Perustelut

Hallituksen esityksen mukaan perustason ammattipätevyyskoulutusta järjestettäisiin ammatillista kuljettajankoulutusta antavissa oppilaitoksissa ja raskaan kaluston ajokorttikoulutusta antavissa autokouluissa. Peruskoulutusta antavina koulutuskeskuksina toimisivat nykyiset raskaan kaluston ajokorttikouluttajina toimivat koulutuksen antajat. Koulutusta voidaan järjestää myös puolustusvoimissa annettavan kuljettajakoulutuksen yhteydessä.

Ammatillisen koulutuksen ja puolustusvoimien kuljettajakoulutuksen yhteydessä annettavan koulutuksen kustannuksista vastaisi pääosin yhteiskunta. Tämä turvaisi koulutuspalvelujen käytön opiskelijan varallisuusasemasta riippumatta. Autokoulujen koulutuspalveluista perittävät kustannukset rajoittaisivat opetuspalvelujen kysyntää.

Tarkoitus on, että koulutuksen sisällöt ja vaatimukset sovitetaan kansalliseen koulutus- ja tutkintojärjestelmään ja sen vaatimuksiin. Opetushallitus vahvistaisi perustason ammattipätevyyskoulutuksessa noudatettavan opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet. Niitä sovellettaisiin kaikessa opetuksessa koulutuksen antajasta riippumatta. Ajoneuvohallintokeskus puolestaan vahvistaa jatkokoulutuksessa noudatettavat koulutusohjelmat jatkokoulutuksen antajasta riippumatta.

Valiokunta huomauttaa, että direktiivi ei edellytä koko ajo-opetusjärjestelmän muuttamista.

Valiokunta suhtautuu kriittisesti siihen, että jatkossa C-luokan kuorma-autokortin voisi pääsääntöisesti suorituttaa vain ammatillisessa koulutuksessa.

Nykytilanne.

Suomessa suoritetaan vuosittain keskimäärin 16 000—17 000 C-luokan kuorma-auton ajokorttia. Ajokortit suoritetaan pääasiassa autokouluissa. Osa ajokorteista suoritetaan Opetushallituksen valvonnassa tapahtuvassa kolmivuotisessa perustutkintokoulutuksessa (aloituspaikkoja noin 650—700 vuosittain) ja puolustusvoimien kuljettajakoulutuksen yhteydessä (keskimäärin noin 500 vuodessa). D-luokan linja-autokortteja suoritetaan vuosittain noin 1 100, joista noin puolet järjestetään koulutuksen perusteella ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa CE-luokan tapaan.

C-ajokortin suorittanut voi suorittaa yhdistelmäajokortin (CE-luokan ajokortti). Nykyään kortin suorittaa vuosittain 900 kokemuksen perusteella ja 500 koulutuksen perusteella. Opetus on tällöin pääasiassa saatu ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa (11 oppilaitosta) osana ammattitutkintoon valmistavaa kuuden kuukauden koulutusta. Kuljettajantutkintovaatimusten mukaista CE-luokan koulutusta antavia autokouluja on keskimäärin 8.

Kuljetuselinkeino tarvitsee tulevaisuudessa riittävän määrän ammattikuljettajakoulutuksen saaneita kuljettajia. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että vuotuinen uusien kuljettajien tarve on noin 4 000. Tällainen määrä voi tulla työmarkkinoille vain riittävän laajan koulutusjärjestelmän tuottamina. Opetushallituksen alaisissa oppilaitoksissa ja puolustusvoimien kuljettajakoulutuksessa vuosittain suoritettavat 1 150—1 200 C-luokan ajokorttia sekä suoritetut yhdistelmäajokortit ja linja-autokortit eivät kata kuin osan kuljettajatarpeesta.

Ongelmana on pidetty peruskoulutuksen koulutusväylän puuttumista. Nykyinen ikävaatimus ei ole mahdollistanut ajokortin saamista koulutuksen päätteeksi. Opetusministeriön selvityksen mukaan ikärajan alentamista koskeva esitys ei ole välittömästi yhteydessä direktiivissä edellytetyn perustason ammattipätevyyden hankkimistavasta tehtävän päätöksen kanssa. Ikärajan alentaminen antaa kuitenkin mahdollisuuden aloittaa henkilöliikenteen koulutus myös nuorille suunnatun ammatillisen perustutkinnon yhteydessä. Ikärajan alentaminen on ammattipätevyysdirektiivin suoma mahdollisuus, joka on perusteltua ottaa käyttöön nopeassa aikataulussa jo aiemmin kuin muut direktiivin osat on otettava käyttöön. Nykyinen käytäntö, jolloin voi valita vain tavaraliikenteen koulutusta, ei kiinnosta kaikkia kuljetusalasta kiinnostuneita. Ammatillisen koulutusväylän avaaminen henkilöliikenteen koulutukselle lisää nuorten kiinnostusta kuljettajan tehtäviin ja helpottaa paikallisesti esiintyvää henkilöliikenteen kuljettajapulaa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat valmistautuneet linja-autonkuljettajakoulutuksen aloittamiseen nuorille käynnistämällä kokeilutoimintaa ja osoittamalla toiminnan käynnistämiseen uusia voimavaroja.

