Perustelut
Hallituksen esityksen mukaan perustason ammattipätevyyskoulutusta
järjestettäisiin ammatillista kuljettajankoulutusta
antavissa oppilaitoksissa ja raskaan kaluston ajokorttikoulutusta antavissa
autokouluissa. Peruskoulutusta antavina koulutuskeskuksina toimisivat
nykyiset raskaan kaluston ajokorttikouluttajina toimivat koulutuksen
antajat. Koulutusta voidaan järjestää myös
puolustusvoimissa annettavan kuljettajakoulutuksen yhteydessä.
Ammatillisen koulutuksen ja puolustusvoimien kuljettajakoulutuksen
yhteydessä annettavan koulutuksen kustannuksista vastaisi
pääosin yhteiskunta. Tämä turvaisi
koulutuspalvelujen käytön opiskelijan varallisuusasemasta
riippumatta. Autokoulujen koulutuspalveluista perittävät
kustannukset rajoittaisivat opetuspalvelujen kysyntää.
Tarkoitus on, että koulutuksen sisällöt
ja vaatimukset sovitetaan kansalliseen koulutus- ja tutkintojärjestelmään
ja sen vaatimuksiin. Opetushallitus vahvistaisi perustason ammattipätevyyskoulutuksessa
noudatettavan opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet. Niitä sovellettaisiin
kaikessa opetuksessa koulutuksen antajasta riippumatta. Ajoneuvohallintokeskus
puolestaan vahvistaa jatkokoulutuksessa noudatettavat koulutusohjelmat
jatkokoulutuksen antajasta riippumatta.
Valiokunta huomauttaa, että direktiivi ei edellytä koko
ajo-opetusjärjestelmän muuttamista.
Valiokunta suhtautuu kriittisesti siihen, että jatkossa
C-luokan kuorma-autokortin voisi pääsääntöisesti
suorituttaa vain ammatillisessa koulutuksessa.
Nykytilanne.
Suomessa suoritetaan vuosittain keskimäärin
16 000—17 000 C-luokan kuorma-auton ajokorttia.
Ajokortit suoritetaan pääasiassa autokouluissa.
Osa ajokorteista suoritetaan Opetushallituksen valvonnassa tapahtuvassa kolmivuotisessa
perustutkintokoulutuksessa (aloituspaikkoja noin 650—700
vuosittain) ja puolustusvoimien kuljettajakoulutuksen yhteydessä (keskimäärin
noin 500 vuodessa). D-luokan linja-autokortteja suoritetaan vuosittain noin
1 100, joista noin puolet järjestetään
koulutuksen perusteella ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa
CE-luokan tapaan.
C-ajokortin suorittanut voi suorittaa yhdistelmäajokortin
(CE-luokan ajokortti). Nykyään kortin suorittaa
vuosittain 900 kokemuksen perusteella ja 500 koulutuksen perusteella.
Opetus on tällöin pääasiassa
saatu ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa (11 oppilaitosta)
osana ammattitutkintoon valmistavaa kuuden kuukauden koulutusta.
Kuljettajantutkintovaatimusten mukaista CE-luokan koulutusta antavia
autokouluja on keskimäärin 8.
Kuljetuselinkeino tarvitsee tulevaisuudessa riittävän
määrän ammattikuljettajakoulutuksen saaneita
kuljettajia. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että vuotuinen
uusien kuljettajien tarve on noin 4 000. Tällainen
määrä voi tulla työmarkkinoille
vain riittävän laajan koulutusjärjestelmän
tuottamina. Opetushallituksen alaisissa oppilaitoksissa ja puolustusvoimien kuljettajakoulutuksessa
vuosittain suoritettavat 1 150—1 200 C-luokan ajokorttia
sekä suoritetut yhdistelmäajokortit ja linja-autokortit
eivät kata kuin osan kuljettajatarpeesta.
