SIVISTYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 15/2010 vp

SiVL 15/2010 vp - HE 160/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta sekä laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 §:n kumoamisesta

Hallintovaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 5 päivänä lokakuuta 2010 lähettäessään hallituksen esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta sekä laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 §:n kumoamisesta (HE 160/2010 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi hallintovaliokuntaan samalla määrännyt, että sivistysvaliokunnan on annettava asiasta lausunto hallintovaliokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, valtiovarainministeriö

taloussuunnittelupäällikkö Matti Väisänen, opetus- ja kulttuuriministeriö

kouluneuvos Matti Lahtinen, Opetushallitus

Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut

  • Suomen Kuntaliitto.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain perusteella myönnetään valtionosuutta myös perusopetuslaissa, kirjastolaissa, kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitettuihin tehtäviin. Näihin tehtäviin liittyen kunnille ei esitetä uusia lakisääteisiä velvoitteita tai tehtävien laajennuksia vuonna 2011. Siksi kaikki hallituksen esittämät lakisääteisen valtionosuuden muutokset perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä, valtion ja kuntien yhteisissä hallintotehtävissä tai verotuksessa tehtäviin muutoksiin.

Valtio ja kunnat ovat vuosina 2007—2010 rahoittaneet yhteisten tietojärjestelmien kehittämishankkeita puoliksi siten, että kuntien osuus on vähennetty kunnille myönnetyistä valtionosuuksista. Vuodesta 2010 valtion ja kuntien yhteisesti rahoittaman sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamishankkeen (SADe) yksi pilottiprojekti on oppijan verkkopalvelukokonaisuus, jossa pyritään luomaan koulutuksen alueelle yhtenäinen sähköinen asiointi- ja tiedonhallintajärjestelmä. Valiokunta pitää tärkeänä hankkeen toteutumista. Tietojärjestelmä palvelee niin opintoihin hakeutuvia kuin myös koulutuksessa olevia oppilaita ja opiskelijoita, koulutuksen järjestäjiä sekä koulutuksesta vastaavia viranomaisia kaikilla koulutuksen tasoilla ja koulutusmuodoissa. Kustannustenjako valtion ja kuntien kesken on tarkoituksenmukaista, koska informaatioteknologian kehittämishankkeiden tarkoituksena on mm. parantaa palvelujen saatavuutta ja asiakaslähtöisyyttä sekä lisätä tuottavuutta niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnan tasollakin.

Ensimmäiseen lakiehdotukseen ehdotetaan uhkasakkomenettelyä koskevaa säännöstä. Aluehallintovirasto voi asettaa uhkasakon, jos kunta, kuntayhtymä tai opetuksen järjestäjä on valtionosuustehtäviä järjestäessään jättänyt noudattamatta laissa tai lain nojalla säädetyn tai määrätyn velvoitteen. Säännöksen lisääminen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin on perusteltua, koska on syntynyt epäselvyyttä aluehallintovirastojen toimivallasta velvoittaa kunta toimimaan lain mukaisesti ja asettaa uhkasakko. Uhkasakkoa voitaisiin käyttää tarvittaessa esimerkiksi silloin, kun opettajien lomautukset uhkaavat johtaa kouluissa ja oppilaitoksissa perusopetuslain vastaisiin tilanteisiin. On tärkeää, että aluehallintoviranomaisella on selkeä valtuutus tarvittaessa sakon uhalla velvoittaa koulutuksen järjestäjiä noudattamaan lainsäädäntöä. Näin säännöksellä on tarkoituksensa mukaisesti ennalta ehkäisevä merkitys.

Sivistysvaliokunta kuitenkin huomauttaa, että kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettu laki koskee vain osaa koulutuksesta. Sen piiriin kuuluu pääosa perusopetuksesta, mutta muun muassa joustavaan perusopetukseen ja pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden lisärahoitukseen sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia (1705/2009). Sellaisten tilanteiden välttämiseksi, että aluehallintovirasto voisi asettaa uhkasakon vain osaan koulutusta, sivistysvaliokunta ehdottaa, että myös opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 64 §:n 1 momenttiin lisätään viittaussäännös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 b §:ään. Valiokunta toteaa, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain piiriin kuuluvan opetuksen osalta on käytettävissä jälkikäteisiä keinoja, kuten valtionosuuksien maksatuksen keskeytys tai järjestämisluvan peruuttaminen, mutta sivistysvaliokunnan tässä lausunnossa ehdottama säännös olisi periaatteellisesti tärkeä, koska se mahdollistaa ennakolliset toimenpiteet.

Sivistysvaliokunta toteaa, että valtionosuudet eivät ole korvamerkittyjä, joten kunta päättää, miten se kohdentaa rahoitusta tämän lain perusteella rahoitettaviin tehtäviin. Sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä, että lapsille turvataan perustuslain mukaiset mahdollisuudet oppimiseen ja opetus on järjestettävä kunnissa perusopetuslain edellyttämällä tavalla.

