Perustelut
Sivistysvaliokunta kannattaa esityksen tavoitetta toteuttaa
koko maan laajuinen kuntauudistus, jolla luodaan mahdollisimman
vahvat ja elinvoimaiset kunnat kaikkialle Suomeen. Viimeaikainen
kehitys on saadun selvityksen mukaan heikentänyt eri kunnissa
asuvien yhdenvertaisuutta ja vaarantanut perustuslailla turvattujen
sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumista. Jotta edellytykset
laadukkaille ja yhdenvertaisille palveluille voidaan turvata koko
maan alueella, on taloudellisesti ja osaamiseltaan vahvempien kuntayksiköiden
tavoittelu perusteltua. Kuntien määrän
vähentyminen antaa paremmat mahdollisuudet myös
koulutuksen kehittämistoiminnan kokoamiseksi nykyistä laajempiin,
kansallisen koulutuspolitiikan kannalta vaikuttaviin toimiin.
Käsiteltävänä olevassa hallituksen
ehdotuksessa kuntarakennelaiksi edellytetään,
että kunnan väestöpohjassa alle yksivuotiaiden
ikäluokan koko olisi vähintään
noin 50. Maamme 320 nykykunnasta alle 50 lasta syntyi vuonna 2011 kaikkiaan
140 kunnassa eli 43,8 %:ssa kunnista. Valiokunnan saamassa
selvityksessä on esitetty, että pienempien kuntien
resurssit organisoida esimerkiksi opetussuunnitelmien laadintaa
ja kehittämistä, opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä sekä oppilashuollon
palveluita ja opetuksen järjestämisen kannalta
välttämättömiä tukipalveluita
ovat haasteelliset. Merkittävä osa kunnista on
selvityksen mukaan jo pitkään aliresursoinut perusopetuslain
edellyttämän oppilashuollon toimeenpanemiseksi
tarvittavaa henkilöstöä. Myös
välttämättömien tukipalvelujen sekä tehostetun
ja erityisen tuen järjestäminen edellyttävät
osaltaan mainitun suuruista ikäluokkaa. Sivistysvaliokunta
pitää väestöpohjaan liittyvää yksivuotiaiden
ikäluokan kokovaatimusta tarpeellisena. Valiokunta korostaa,
että kuntarakenteen uudistaminen ei saa johtaa koulujen eriytymiseen.
Valiokunta pitää jatkotyössä tärkeänä kuntien
asukaslähtöistä palvelujen järjestämistapaa ja
asukkaille tärkeiden koulutus- ja kulttuuripalvelujen turvaamista
lähipalveluina. Valiokunta kiinnittää huomiota
siihen, että rakenteet ja toimintakulttuurit ovat eri kunnissa
sekä myös kuntien sisällä erilaisia.
Tämä hankaloittaa usein esimerkiksi syrjäytymisvaarassa
olevan lapsen tai nuoren pääsemistä hänelle
tarkoituksenmukaisten toimien piiriin. Valiokunta pitää tärkeänä,
etteivät yhdistyvien kuntien erilaiset toiminnalliset rakenteet
estä moniammatillisen ja toimivan yhteistyön kehittämistä sekä kunnan
sisällä että kuntien kesken.
Esi- ja perusopetus
Kunnan lakisääteisenä velvollisuutena
opetustoimessa on esi- ja perusopetuksen järjestäminen,
ja kunnat päättävät järjestämänsä opetuksen
oppilaitosverkosta. Perusasteen koulujen määrä on
vähentynyt 2000-luvulla yli tuhannella. Vähennys
on kohdistunut lähes kokonaisuudessaan kuntien kouluihin
ja johtunut hallituksen esityksen mukaan osaksi lapsi- ja nuorisoikäluokkien
pienentymisestä. Valiokunnan saama asiantuntijalausunto
on vahvistanut, että peruskouluverkon muutokset 2000-luvulla
ovat johtuneet pääosin väestörakenteen
ja -määrän muutoksista. Toteutetuilla
kuntajaon muutoksilla näyttäisi olleen vähäinen
yhteys muutoksiin.
Valiokunta painottaa esi- ja perusopetuksen turvaamista lähipalveluna.
Opetuksen kuntakohtaisessa järjestämisessä tulee
olla ensisijaisena lapsen etu. Opetuksen laatu turvataan perusopetuslain
mukaisella lähikouluperiaatteella, pätevällä opettajakunnalla,
tarkoituksenmukaisilla opetusryhmillä, yhtenäisillä opetussuunnitelmilla,
erikoisosaamisen hyödyntämisellä ja oppilaiden
yhdenvertaisuudella. Valiokunta painottaa, että ruotsinkielinen
ja saamenkielinen opetus on uudessakin kuntarakenteessa turvattava.
Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus on saadun selvityksen
mukaan pysynyt vuodesta 2002 lukien lähes samana valtakunnan
tasolla tarkasteltuna. Mitä pienempinä aluekokonaisuuksina
saavutettavuutta tarkastellaan, sitä selvemmin alueet eroavat
toisistaan ja sitä enemmän saavutettavuus poikkeaa
valtakunnallisesta keskiarvosta. Koko maan peruskoululaisista noin
neljännes on kuljetusedun piirissä. Kuljetusten
piirissä olevien osuus vaihteli Etelä-Suomen alueen
alle viidenneksestä Itä-Suomen noin kolmannekseen.
Nykyään noin 93 % alakouluikäisistä asuu
alle 5 kilometrin päässä lähikoulustaan,
mutta kouluverkon supistuminen vaikuttaa tähän
merkittävästi.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että esiopetuksen ja peruskoulun voi kuntarakenteen uudistuksen jälkeenkin
suorittaa kotoa käsin lähikoulussa, turvallisen
ja oppilaan iän huomioon ottavan koulumatkan puitteissa.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että perusopetuslaissa säädettyjä järjestettyjen
koulumatkojen enimmäispituuksia noudatetaan ja että koulumatkojen
pituuksia seurataan. Sivistysvaliokunta korostaa, että erityisesti
kuntien reuna-alueilla koulujen oppilaaksiottoalueiden tulisi voida
olla kuntarajat ylittäviä, jolloin pienten lähikoulujen
asema kuntien reuna-alueilla vahvistuisi.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että kuntien yhdistymisessä palvelurakenteita
koskevat ratkaisut tukevat koulutuspalveluiden saatavuuden ja laadun
turvaamista. Valiokunnan mielestä selkeästi kielteisiä ratkaisuja
ovat mm. liian suuret opetusryhmät ja oppilashuollon epätasainen
saatavuus. Kotimaisissa tutkimuksissa on todettu, että koulun
koon kasvaessa erityisesti yli 800 oppilaan riskirajan tyttöjen
ja poikien koulumenestyksen ero suurenee, yksilöllisyyden
huomioon ottaminen vähenee ja stereotyyppiset opiskeluodotukset
lisääntyvät. Muutos kohdistuu erityisen
epäoikeudenmukaisena poikiin vähentäen
heidän itseluottamustaan. Samalla muutos tutkimuksen mukaan
lisää niin sanottua kympin tyttöjen syndroomaa.
Näistä johtuvat riskit yksilön kehittymiselle
voivat myöhemmin toteutua yhteiskunnassa. Sivistysvaliokunta
korostaa valtion talousarviossa vuodelle 2013 varatun opetusryhmien
koon pienentämiseen tarkoitetun ylimääräisen
kohdennetun rahoituksen merkitystä päätettäessä kuntien
opetusryhmien koosta.
Sivistysvaliokunta korostaa tietotekniikan käytön
edistämistä kaikessa opetuksessa ja tietoteknisen
pedagogisen osaamisen ja laiteresurssien riittävyyden
merkitystä tasavertaiselle koulutukselle maan eri osissa.
Tämän merkitys korostuu valiokunnan arvion mukaan
tulevaisuudessa. Etä- ja verkko-opetus voivat omalta osaltaan
tukea laadukkaan opetuksen tarjoamista kunnan kaikissa kouluissa
tasavertaisesti ja myös valtakunnallisesti. Etäopetus
ei välttämättä kuitenkaan sovellu
perusopetukseen, ellei käytännön toiminnassa
korostu perusopetuksen kasvatukselliset ja pedagogiset tavoitteet
ja periaatteet.
Toisen asteen koulutus
Kuntarakennelakiehdotuksen tarkoituksena on muun muassa vahvistaa
kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin
itse. Toisen asteen koulutus ei ole kunnan lakisääteinen
tehtävä. Esityksen mukaan toisen asteen koulutus
on kuitenkin esimerkki palveluista, joiden järjestäminen
vaatii tulevaisuudessakin kuntien yhteistoimintaa.
Saadun asiantuntijaselvityksen mukaan lukioverkon muutokset
ovat olleet melko maltillisia verrattuna peruskouluverkon muutoksiin.
