SIVISTYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 13/2008 vp

SiVL 13/2008 vp - HE 92/2008 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 16 päivänä kesäkuuta 2008 lähettäessään hallituksen esityksen laiksi maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 92/2008 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan samalla määrännyt, että sivistysvaliokunnan on annettava asiasta lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitussihteeri Maritta Hirvi ja neuvotteleva virkamies Minna Liuttu, sosiaali- ja terveysministeriö

johtaja Rauno Anttila, opetusministeriö

lakiyksikön päällikkö Sonja Lilius, Maatalousyrittäjien eläkelaitos

toimitusjohtaja, professori Paavo Hohti, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry

toiminnanjohtaja Eeva Rantala, Tieteentekijöiden liitto TTL

säveltäjä Riikka Talvitie, Suomen Säveltäjät ry

toiminnanjohtaja Raimo Söder, Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry

toiminnanjohtaja Petra Havu, Suomen Taiteilijaseura

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan lainmuutoksia, joilla parannettaisiin ja selkeytettäisiin apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaa.

Ehdotetuilla lainmuutoksilla apurahansaajat saatettaisiin apurahalla työskentelyn osalta maatalousyrittäjän eläkelain mukaisen lakisääteisen ansiosidonnaisen eläketurvan ja kuntoutusetuuksien piiriin. Apurahansaajan eläketurva määräytyisi hänelle vahvistetun vuosityötulon perusteella samalla tavoin kuin maatalousyrittäjällä.

Apurahansaajat otettaisiin maatalousyrittäjän eläkelain mukaisen eläkevakuutuksen perusteella myös maatalousyrittäjän eläkelain mukaiseen lakisääteiseen ryhmähenkivakuutukseen. Apurahansaajat saatettaisiin myös maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaisen lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen piiriin.

Apurahansaajat pääsisivät heille maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti vahvistetun työtulon perusteella myös sairausvakuutuslain mukaisten ansiosidonnaisten päivärahaetuuksien ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusrahan piiriin.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Sivistysvaliokunta on tutkinut asiaa vain toimialaansa koskevilta osin. Valiokunta ei siten ota kantaa esimerkiksi järjestelmän tekniseen toteuttamiseen maatalouseläkejärjestelmässä.

Valiokunta yhtyy hallituksen esityksessä todettuun siitä, että apurahalla taiteellista toimintaa harjoittavat tai tieteellistä tutkimusta tekevät henkilöt ovat sosiaaliturvan järjestämisen kannalta muuta väestöä huonommassa asemassa. Apurahoilla tehdään mittava määrä yhteiskuntaa hyödyttävää tieteellistä tutkimusta ja taiteellista työtä. Lainsäädännön puutteellisuudesta johtuu, että osa apurahalla työskentelevistä on sairauden, raskauden, vanhuuden ja perhe-eläketurvan osalta ainoastaan lakisääteisen vähimmäisturvan piirissä. Tätä tilannetta ei voida pitää tyydyttävänä.

Epäkohtana on ollut myös se, että samassa tieteellisessä tutkimusryhmässä voi olla sosiaaliturvan osalta hyvin eri asemassa olevia tutkijoita. Osa ryhmään kuuluvista tutkijoista voi kuulua työ- tai virkasuhteisina lakisääteisen ansiososiaaliturvan piiriin, kun taas osa ryhmän tutkijoista voi kuulua sosiaaliturvan vähimmäismäärän piiriin apurahalla työskentelynsä vuoksi, vaikka ryhmän tutkijat muilta osin olisivat samanlaisessa tutkija-asemassa.

Apurahansaajien eläketurvan osalta puutteena on pidetty sitä, ettei apurahansaajille yleensä kartu lakisääteistä työ- tai yrittäjäeläkettä apurahalla työskentelyn ajalta, koska apurahalla tehty työ ei useinkaan täytä lakisääteisen työeläkevakuutuksen piiriin kuulumisen ehtona olevaa ansiotyön vaatimusta. Työntekosuhteen oikeudellista luonnetta määriteltäessä työsuhteen ja yrittäjätoiminnan tunnusmerkit jäävät täyttymättä. Valtion taiteilija-apurahojen eläketurvassa ongelmana on, ettei työskentelyapurahatuloon sidottua ansioeläkettä kartu alle viisivuotisista valtion taiteilija-apurahoista.

Sivistysvaliokunta on useissa yhteyksissä viime vuosina kiirehtinyt toimenpiteitä apurahansaajien sosiaaliturvan parantamiseksi (esim. SiVL 12/2006 vpK 4/2006 vp ja SiVL 1/2007 vpVNS 1/2007 vp). Valiokunta pitääkin hallituksen esitystä saamansa selvityksen perusteella apurahansaajien kannalta välttämättömänä.

