Perustelut
Yleistä
Hallituksen esityksen tarkoituksena on lisätä määräaikaisesti
kokeiluun osallistuvien kuntien toimintamahdollisuuksia vähentämällä niille laissa
tai sen nojalla annetuissa säädöksissä asetettuja
velvoitteita sekä niiden toteuttamisen ohjausta. Lailla
pyritään myös vahvistamaan kuntien
edellytyksiä järjestää asukkaidensa
palveluja, vauhdittaa normien purkua sekä etsiä uusia tuottavampia
tapoja järjestää palvelut asiakaslähtöisesti.
Sivistysvaliokunta toteaa, että voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa
osittain jo nyt kokeiluissa tavoitellun yhteistyön. Sivistysvaliokunta
kannattaa kokeilua erityisesti sen vuoksi, että kokeilulaki
voi käytännössä kuntatasolla
lisätä päättäjien motivaatiota
uudistuksiin kokeilujen kautta.
Sivistysvaliokunta toteaa, että kestävyysvaje koskee
koko julkista taloutta ja hallitus on useilla päätöksillä tähdännyt
kestävyysvajeen supistamiseen. Kuntien lakisääteisten
tehtävien ja velvoitteiden määrän
jatkuva kasvu on osaltaan lisännyt kuntien kustannuksia.
Valiokunta pitää oikean suuntaisena, että valtio
vähentää kokeilukuntien velvoitteita
ja keventää ohjauskäytäntöjä siten,
että kunnat voivat nykyistä vapaammin kehittää kustannustehokkaita
poikkihallinnollisia toimintamalleja kuntalaisten tarpeiden perusteella.
Kunnissa on nähty moniammatilliset asiakaslähtöiset
toimintamallit keskeisinä keinoina palveluja koskevien
vaatimusten toteuttamiselle taloudellisesti erityisen vaikeissa
olosuhteissa. Sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä,
että kunnille todella taataan ehdotetulla lainsäädännöllä kokeilua
varten riittävä vapaus palvelurakenteen kehittämiseksi
asiakaslähtöisesti. Lakiin perustuvien velvoitteiden
vähentämisen osalta on otettava huomioon myös
sen mahdollinen vaikutus kuntalaisten oikeusturvaan ja siitä johtuva
erityinen tiedotustarve.
Hallituksen esitykseen sisältyy kuusi erillistä kokeilua,
joihin osallistuu eri määrä kuntia. Sivistysvaliokunnan
toimialan kokeiluja ovat hyvinvoinnin integroitua toimintamallia
koskeva kokeilu, koulutuspalveluja koskeva kokeilu ja nuorisotakuuta
koskeva kokeilu.
Integroitu toimintamalli
Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeilussa tuetaan asiakaslähtöisten
toimintamallien toteuttamista. Tätä varten yhdistetään
mm. lakisääteisiä yksilöllisiä palvelusuunnitelmia
ja selvitetään poikkihallinnollisen tiedon tietosuoja- ja
salassapitosäädösten tulkintoja sekä tehdään tarvittavat
muutosesitykset. Lakiehdotuksen mukainen palvelusuunnitelmien yhdistäminen mahdollistaisi
asiakaslähtöisen toiminnan, jossa asiakkaalla
itsellään on ajantasainen ja kokonaisvaltainen
tieto häntä koskevan palvelukokonaisuuden sisällöstä.
Lakisääteisiä yksilöllisiä palvelusuunnitelmia
on säädetty tehtäväksi hallituksen
esityksen perusteluissa todetun selvityksen mukaan eniten sosiaali-
ja terveydenhuollon eri palvelujen kohdalla, opetusalalla ja muilla
palvelualoilla.
