Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunta on 16 päivänä syyskuuta 2004 lähettäessään hallituksen esityksen laiksi työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (HE 156/2004 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan samalla määrännyt, että sivistysvaliokunnan on annettava asiasta lausunto työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle.
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
opetusneuvos Marja-Liisa Niemi, opetusministeriö
lääkintöneuvos Matti Lamberg, sosiaali- ja terveysministeriö
ylilääkäri Matti Huuskonen, Työterveyslaitos
johtaja Matti Pulkkinen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annettua lakia siten, että lakiin lisättäisiin työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitusta koskevat säännökset. Uudistuksen tarkoituksena olisi turvata työterveyshuollon erikoislääkärien koulutuksen taso ja koulutuksen määrällinen riittävyys. Tätä varten luodaan järjestelmä, jonka mukaisesti valtion varoista maksettaisiin korvaus työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkärien koulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin työterveyslaitokselle, joka vastaisi työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen liittyvän korvauksen maksamisesta edelleen yliopistojen hyväksymille erikoislääkärikoulutusta antaville yksityisille terveyspalvelujen tuottajille ja työnantajan ylläpitämille työterveysasemille. Lisäksi työterveyslaitos rahoittaisi korvauksella työterveyslaitoksella tapahtuvaa ja muuta yliopistojen hyväksymän työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen lisäämistä ja kehittämistä.
Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen ottamista erityisvaltionosuuden piiriin. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus ei tähän asti ole kuulunut lääkärikoulutuksesta maksetun erityisvaltionosuuden piiriin muilta kuin siltä osin, kun koulutus annetaan julkisessa terveyskeskuksessa ja sairaalassa. Yksityisten terveyspalvelujen tuottajien ja työnantajien ylläpitämillä työterveyshuoltoasemilla annetusta koulutuksesta nämä yksiköt eivät ole saaneet korvausta koulutustehtävästään. Valiokunta pitää ehdotusta koulutuksen kehittämisen kannalta tarpeellisena. Korvausperiaatteet noudattavat esityksen mukaan pääsääntöisesti olemassa olevaa järjestelmää. Koulutuksen määrällisen ja sisällöllisen kehittämisen kannalta on myönteistä, että valtion vuoden 2005 talousarvioehdotuksessa esitetään työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin 2,7 miljoonan euron määräraha korvauksiin työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin.
Hallituksen esityksen mukaan yliopistojen työterveyshuollon opetuksen voimavarat ovat riittämättömät. Jotta työterveyshuollon erikoislääkäreiden määrä täyttäisi hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteet, tulee erikoistuvien määrää lisätä. Tämä edellyttää lisävoimavaroja opetukseen. Tavoitteena on, että työterveyshuollon erikoislääkäreitä valmistuisi vähintään 50 vuodessa seuraavan kymmenen vuoden ajan. Lisääntynyt koulutustarve, työterveyslaitoksen koulutusvirkojen vähyys ja työterveyshuollon koulutuksen sisällön ja laadun kehittämisvaatimukset, erikoistuvien lääkäreiden opetus ja ohjaus, koulutuksen koordinaatio sekä erikoistuvien lääkereiden ja heidän ohjaajiensa tukipalvelujen järjestäminen edellyttävät koulutukseen lisävoimavaroja. Koulutuksen määrän turvaamiseksi on asianmukaista, että mahdollistetaan korvauksen maksaminen koulutusta antaville yksityisille terveyspalvelujen tuottajille. Valiokunta huomauttaa, että hallituksen esityksen perustelujen mukaan korvausta voitaisiin myös käyttää yliopistojen kliinisen opetuksen opettajien palkkauskustannuksiin sekä koulutuksen kehittämiseen.
Valiokunta painottaa kuitenkin sitä, että pääsääntöisesti työterveyshuollon erikoistumiskoulutus on tarkoituksenmukaista hoitaa yliopistojen ja työterveyslaitoksen voimin. Hallituksen esityksen tarkoittamat muutokset eivät saa johtaa koulutuksen siirtämiseen kokonaan yksityiselle sektorille.
Valiokunta on huolestunut siitä, että hallituksen esitykseen sisältyvät muutokset rahoitetaan siirtämällä määrärahat erikoissairaanhoitolain mukaisesta tutkimustoiminnasta. Niin sanotun EVO-rahoituksen supistuminen usean vuoden ajan on huolestuttavaa. Rahoitus on supistunut vuoden 1999 valtion talousarvion 360 miljoonasta markasta (60 547 653 euroa) nyt esitettyyn 38 047 000 euroon. Tällä rahoituksella rahoitetaan kliinistä tutkimusta, kun taas Suomen Akatemia rahoittaa pääosin perustutkimusta. Kliinisen tutkimuksen rahoituksen turvaaminen on tärkeää niin yliopistojen kuin terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi tehtävän työn kannalta. Valiokunta pitää kestämättömänä syntynyttä tilannetta, jossa kliinisen tutkimuksen rahoitus vähenee edelleen.
Valiokunta viittaa myös hallituksen esityksestä erikoissairaanhoitolain muuttamiseksi antamaansa lausuntoon (SiVL 14/2004vp — HE 177/2004 vp).
Lausuntonaan sivistysvaliokunta esittää,
että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ottaa huomioon, mitä edellä on esitetty.
Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2004
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Marjo Hakkila
Hallituksen esityksessä ehdotetaan koulutukseen käytettävien määrärahojen lisäämistä 2,7 miljoonalla eurolla ja sitä, että tämä lisäys rahoitettaisiin osin tutkimustoimintaan osoitettuja määrärahoja vähentämällä. Yhdessä toiseen hallituksen esitykseen HE 177/2004 vp sisältyvän, tutkimus-EVOsta tehtävän määrärahan siirron kanssa tämä johtaisi kokonaisuudessaan 10,7 miljoonan euron tutkimusrahojen vähenemiseen vuonna 2005.
Valiokunnan enemmistö on mielestämme aivan oikein painottanut sitä, että esitys yhdessä jo useampana vuonna tapahtuneiden tutkimusmäärärahojen vähentymisen kanssa johtaa kestämättömään tilanteeseen. Kliinisen tutkimuksen aseman heikentyminen johtaa tutkimuksen vähentymiseen ja ennen kaikkea hoidon laadun heikentymiseen. Leikkaus vaarantaa myös riittävän pätevyyden omaavien henkilöiden saamisen yliopistojen kliinisiin opetusvirkoihin. Näistä seikoista huolimatta valiokunnan enemmistö ei ole saattanut asiasisältöistä kantaansa lausuman muotoon sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Mielestämme asiasta olisi tullut ottaa lausuntoon lausuma.
Edellä olevan perusteella katsomme, että sivistysvaliokunnan olisi tullut lausunnossaan esittää,
että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta edellyttää, että vuoden 2005 osalta tutkimukseen tarkoitettuja määrärahoja ei vähennetä nykyisestä.