Lausunto

Lausuntonaan sivistysvaliokunta esittää,

että hallintovaliokunta ottaa edellä olevan huomioon ja

että hallintovaliokunta esittää uuden, 3. lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavasti (Valiokunnan uusi lakiehdotus):

3.

Laki

opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 64 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 64 §:n 1 momentti seuraavasti:

64 §

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain eräiden säännösten soveltaminen

Tässä laissa tarkoitettuun rahoitukseen sovelletaan lisäksi seuraavia kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain säännöksiä:

1) 55 §:n 2 momentin säännöstä uusista ja laajentuvista valtionosuustehtävistä;

2) 61 §:n 2 momentin säännöstä kunnan asukasmäärän määräytymisestä;

3) 62 §:n 3 momentin säännöstä valtionosuuden myöntämisestä kuntajakoa muutettaessa;

4) 63 §:n säännöstä valtionosuuksien määräytymisestä kunnan alueen jakamistapauksissa;

5) 63 b §:n säännöstä aluehallintoviraston toimivallasta uhkasakon asettamiseen.

_______________

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

_______________

Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 2010

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Raija Vahasalo /kok
  • vpj. Tuomo Hänninen /kesk
  • jäs. Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
  • Paavo Arhinmäki /vas (osittain)
  • Merikukka Forsius /kok
  • Timo Heinonen /kok
  • Ilkka Kantola /sd
  • Anneli Kiljunen /sd
  • Håkan Nordman /r
  • Lauri Oinonen /kesk
  • Tuula Peltonen /sd
  • Leena Rauhala /kd
  • Mirja Vehkaperä /kesk
  • Pauliina Viitamies /sd
  • vjäs. Erkki Virtanen /vas (osittain)

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Marjo  Hakkila

ERIÄVÄ MIELIPIDE 1

Perustelut

Ehdotan vasemmistoliiton vuoden 2011 talousarviolinjausten mukaisesti, että kuntien valtionosuuksiin tehdään noin 680 miljoonan euron nettokorotus, mikä merkitsee 4,53 prosenttiyksikön lisäkorotusta hallituksen esitykseen nähden.

Vasemmistoliiton ehdotus vuoden 2011 valtionosuusprosentiksi on 38,44. Tällöin vastaavasti kuntien osuus mainituista kustannuksista alenee 65,89 prosentista 61,56 prosenttiin. Kuntien tuottamat, julkisin varoin rahoitetut palvelut tarjoavat kaikille suomalaisille tuloista ja varallisuudesta riippumatta mahdollisuuden saada muun muassa tasa-arvoisesti opetusta ja koulutusta. Näin kunnalliset peruspalvelut muodostavat keskeisimmän julkisen vallan tasa-arvotyökalun. Kunnat eivät kuitenkaan pysty tuottamaan näitä palveluita ilman riittävää rahoitusta.

Kuntien keskeisin rahoituslähde on kunnallisvero, mutta valtionosuuksien merkitys on huomattava. Viime vuosina useimpien kuntien talous on merkittävästi heikentynyt. Keskeinen syy tähän on ollut se, että valtio on antanut kunnille lainsäädännöllään enenevästi lisää tehtäviä, mutta ei vastaavasti riittäviä valtionosuuksia. Tämän seurauksena kunnat ovat joutuneet vähentämään tarjoamiensa palvelujen määrää ja heikentämään niiden laatua.

Koulutuksellisen tasa-arvon lisäämiseksi vasemmistoliitto on tehnyt aloitteen muun muassa luokkakokojen pienentämisestä. Koululuokkien liian suuren koon takia opettajan on mahdotonta ottaa huomioon riittävästi kaikkien oppilaiden erilaisia tarpeita. Suurten luokkakokojen on todettu vaikuttavan kielteisesti erityisesti matalan sosioekonomisen tason perheistä tulleisiin lapsiin. Lasten ja nuorten laiminlyönti koulussa lisää syrjäytymistä, joka tulee yksilölle ja yhteiskunnalle myöhemmin kalliiksi.

Toinen vasemmistoliiton koulutuksellista tasa-arvoa lisäävä aloite on oppivelvollisuusiän nosto 18 ikävuoteen (TPA 88/2009 vp). Nykyinen koulutusjärjestelmä, joka edellyttää nuorten kykenevän valitsemaan koko elämänuransa peruskoulun päättyessä ja sallii jättäytymisen koulutuksen ulkopuolelle, aiheuttaa väistämättä sen, että jotkut nuoret syrjäytyvät työelämästä. Lisäksi oppivelvollisuuden kestolla voidaan vaikuttaa siihen, että nuoren ei tarvitse liian varhain tehdä valintoja, jotka sulkevat pois suuren määrän tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Edellä mainituin perustein olen esittänyt talousarvioaloitteissani luokkakokojen pienentämiseksi ja oppivelvollisuuden laajentamiseksi 18 ikävuoteen yhteensä 37 miljoonan euron lisäystä perusopetuksen ja lukion valtionosuuksiin (TAA 12/2010 vp; TAA 13/2010 vp).