Hallituksen esityksessä tarkoitettuja opetustoimen
suunnitelmia ovat mm. perusopetuslain (628/1998)16 a §:ssä tarkoitettu
tehostettuun tukeen liittyvä oppimissuunnitelma ja 17 a §:ssä tarkoitettu
henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva
suunnitelma sekä 36 a §:ssä tarkoitettu
henkilökohtainen suunnitelma erotetun oppilaan opetuksen
järjestämisestä, sekä ammatillisesta
koulutuksesta (630/1998) annetun lain 20 §:ssä tarkoitettu
henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva
suunnitelma.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että edellä mainittujen
suunnitelmien perustana olevat pedagogiset arviot ja selvitykset
laaditaan jo nyt perusopetuslain 16 a ja 17 §:n
mukaan moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöstön
kanssa ja selvityksiä täydennetään
tarvittaessa psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla
tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Valiokunta
pitää tärkeänä, että tämä koulun
arjessa, lähellä oppilasta ja opiskelijaa, tehtävä työ ei
etäänny koulusta kunnan virastoon.
Saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta toteaa,
että ongelmia ja tulkintavaikeuksia voi käytännön
tilanteissa syntyä lakiehdotuksen 6 §:n 2
momentin 2 kohdan mukaisen arvion tekemisestä ja siihen
liittyvän tiedon tarpeen välttämättömyyden
arvioinnista tai siitä, voidaanko suunnitelmien yhdistämisen
avulla parantaa asiakkaan palvelukokonaisuutta palveluja järjestettäessä.
Vaikeuksia voivat aiheuttaa myös erilaiset tietojärjestelmät
ja erilaiset menettelytavat, jotka voivat estää yhteistyön
toteutumisen asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisesti. Valiokunta
korostaa, että uudistus edellyttää tehokkaasti
ja verkostomaisesti toimivat tietojärjestelmät
ja yhteiset toimintatavat. Valiokunta korostaa erityisesti, että uudistus
ei saa missään olosuhteissa vaarantaa yksittäisen
oppilaan, opiskelijan tai asiakkaan yksityisyyteen liittyvää tietoturvaa.
Sivistysvaliokunta pitää tarpeellisena korostaa,
että tavoitellussa integroidussa toimintamallissa käsitellään
sekä asiakaslähtöisiä toimintasuunnitelmia
että oppilasta koskevia hallintopäätöksiä.
Koulutuksessa opetusjärjestelyistä säädetään
laissa ja asetuksissa, eivätkä nämä ole luonteeltaan
sellaisia asioita, joista oppilaan tai opiskelijan kanssa sovitaan
tai joita toteutetaan opiskelijan suostumuksen mukaan samaan tapaan
kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Näitä koskevien
asiakirjojen luonne on välttämätöntä ottaa
huomioon integroitaessa niitä muiden suunnitelmien kanssa.
Valiokunta pitää erityisen tärkeänä,
että kuntatasolla hallinnonalojen yhteistyöllä haetaan
aktiivisesti yhteensopivia toimintatapoja ja keskinäistä tasapainoa
ja toimitaan yhdenvertaisesti eri hallintokuntien välttämättömät
reunaehdot täyttäen.
Koulutuspalvelukokeilu
Koulutuspalvelukokeiluissa selvitetään, millaisilla
ratkaisuilla kokeilualueen kunnat voisivat järjestää opetuksen
parhaiten kuntien rajat ylittäen hyödyntämällä yhteistä oppilaitosverkkoa. Tarkoituksena
on myös hankkia kokemuksia lukiokoulutuksen hallinnollisesta
yhteistyöstä. Valiokunta toteaa, että myös
voimassa olevien lukiolain 5 §:n ja ammatillisesta
peruskoulutuksesta annetun lain 10 §:n mukaan
koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä alueella
toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen
järjestäjien kanssa. Samalla säännökset
kuitenkin edellyttävät, että itse koulutus
tapahtuu lukioissa lukiolain mukaisesti ja ammatillisessa koulutuksessa
vastaavasti ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain mukaisesti.
