Perustelut

Sivistysvaliokunta on käsitellyt asiaa oman toimialansa osalta myös kuluvan vuoden keväällä antaessaan lausunnon valtioneuvoston Euroopan unionin perustuslakisopimusta koskevasta selonteosta (SiVL 7/2006 vp — VNS 6/2006 vp). Valiokunta viittaa lausunnossa todettuun.

Sopimus ei sisällä muutoksia kulttuuria (III-280 artikla), yleissivistävää koulutusta, nuorisoa ja ammatillista koulutusta (III-282 artikla) koskevissa määräyksissä nykyisiin perussopimuksiin verrattuna. Yhteistä kauppapolitiikkaa koskevien määräysten muutokset vaikuttavat kuitenkin koulutuspalvelujen kauppaan. Uutena politiikka-alana sopimukseen on lisätty urheilu (III-282 artikla), jonka alalla unionilla ei tällä hetkellä ole toimivaltaa lainkaan. Toimivaltaluokituksessa urheilu kuuluu aloihin, joilla voidaan toteuttaa tuki-, yhteensovittamis- tai täydennystoimia.

Tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevissa määräyksissä uutta on se, että unionin toiminnan päämääräksi on asetettu eurooppalainen tutkimusalue, jossa tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti. Sopimukseen on sisällytetty myös tämän päämäärän saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista koskeva uusi oikeusperusta (III-251 artiklan 4 kohta). Valiokunnan mielestä neuvottelutulos on tyydyttävä, koska määräyksillä ei ole vaikutusta kansalliseen tutkimuspolitiikkaan. Julistuksen n:o 21 mukaan unionin toiminnassa tutkimuksen alalla tulee ottaa asianmukaisesti huomioon jäsenvaltioiden tutkimuspolitiikkojen peruslinjat ja -valinnat. Tutkimusta koskee myös toimivaltaluokituksen erityismääräys, jonka mukaan unionin toimivallan käyttäminen ei estä jäsenvaltioita käyttämästä toimivaltaansa, vaikka kysymys onkin unionin ja jäsenvaltioiden jaetusta toimivallasta (I-14 artiklan 3 kohta).

Sisämarkkinoita koskevaan lukuun sisältyy uusi oikeusperusta (III-176 artikla), jonka tarkoituksena on mahdollistaa teollis- ja tekijänoikeuksien eurooppalaisen suojan luominen, mikä yksinkertaistaa ja selkeyttää sopimusta ja palvelee Suomen tavoitetta, jonka mukaan joustolauseketta tulee käyttää vain poikkeuksellisissa tilanteissa.

Kulttuuri- ja audiovisuaalisten palveluiden sekä koulutuspalveluiden osalta perustuslakisopimus merkitsee unionin toimivallan luonteen muuttumista unionin ja sen jäsenvaltioiden jaetusta toimivallasta unionin yksinomaiseksi toimivallaksi.

Yhteistä kauppapolitiikkaa koskeviin määräyksiin sisältyy sosiaali-, koulutus- ja terveyspalvelujen kauppaa koskeva erityismääräys. Sen mukaan neuvosto päättää määräenemmistön sijaan yksimielisesti sopimuksista kyseisten palvelujen kaupan alalla, mikäli sopimukset voivat vakavasti haitata näiden palvelujen järjestämistä kansallisella tasolla ja vaikeuttaa niiden tarjoamista jäsenvaltioiden toimesta. Kulttuuri- ja audiovisuaalipalvelujen kaupan alalla neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti silloin, kun tehtävät sopimukset voivat haitata unionin kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta.

Toimivallan muuttuminen jaetusta toimivallasta unionin yksinomaiseksi toimivallaksi merkitsee sitä, että niin sanottujen sekasopimusten tekemisessä käytetty menettely korvautuu yksinomaan unionin tasolla tehtävillä sopimuksilla. Sopimukset käsitellään tällöin unioniasioina, jotka eduskunta käsittelee jo ennen sopimuksen hyväksymistä unionin tasolla ja joista se ilmaisee kantansa hallitukselle. Valiokunta viittaa edellä mainittuun lausuntoonsa. Valiokunta painottaa edelleenkin sitä, että nykyistä valmistelujärjestelmää on uudistettava siten, että koulutuksella, kulttuurilla ja sosiaaliasioilla on oma neuvottelukuntansa nykyisen suppean jaoston sijaan ja että nämä neuvottelukunnat sekä ministeriön valmistelu ovat kiinteässä yhteydessä asiantuntijavaliokuntaan kunkin kauppasopimuksen valmistelu- ja päätöksentekovaiheessa.

Edellä olevan perusteella sivistysvaliokunta katsoo, että hallituksen esitys Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta on valiokunnan toimialaa koskevilta osiltaan hyväksyttävissä.