittävien resurssien takaamista aluetoimistoille maanpuolustuksen yhteiskunnallisen roolin toteuttamiseen yhteistyössä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa.

Valiokunnan näkemyksen mukaan on tärkeää, että jatkossakin aluetoimistojen tehtävissä otetaan huomioon laajan turvallisuuskäsitteen näkökulmasta kyky toimia yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Muutoksessa on varmistettava, että perustettavista aluetoimistoista löytyy yhteistoimintakumppani varsinkin poliisi- ja pelastustoimelle. Lisäksi on huomioitava aluetoimistojen rooli myös siviilipalvelushakemusten vastaanottamisessa ja käsittelyssä.

Valiokunta tukee varusmiesten sosiaalis-taloudellista asemaa parantavaa hallituksen esitystä, jonka mukaan kaikki kotimaan lomamatkat koti- tai asuinpaikkakunnalle taikka erityisestä syystä myös muulle sellaiselle paikkakunnalle Suomessa, jonne varusmiehellä on erityisiä siteitä, säädettäisiin maksuttomiksi. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan parhaillaan samankaltaista siviilipalveluslain muutosta, jonka mukaan siviilipalvelusvelvollisten matkat tulisivat myös maksuttomiksi. Esitys annetaan eduskunnalle syyskuussa 2013.

Valiokunnan näkemyksen mukaan viranomaisten ja kuntien tulee selvittää mahdollisuuksia pysyttää puolustusvoimauudistuksen myötä tarpeettomiksi käyvät ampumarata-alueet mahdollisuuksien mukaan edelleen ampumaratakäytössä.

Logistiikkalaitoksen perustaminen

Puolustusvoimien logistiikkalaitos esitetään perustettavaksi 1.1.2015. Valiokunnan saamien asiantuntijalausuntojen mukaan tarkoituksena on sekä parantaa toiminnallisuutta että saada aikaan kustannussäästöjä. Laitokseen on tarkoitus keskittää puolustusvoimien materiaalihankinnat, ympäristöasioiden käsittely sekä logistiikan järjestelyt. Laitos vastaa myös puolustusvoimien muusta materiaalihallinnosta, hankintatoimesta, tilahallinnasta sekä terveydenhuollon järjestämisestä. Kaikkiaan logistiikkalaitoksessa tulisi työskentelemään n. 2 300 henkeä.

Logistiikkalaitoksen suunnitteluvaiheessa tarkasteltiin vaihtoehtoina keskitettyä mallia, nykytilan kehittämistä ja kahden laitoksen mallia. Valiokunnan saamien selvitysten mukaan nykytila logistiikassa on eriytetyn ja täysin integroidun yhteisen järjestelmän välitila, minkä vuoksi siinä on sekä toiminnallista että rakenteellista päällekkäisyyttä.

Nyt esitettävän mallin tavoitteena on valiokunnan saamien selvitysten mukaan saada aikaan synergiaetuja, minimoida päällekkäisyyksiä, vähentää kokonaishenkilöstömäärää sekä muodostaa puolustushaarojen yhtenäiset logistiset vastuut. Kyseessä on haastava hanke, joka on merkittävä muutos nykyiseen rakenteeseen ja jonka vakiinnuttaminen vie aikaa. Vastaavia laitosratkaisuja on tehty myös muissa maissa. Hankinnoissa ei ole tarkoitus muuttaa puolustusministeriön keskitettyä päätösroolia hankintapäätöksissä ja hankeohjauksessa.

Taloudellisina vaikutuksina logistiikkalaitoksen perustamisella tavoitellaan n. 29 miljoonan euron pysyvää menosäästöä vuodesta 2015 alkaen. Tästä summasta henkilöstön vähentämisestä seuraavat säästöt muodostavat n. 27 miljoonaa euroa.

Vaikutukset puolustusvoimien henkilöstöön

Valiokunnan saamien selvitysten mukaan puolustusvoimauudistuksen henkilöstösuunnittelun lähtökohta on ollut kriittisen osaamisen säilyttäminen ottaen huomioon erityisesti sodan ajan vaatimukset. Puolustusvoimien vuoden 2015 kokoonpanossa on yhteensä 12 300 tehtävää, joista sotilastehtäviä 8 000 ja siviilitehtäviä 4 300. Suunnittelun edetessä siviilien suhteellinen osuus on lisääntynyt. Irtisanomisuhan alla on tällä hetkellä 496 henkilöä. Noin 250 jäänee ylivahvuuteen lähestyvän eläkeiän vuoksi. Avoimia tehtäviä on noin 300. Noin 2 000 henkilön toimipiste muuttuu toiselle paikkakunnalle.

Valiokunta pitää tärkeänä seurata perheestä erillään asumisen ja työpaikan uudelleensijoittumisen sosioekonomisia seurauksia ja tehdä siitä sekä muista keskeisistä henkilöstöön vaikuttavista kysymyksistä vaikutusarviointi sopivan ajan kuluttua päätösten toimeenpanosta. Lisäksi uudistuksen vaikutuksia henkilöstön kuormittumiseen ja työhyvinvointiin tulee seurata.

Hallituksen esityksessä sivutaan suppeasti puolustusvoimauudistuksen sukupuolivaikutuksia. Henkilöstövähennykset kohdistuvat suhteellisesti lähinnä siviilitehtäviin ja niissä hieman useammin naisten kuin miesten tehtäviin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että sukupuolivaikutusten arviointi tehdään kattavasti jo uudistuksia suunniteltaessa. Näkökulma olisi huomioitava myös tulevissa puolustusvoimien uudistusta käsittelevissä hankkeissa.

Valiokunta tukee asiantuntijalausunnoissa esille tullutta tarvetta soveltaa irtisanottaviin henkilöihin muutosturvan parhaita käytäntöjä sekä valtionhallinnon henkilöstöpoliittisia periaatteita. Valiokunta suhtautuu myönteisesti puolustushallinnon pyrkimyksiin huolehtia henkilöstöpolitiikassaan yhdenmukaisista käytännöistä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta. Valiokunnan näkemyksen mukaan siirtojen tulisi mahdollisuuksien mukaan perustua ensisijaisesti siirrettävän henkilön vapaaehtoisuuteen.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella puolustusvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina.

Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 2013

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Jussi Niinistö /ps
  • vpj. Seppo Kääriäinen /kesk
  • jäs. Thomas Blomqvist /r
  • Pekka Haavisto /vihr
  • Timo Heinonen /kok
  • Mika Kari /sd
  • Esko Kurvinen /kok
  • Pentti Oinonen /ps
  • Tuula Peltonen /sd
  • Eero Reijonen /kesk
  • Mikko Savola /kesk
  • Ismo Soukola /ps (osittain)
  • Eero Suutari /kok
  • Pauliina Viitamies /sd
  • Sofia Vikman /kok
  • Tuula Väätäinen /sd
  • Jyrki Yrttiaho /vr

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Juha  Martelius

​​​​