Kunnat voivat siten nykyiselläänkin perustaa yhteisiä hallintoelimiä,
käyttää yhteistä henkilöstöä sekä hankkia
osan opetuksesta ja muista palveluista toiselta koulutuksen järjestäjältä. Valiokunta
kuitenkin katsoo, että kokeilulailla voidaan parhaimmillaan
merkittävästi vauhdittaa tätä hallinnollista
yhteistyötä. Sivistysvaliokunta pitää seudullisen
lukiokoulutuksen järjestämiskokeilua hyvänä tilanteessa,
jossa lukioihin liittyvät rakenteelliset uudistustarpeet
jatkossa muutoin voivat yksisilmäisesti edellyttää kouluverkon
karsimista. Onnistuessaan kokeilu voi luoda kestävän
mallin lukiokoulutuksen turvaamiseksi lähipalveluna, jonka
merkitystä valiokunta on jatkuvasti kannanotoissaan korostanut.
Valiokunta pitää tärkeänä,
ettei kokeilu jää vain välivaiheeksi
kuntien välisessä yhteistyössä,
jos kokeilulla löydetään hyvät
ja toimivat mallit lukiokoulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden
takaamiseksi. Toisen asteen koulutuksen rahoituksen väheneminen
tulevaisuudessa ja rakenteellisten uudistusten välttämättömyys
korostavat uudenlaisten, kokeiluissa hyväksi havaittujen
toimintamallien merkitystä kaikille opetuksen järjestäjille.
Valiokunta muistuttaa jälleen myös siitä,
että lukioiden yhteistyö korkeakoulujen kanssa
on tärkeää erityisesti opetuksellisista
syistä mutta myös ns. nivelvaiheiden ongelmien
välttämisen kannalta.
Nuorisotakuu ja koulutustakuu
Nuorisotakuu ja koulutustakuu perustuvat pääministeri
Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan. Niistä ei
ole olemassa erillistä lainsäädäntöä.
Tähän asti nuorisotakuun toimeenpanossa keinoina
ovat koulutustakuun toimet, nuorten aikuisten osaamisohjelma, nuorten
työvoima- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) ja kuntoutuspalvelut
mukaan lukien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut
nuorten yksilölliset palvelut, kuten etsivä nuorisotyö ja
nuorten työpajatoiminta. Nuorisotakuun toimeenpanon myötä nuorten
palveluihin on saatu lisää voimavaroja ja hallitus
on varannut vuosittain 60 miljoonaa euroa nuorisotakuun toteutukseen.
Lisäksi nuorten aikuisten määräaikaiseen
osaamisohjelmaan (2013—2015) on varattu erillisrahoitusta.
Tähän hallituksen esitykseen liittyvien säännösten
avulla tuetaan nuorisotakuun paikallista toteuttamista. Valiokunta
pitää erittäin kannatettavana, että kokeilussa
kehitetään kuntien ja työvoimaviranomaisten
yhteistyön toimintamalleja sekä opintoihin sijoittumisen
palvelupolkuja. Nuorisotakuukokeilussa pyritään
parantamaan tiedonsaantia nuoren tilanteesta ja palvelujen käytöstä sekä lisäämään
nuorten työn ja eri palvelumuotojen tarjonnan joustavuutta.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nuorisotakuu on vaatinut
sen toimeenpanoon osallistuvilta toimijoilta toimintatapojen muutoksia
ja eri toimijoiden välisen yhteistyön lisääntymistä ja
tiivistymistä. Sivistysvaliokunta pitää rohkaisevana,
että nuorisotakuun toimeenpanoon liittyvässä kehittämistyössä on
noussut esiin monia hyviä käytäntöjä ja
yksittäisiä toimintamalleja sekä palvelujen
organisointimalleja.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nuoria ei kuitenkaan vielä tavoiteta
riittävästi, tehdään turhaa
päällekkäistä työtä,
palvelujen sujuvuus kärsii ja palveluprosessit katkeavat.