Lisäksi vuoden 2011 alusta tulee voimaan perusopetuslain erityisopetusta ja oppilashuoltoa koskevia säännöksiä. Hallituksen esityksessä todettiin, ettei ehdotuksella "suoranaisesti olisi merkittäviä kustannusvaikutuksia". Yhdyn Kuntaliiton näkemykseen siitä, että kustannukset olisi tullut arvioida kokonaisuudessaan ja että laissa esitettyjen säädösten toteutuminen edellyttää huomattavia resursseja. Valtion resurssien olisi pitänyt tulla nimenomaan valtionosuusprosenttia korottamalla, jotta toiminta erityisopetuksen saralla olisi pitkäjänteistä.

Kuntapalvelujen väheneminen ja niiden laadun heikkeneminen vauhdittavat yhteiskunnallista epätasa-arvoistumista. Tämän kehityksen pysäyttämiseksi kunnat tarvitsevat lisää voimavaroja palvelutuotantoonsa. Vuoden 2011 valtion talousarvio ei tähän vaatimukseen riittävästi vastaa.

Mielipide

Edellä olevan perustella esitämme,

että 1. lakiehdotuksen 55 § muutetaan seuraavasti:

Eriävän mielipiteen muutosesitys
55 §

Valtionosuusprosentti ja kunnan omarahoitusosuus

Kunnan 12—23 §:ssä tarkoitetut laskennalliset kustannukset ja 24 ja 25 §:ssä tarkoitetut määräytymisperusteet jakautuvat siten, että kuntien valtionosuus on 38,44 prosenttia (valtionosuusprosentti) ja kuntien omarahoitusosuus on 61,56 prosenttia.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 2010

  • Paavo Arhinmäki /vas
  • Erkki Virtanen /vas

ERIÄVÄ MIELIPIDE 2

Perustelut

Kasvun edellytyksiä on vaalittava pitämällä huolta inhimillisistä voimavaroista ja niiden täyspainoisesta hyödyntämisestä toimivan koulutuksen avulla. Valtio on viime kädessä vastuussa kuntien mahdollisuuksista taata laadukkaat perusopetuksen palvelut tasapuolisesti kaikkialla maassa.

Tähän ei näytä olevan edellytyksiä edellisvuosia paremmin. Esimerkiksi oppilasryhmien ryhmäkoot jatkavat kasvuaan, oppilashuolto on heikoilla kantimilla ja kunnat lomauttavat opettajia ja leikkaavat opetustoimesta. Viimeisin huolestuttava ilmiö on, että osassa kouluja tukiopetusta ei enää anneta lainkaan ja tukiopetuksen määrä kokonaisuudessaan väheni viime vuonna 25 prosenttia.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosenttia esitetään korotettavaksi 0,03 prosenttiyksikköä 34,11 prosenttiin. Korotus liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon sektorille eikä koske opetuspuolta.

Edellä mainittujen opetussektorin ongelmien lisäksi kuntien tehtävät opetuksessa myös lisääntyvät. Vuoden 2011 alusta tulee voimaan erityisopetuksen uudistus. Hallituksen mukaan ehdotuksella ei ole merkittäviä kustannusvaikutuksia. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa vaan kaikkien asiantuntijoidenkin mukaan muutos edellyttää huomattavia resursseja. Panostusten opetussektorille olisi pitänyt tulla nimenomaan valtionosuusprosenttia korottamalla, jotta toiminta olisi pitkäjänteistä.

Sosialidemokraattien mielestä perusopetuksen taso on turvattava kohdistamalla lisää määrärahoja kuntien valtionosuuksiin. Esitimme vaihtoehtoisessa budjettilinjauksessamme valtionosuuksiin yhteensä 300 miljoonan euron korotusta. Tästä 190 miljoonaa euroa ohjattaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen parantamiseen, 60 miljoonaa euroa nuorisotyöttömyyden hoitamiseen kunnissa ja 50 miljoonaa euroa perusopetuksen laadun parantamiseen. Tämä tarkoittaa, että valtion osuus kustannuksista nostetaan 35,38 prosenttiin.

Mielipide

Edellä olevan perustella esitämme,

että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 2010

  • Anneli Kiljunen /sd
  • Ilkka Kantola /sd
  • Tuula Peltonen /sd
  • Pauliina Viitamies /sd
  • Leena Rauhala /kd