Vuosina 2002—2012 lukioiden määrä on
vähentynyt kuitenkin yli 12 %. Asiantuntijan mukaan
on syytä olettaa, että kuntarakennelain tavoittelema
kuntarakenne vauhdittaa lukioverkon supistamista tulevaisuudessa.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä kattavaa
lukioverkkoa. Tavoitteena tulee olla koulutuksen järjestäminen
niin, että nuorelle on mahdollista edelleen suorittaa lukio
kotona asuen. Sivistysvaliokunta korostaa valmisteilla olevan lukiouudistuksen
merkitystä lukio-opetuksen kehittämiselle.
Istuvan hallituksen hallitusohjelman mukaan ammatillisen koulutuksen
rakenteellista kehittämistä ja palvelukyvyn vahvistamista
jatketaan, jotta voidaan varmistaa ammatillisen koulutuksen järjestämisedellytykset
ja puitteet vahvalle palvelukyvylle, koulutuksen alueelliselle saavutettavuudelle
sekä työelämän ja yksilöiden
osaamistarpeisiin vastaamiselle.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että ammattikoulutuksessa suunnataan rakenteiden kehittämisen ohella
huomiota koulutuksen laadun vahvistamiseen sekä asiakas-
ja työelämälähtöisyyden
ja
-yhteyksien lisäämiseen
tarvetta vastaavasti. Ammatillisessa koulutuksessa tulisi myös
turvata lähiopetuksen riittävä määrä kaikesta
opetuksesta. Valiokunta korostaa, että alueen elinkeinoelämän
ja kehittymisen kannalta ammatillinen koulutus on elintärkeä välttämättömyys.
Valiokunta korostaa, että rakennelain uudistus ei saa vaarantaa
hallitusohjelman kirjausta nuorten yhteiskuntatakuusta.
Kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut
Kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluidenkin osalta
on kyse asukkaille tärkeiden palvelujen tasavertaisesta
saatavuudesta ja sivistyksellisten perusoikeuksien turvaamisesta
kuntarakenneuudistuksessa.
Kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön
yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen,
kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen
ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen
sekä elinikäiseen oppimiseen. Valiokunta pitää tärkeänä,
että kirjasto- ja tietopalvelut tuotetaan asukkaiden lähipalveluina
myös uudistuvassa kuntarakenteessa. Myös verkkokirjaston
kehittämistä on syytä jatkaa.
Valiokunta painottaa, että laadukkaat kulttuurin lähipalvelut
kunnissa tulee turvata. Myös kunnan liikuntapalvelut ovat
osa kunnan peruspalveluja. Valiokunta korostaa erityisesti lasten ja
nuorten liikuntamahdollisuuksien edistämistä sekä koulujen
ja paikallisten liikuntapalveluja järjestävien
tahojen entistä tiiviimpää yhteistyötä.
Valiokunta korostaa tarvetta parantaa nuorten mahdollisuuksia
saada tarvitsemansa julkiset palvelut ja tehostaa nuorille tarjottavaa
varhaista tukea mm. koulutukseen ja työelämään pääsyn
edistämiseksi. Kuntarakenteen uudistuksessa on huolehdittava
siitä, että nuorille suunnatut monialaiset palvelut
huomioidaan tasapuolisesti muiden palvelujen rinnalla kuntien päätöksenteossa.
Muut huomiot
Kuntalakiin liittyvän vireillä olevan valmistelukokonaisuuden
yhteydessä on ilmennyt epäselvyyttä kilpailuneutraliteettiperiaatteen
ulottuvuudesta lakisääteisten sivistyspalvelujen
järjestämiseen, kun kyse on toiminnasta, johon
ei liity liiketoiminnallisia piirteitä. Epäselvyyttä on
siitä, tuleeko kunnan yhtiöittää liikunnan,
vapaa-ajan ja kulttuurin toiminnot. Nämä ovat
lakisääteisiä, mutta kaikki toiminnot
eivät ole sellaisia, joita kunnalla on lakisääteinen
velvollisuus järjestää. Kunnan liikuntapalvelujen
järjestämisen tarkoituksena on tarjota kaikille
kuntalaisille varallisuudesta riippumaton yhtäläinen
mahdollisuus heidän hyvinvointiaan edistäviin
liikuntapalveluihin. Tämä tavoite vaarantuu, jos
palvelujen hinnoittelussa on otettava huomioon yksityisten palvelun
järjestäjien vastaava hinnoittelu, esimerkiksi
uimahallilippujen kohdalla.
Sivistysvaliokunta ehdottaa, että hallintovaliokunta
käsitellessään tähän
liittyviä lainsäädäntöehdotuksia
selkeyttää edellä kuvattua tilannetta.