Myös asiakastietojen siirtoon ja vaihtoon liittyvät
kysymykset koetaan edelleen eri toimijoiden välistä yhteistyötä hankaloittavina.
Nuorisotakuun tavoitteiden mukainen toteuttaminen edellyttää,
että näihin ongelmiin löydetään
kestävät ratkaisut ja niitä tukevat toimintamallit.
Valiokunta toteaa, että lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen
kohdistuvat kehyspäätösten mukaiset määrärahaleikkaukset
ja toisen asteen järjestäjäverkon uudelleen
organisointi tulevat osaltaan vaikuttamaan koulutustakuun toteuttamismahdollisuuksiin
tulevina vuosina.
Sivistysvaliokunta kannattaa hallituksen esityksessä esiin
tuotuja tavoitteita panostaa henkilökohtaisen kontaktin
ja matalan kynnyksen palveluihin (valmistelussa oleva ns. ohjaamomalli) sekä vastuuhenkilömalleihin.
Yksittäisten palvelujen sijaan tulisi päästä tavoitteellisiin,
viranomaisten sektorirajat ylittäviin palvelukokonaisuuksiin.
Kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevien nuorten auttamiseksi tulisi
tehostaa nuorille kohdennettuja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntoutuksen
palveluja. Valiokunta pitää erittäin
hyvänä, että Kansaneläkelaitoksen ammatillisen
kuntoutuksen kriteerejä lievennettiin vuoden 2014 alussa.
Myös Euroopan sosiaalirahaston hankkeet tukevat osaltaan
nuorisotakuun tavoitteita ja muun muassa matalan kynnyksen palvelujen,
kuten ns. ohjaamo-mallin, kehittämistä.
Valiokunta pitää hyvänä esim.
Vantaan kaupungin esimerkkiä, jossa käytännössä yhden
toimijan vastuulle koottaisiin kaikki nuorten ikäryhmän
tarvitsemat nuorisotakuun palvelut. Valiokunnan saaman selvityksen
mukaan Vantaalla on ennakkoluulottomasti toteutettu innovatiivista
ja ratkaisukeskeistä toimintaa nuorten ja pitkäaikaistyöttömien
työllistämisessä. Käytännössä se
toteutuu joustavien koulutusväylien, organisaation sisäisen
yhteistyön, tiiviin yritysyhteistyön sekä aktiivisen
työllistämisotteen avulla. Valiokunta pitää tärkeänä,
että jatkossa mahdollistetaan nykyistä suuremmassa
määrin myös kolmannen sektorin järjestöjen
lisääntyvä osallistuminen nuorisotakuun
toteuttamiseen.
Kokeilun seuranta
Sivistysvaliokunta korostaa hallituksen esityksessä esitettyjen
kokeilujen tulosten laajaa hyödyntämistä käytännössä.
Kokeilujen yleisestä ohjauksesta ja seurannassa säädetään
lakiehdotuksen 28 §:ssä. Pykälän
mukaan vastuu kuuluu valtiovarainministeriölle
yhteistyössä muiden pykälässä mainittujen
viranomaisten kanssa. Sivistysvaliokunta toteaa, että Opetushallituksen
lakisääteinen tehtävä on siitä annetun
lain (182/1991) mukaan vastata toimialaansa
kuuluvan koulutuksen kehittämisestä, edistää koulutuksen
tuloksellisuutta sekä seurata koulutuksen järjestämistä.
Sivistysvaliokunta esittää hallintovaliokunnalle,
että se harkitsisi Opetushallituksen lisäämistä 28 §:ssä mainittujen
viranomaisten joukkoon.
Lakiehdotuksessa tarkoitetun indikaattoriperusteisen valvonnan
on tarkoitus keskittyä etenkin asiakaslähtöisesti
palvelujen laatua ja vaikuttavuutta kuvaaviin indikaattoreihin.
Valiokunta pitää tärkeänä tästä saatujen
kokemusten ja tulosten hyödyntämistä.