Perustelut
Sivistysvaliokunta on käsitellyt asiaa oman toimialansa
osalta myös kuluvan vuoden keväällä antaessaan
lausunnon valtioneuvoston Euroopan unionin perustuslakisopimusta
koskevasta selonteosta (SiVL 7/2006 vp — VNS
6/2006 vp). Valiokunta viittaa lausunnossa todettuun.
Sopimus ei sisällä muutoksia kulttuuria (III-280
artikla), yleissivistävää koulutusta,
nuorisoa ja ammatillista koulutusta (III-282 artikla) koskevissa
määräyksissä nykyisiin perussopimuksiin
verrattuna. Yhteistä kauppapolitiikkaa koskevien määräysten
muutokset vaikuttavat kuitenkin koulutuspalvelujen kauppaan. Uutena politiikka-alana
sopimukseen on lisätty urheilu (III-282 artikla), jonka
alalla unionilla ei tällä hetkellä ole
toimivaltaa lainkaan. Toimivaltaluokituksessa urheilu kuuluu aloihin,
joilla voidaan toteuttaa tuki-, yhteensovittamis- tai täydennystoimia.
Tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevissa
määräyksissä uutta on se, että unionin toiminnan
päämääräksi on asetettu
eurooppalainen tutkimusalue, jossa tutkijat, tieteellinen tietämys
ja teknologia liikkuvat vapaasti. Sopimukseen on sisällytetty
myös tämän päämäärän saavuttamiseksi
tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista koskeva uusi oikeusperusta
(III-251 artiklan 4 kohta). Valiokunnan mielestä neuvottelutulos
on tyydyttävä, koska määräyksillä ei ole
vaikutusta kansalliseen tutkimuspolitiikkaan. Julistuksen n:o 21
mukaan unionin toiminnassa tutkimuksen alalla tulee ottaa asianmukaisesti
huomioon jäsenvaltioiden tutkimuspolitiikkojen peruslinjat
ja -valinnat. Tutkimusta koskee myös toimivaltaluokituksen
erityismääräys, jonka mukaan unionin
toimivallan käyttäminen ei estä jäsenvaltioita
käyttämästä toimivaltaansa,
vaikka kysymys onkin unionin ja jäsenvaltioiden
jaetusta toimivallasta (I-14 artiklan 3 kohta).
Sisämarkkinoita koskevaan lukuun sisältyy uusi
oikeusperusta (III-176 artikla), jonka tarkoituksena on mahdollistaa
teollis- ja tekijänoikeuksien eurooppalaisen
suojan luominen, mikä yksinkertaistaa ja selkeyttää sopimusta
ja palvelee Suomen tavoitetta, jonka mukaan joustolauseketta tulee
käyttää vain poikkeuksellisissa tilanteissa.
Kulttuuri- ja audiovisuaalisten palveluiden sekä koulutuspalveluiden
osalta perustuslakisopimus merkitsee unionin toimivallan luonteen muuttumista
unionin ja sen jäsenvaltioiden jaetusta toimivallasta unionin
yksinomaiseksi toimivallaksi.
Yhteistä kauppapolitiikkaa koskeviin määräyksiin
sisältyy sosiaali-, koulutus- ja terveyspalvelujen kauppaa
koskeva erityismääräys. Sen mukaan neuvosto
päättää määräenemmistön
sijaan yksimielisesti sopimuksista kyseisten palvelujen kaupan alalla,
mikäli sopimukset voivat vakavasti haitata näiden
palvelujen järjestämistä kansallisella
tasolla ja vaikeuttaa niiden tarjoamista jäsenvaltioiden
toimesta. Kulttuuri- ja audiovisuaalipalvelujen kaupan
alalla neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti silloin, kun tehtävät
sopimukset voivat haitata unionin kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta.
Toimivallan muuttuminen jaetusta toimivallasta unionin yksinomaiseksi
toimivallaksi merkitsee sitä, että niin sanottujen
sekasopimusten tekemisessä käytetty menettely
korvautuu yksinomaan unionin tasolla tehtävillä sopimuksilla. Sopimukset
käsitellään tällöin
unioniasioina, jotka eduskunta käsittelee jo ennen sopimuksen hyväksymistä unionin
tasolla ja joista se ilmaisee kantansa hallitukselle. Valiokunta
viittaa edellä mainittuun lausuntoonsa. Valiokunta painottaa
edelleenkin sitä, että nykyistä valmistelujärjestelmää on
uudistettava siten, että koulutuksella, kulttuurilla ja
sosiaaliasioilla on oma neuvottelukuntansa nykyisen suppean jaoston
sijaan ja että nämä neuvottelukunnat
sekä ministeriön valmistelu ovat kiinteässä yhteydessä asiantuntijavaliokuntaan
kunkin kauppasopimuksen valmistelu- ja päätöksentekovaiheessa.
Edellä olevan perusteella sivistysvaliokunta katsoo,
että hallituksen esitys Euroopan perustuslaista tehdyn
sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön
alaan kuuluvien määräysten
voimaansaattamisesta on valiokunnan toimialaa koskevilta osiltaan
hyväksyttävissä.