Taiteilijoiden sosiaalista ja taloudellista asemaa on pitkään selvitetty ja valmisteltu. Ns. TAISTO-toimikunnat selvittivät ja tekivät lukuisia ehdotuksia, jotka liittyvät taiteilijoiden sosiaalisen ja taloudellisen aseman parantamiseen ja muun muassa sosiaaliturvaan ja verotukseen liittyvien kysymysten ratkaisemiseen. Valiokunta on muun muassa taiteilijoiden osalta kiirehtinyt toimenpiteitä taiteilijoiden työoikeudellisen aseman selkeyttämiseksi sekä työllistymisedellytyksiä ja sosiaaliturvaa parantaviksi toimenpiteiksi niin, että ratkaisuilla voidaan luoda taiteilijoille tasavertainen asema muihin ammattiryhmiin verrattuna, ja niin, että eri taiteentekijöiden työn erityispiirteet huomioidaan. Valmistelun kuluessa apurahansaajien eläke- ja sosiaaliturvan järjestämiseksi on esitetty useita vaihtoehtoisia malleja. On hyvä, että nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys on valmisteltu laajapohjaisesti apurahansaajia kuullen ja että mukana ovat myös tieteen tekijät.

Asiantuntijakuulemisen perusteella ongelmaksi hallituksen esittämässä mallissa jää ainoastaan se, että sosiaaliturvan piiriin päästäkseen tulisi apurahalla työskennellä yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että esimerkiksi esittävän taiteen tekijöillä on paljon apurahoitettua projektityöskentelyä, jossa projektin pituus taiteen erityispiirteistä johtuen jää väistämättä alle neljän kuukauden mittaiseksi. Esimerkiksi tanssiproduktiolle on tyypillinen kaari 2—3 kuukautta harjoitusten alkamisesta. Sama koskee puheteatteria kokeellisen tuotannon ja tilapäisesti koottujen ryhmien osalta. Apurahansaajille työskentely tällaisella kentällä on usein koko heidän uransa tai ainakin merkittävä osa sitä. Teatteri- ja tanssikentälle nämä ryhmät tuottavat tärkeää uudistavaa ja kokeellista tuotantoa ja ovat taiteemme elinvoimaisuuden kannalta merkittävää toimintaa. Toisaalta kysymys on eri ryhmien välisestä tasa-arvoisesta kohtelusta. Tilanne on vastaava tieteen tekijöillä. Osa tutkijoista saa apurahansa useista eri lähteistä, jolloin saman vuoden aikana yksi tutkija voi saada esimerkiksi neljä kolmen kuukauden mittaista apurahaa.

Edellä todetun perusteella sivistysvaliokunta esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa mietintöönsä lausuman, jossa eduskunta edellyttää hallituksen selvittävän mahdollisuudet laajentaa apurahansaajien vakuutusvelvollisuutta siten, että neljä kuukautta lyhyemmät apurahakaudet voitaisiin laskea yhteen. Kun tällaisten apurahajaksojen yhteenlaskettu aika on vähintään neljä kuukautta ja ne ylittävät vaadittavan työtulon, ne oikeuttaisivat samaan sosiaaliturvaan kuin vähintään neljä kuukautta pitkät apurahajaksot oikeuttavat.

Valtion taiteilija-apurahat.

Hallituksen esitys sisältää myös taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamista koskevan lakiehdotuksen. Siinä esitetään nykyisten 50 kohdeapurahan muuttamista valtion taiteilija-apurahoiksi. Muutos selkeyttää järjestelmää.

Valiokunnan mielestä on erittäin tärkeää myös se, että valtion vuoden 2009 talousarviossa esitetään taiteilija-apurahoja sekä näyttökorvausapurahoja korotettavaksi eläkevakuutusmaksuja vastaavalla summalla eli 1,1 miljoonalla eurolla. Tämän johdosta apuraha voidaan maksaa sosiaaliturvan rahoittamiseksi suurempana, jolloin apurahansaajan käteen jäävä osuus ei pienene. Kun verovapaan apurahan suuruus on sidottu valtion taiteilija-apurahan suuruuteen, johtaa korotus myös verottoman apurahan suuruuden nousemiseen, mikä osaltaan helpottaa säätiöiden ja rahastojen myöntämien taiteen ja tieteen apurahojen nostamista korvaamaan apurahan saajien sosiaaliturvan rahoitusta.

Valiokunta kiinnittää sosiaali- ja terveysvaliokunnan huomiota vielä siihen, että lain nimike ei nykymuotoisena vastaa enää lainmuutosten jälkeen lain sisältöä.

Lausunto

Lausuntonaan sivistysvaliokunta esittää,

että lakiehdotukset hyväksytään ja

että sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman (Valiokunnan lausumaesitys):

Eduskunta edellyttää hallituksen selvittävän mahdollisuudet laajentaa apurahansaajien vakuutusvelvollisuutta siten, että neljä kuukautta lyhyemmät apurahakaudet voitaisiin laskea yhteen, jolloin ne oikeuttaisivat samaan sosiaaliturvaan kuin yksittäinen vähintään neljä kuukautta pitkä apurahajakso oikeuttaa.

Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2008

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Raija Vahasalo /kok
  • jäs. Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
  • Paavo Arhinmäki /vas
  • Timo Heinonen /kok
  • Sampsa Kataja /kok
  • Sanna Lauslahti /kok
  • Mikaela Nylander /r
  • Tuomo Puumala /kesk
  • Leena Rauhala /kd
  • Tommy Tabermann /sd
  • Mirja Vehkaperä /kesk
  • vjäs. Pertti Virtanen /ps

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Marjo  Hakkila