Tulevaisuus.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan (s. 22), että C-luokan opetuksen kustannukset autokouluissa ovat keskimäärin 1 650 euron luokkaa. Koulutuksen pidentyminen nostaa ajokortin suorittamisen kustannuksia merkittävästi. Lakiesityksen perustelujen mukaan (s.11) autokoulujen tarjoamien palvelujen käyttöä rajoittaisivat tulevaisuudessa pitemmästä koulutuksesta aiheutuvat korkeammat kustannukset ja koulutuksen kustantaisi viime kädessä oppilas itse, ellei esimerkiksi työnantaja vastaisi kustannuksista. Ammatillisessa koulutuksessa toteutettuna koulutuskustannukset eivät rajoittaisi koulutuspalvelujen käyttöä. Edellisestä johtuen ajokortin suorittajat joutuvat aiempaa eriarvoisempaan asemaan riippuen siitä, suorittavatko ajokorttikoulutuksen ammatillisessa koulutuksessa vai yksityisessä autokoulussa. Ajokortin suorittamisen hinta yksityisessä autokoulussa voi eräiden arvioiden mukaan jopa kolminkertaistua nykyisestä tasosta, mikä supistaa tämän koulutusväylän käytön ja samalla nostaa alalle tulemisen kynnystä merkittävästi.

Työvoimapula on todellinen uhka kuljetuselinkeinon tulevaisuudelle. Olemassa olevat koulutuskanavat ja käytettävissä oleva koulutuskapasiteetti on hyödynnettävä, jotta työvoimapula ei pahene ja suomalaisen kuljetuselinkeinon tulevaisuus turvataan. Ellei nykyisin C-luokan, yhdistelmäajoneuvojen ja linja-autojen ajokorttikoulutusta järjestäville autokouluille turvata tasavertaisia taloudellisia toimintaedellytyksiä ammatillisten oppilaitosten kanssa, uhkana on, että lakiesitys johtaa näiden yksityisten koulutuspalvelujen loppumiseen ainakin suurten kaupunkien ulkopuolella ja olemassa oleva kapasiteetti jää monin osin hyödyntämättä. Maan eri osissa voidaan joutua hyvin erilaiseen asemaan näiden koulutuspalveluiden saatavuudessa. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että riittävän työvoiman saamiseksi turvataan koko maassa ammattikuljettajakoulutuksen saatavuus kattavasti eri puolilla maata hyödyntäen nykyisten koulutuksenantajien kapasiteettia.

Sen lisäksi, että nykyisin toimiville kuljettajakoulutuksen järjestäjille turvataan tasavertaiset mahdollisuudet hakea koulutuksen järjestämislupaa, niille tulee varmistaa taloudelliset kilpailuedellytykset toimia koulutuksen järjestäjinä suhteessa ammatillisiin oppilaitoksiin.

Jatkokoulutusluvat

. Ensimmäisen lakiehdotuksen 10 §:n 1 momentin viimeisessä virkkeessä todetaan, että perustason ammattipätevyyskoulutukseen hyväksytty koulutuskeskus saa antaa myös jatkokoulutusta, jos Ajoneuvohallintokeskus on hyväksynyt jatkokoulutuksessa käytettävän koulutusohjelman. Sivistysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan jatkokoulutuksen oppisisällöt perustuvat samoihin sisältöihin kuin perustason ammattipätevyyskoulutuksessa ja tarkoitus on, että ammattipätevyyskoulutukseen hyväksytty saisi samalla hyväksymisellä oikeuden jatkokoulutukseen. Koulutusohjelmat hyväksyisi yksi taho eli Ajoneuvohallintokeskus. Asetuksessa on tarkoitus säätää asian toimeenpanosta käytännössä niin, että perustason ammattipätevyyskoulutuksen antamista varten tehtävään hakemukseen olisi liitettävä selvitys siitä, että Ajoneuvohallintokeskus on hyväksynyt jatkokoulutuksen koulutusohjelman, jos jatkokoulutusta aiotaan antaa. Sivistysvaliokunta ehdottaa liikenne- ja viestintävaliokunnalle, että se ottaa 1. lakiehdotuksen 10 §:n yksityiskohtaisiin perusteluihin edellä todetun sisältöisen täsmennyksen.

Lakiehdotuksen 10 §:n 2 momentti koskee niitä, jotka hakevat hyväksymistä pelkästään jatkokoulutuksen antajaksi. Valiokunta pitää ehdotusta tarkoituksenmukaisena mm. sen vuoksi, että kuljettajien ammattitaidon syventämiseksi ja tarkentamiseksi tarvittavaa keskeistä tietoa ja osaamista syntyy alan monille toimijoille. Tavoitteena tulee olla laaja jatkokoulutuskeskusten verkosto, jossa ovat mukana perustason ammattipätevyyskoulutusta antavat järjestäjät ja muut kuljetusalan toimijat.