Ongelmana on pidetty peruskoulutuksen koulutusväylän
puuttumista. Nykyinen ikävaatimus ei ole mahdollistanut
ajokortin saamista koulutuksen päätteeksi. Opetusministeriön
selvityksen mukaan ikärajan alentamista koskeva esitys ei
ole välittömästi yhteydessä direktiivissä edellytetyn
perustason ammattipätevyyden hankkimistavasta tehtävän
päätöksen kanssa. Ikärajan alentaminen
antaa kuitenkin mahdollisuuden aloittaa henkilöliikenteen
koulutus myös nuorille suunnatun ammatillisen perustutkinnon
yhteydessä. Ikärajan alentaminen on
ammattipätevyysdirektiivin suoma mahdollisuus, joka on
perusteltua ottaa käyttöön nopeassa aikataulussa
jo aiemmin kuin muut direktiivin osat on otettava käyttöön.
Nykyinen käytäntö, jolloin voi valita vain
tavaraliikenteen koulutusta, ei kiinnosta kaikkia kuljetusalasta
kiinnostuneita. Ammatillisen koulutusväylän avaaminen
henkilöliikenteen koulutukselle lisää nuorten
kiinnostusta kuljettajan tehtäviin ja helpottaa paikallisesti esiintyvää henkilöliikenteen
kuljettajapulaa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät
ovat valmistautuneet linja-autonkuljettajakoulutuksen aloittamiseen
nuorille käynnistämällä kokeilutoimintaa
ja osoittamalla toiminnan käynnistämiseen uusia
voimavaroja.
Tulevaisuus.
Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan (s. 22), että C-luokan
opetuksen kustannukset autokouluissa ovat keskimäärin
1 650 euron luokkaa. Koulutuksen pidentyminen nostaa ajokortin suorittamisen
kustannuksia merkittävästi. Lakiesityksen perustelujen
mukaan (s.11) autokoulujen tarjoamien palvelujen käyttöä rajoittaisivat
tulevaisuudessa pitemmästä koulutuksesta aiheutuvat
korkeammat kustannukset ja koulutuksen kustantaisi viime kädessä oppilas
itse, ellei esimerkiksi työnantaja vastaisi kustannuksista.
Ammatillisessa koulutuksessa toteutettuna koulutuskustannukset eivät
rajoittaisi koulutuspalvelujen käyttöä.
Edellisestä johtuen ajokortin suorittajat joutuvat aiempaa
eriarvoisempaan asemaan riippuen siitä, suorittavatko ajokorttikoulutuksen
ammatillisessa koulutuksessa vai yksityisessä autokoulussa.
Ajokortin suorittamisen hinta yksityisessä autokoulussa
voi eräiden arvioiden mukaan jopa kolminkertaistua nykyisestä tasosta,
mikä supistaa tämän koulutusväylän
käytön ja samalla nostaa alalle tulemisen kynnystä merkittävästi.
Työvoimapula on todellinen uhka kuljetuselinkeinon
tulevaisuudelle. Olemassa olevat koulutuskanavat ja käytettävissä oleva
koulutuskapasiteetti on hyödynnettävä,
jotta työvoimapula ei pahene ja suomalaisen kuljetuselinkeinon
tulevaisuus turvataan. Ellei nykyisin C-luokan, yhdistelmäajoneuvojen
ja linja-autojen ajokorttikoulutusta järjestäville
autokouluille turvata tasavertaisia taloudellisia toimintaedellytyksiä ammatillisten
oppilaitosten kanssa, uhkana on, että lakiesitys johtaa
näiden yksityisten koulutuspalvelujen loppumiseen ainakin
suurten kaupunkien ulkopuolella ja olemassa oleva kapasiteetti jää monin
osin hyödyntämättä. Maan eri
osissa voidaan joutua hyvin erilaiseen asemaan näiden koulutuspalveluiden
saatavuudessa. Valiokunta pitääkin välttämättömänä,
että riittävän työvoiman saamiseksi
turvataan koko maassa ammattikuljettajakoulutuksen saatavuus kattavasti
eri puolilla maata hyödyntäen nykyisten koulutuksenantajien
kapasiteettia.
Sen lisäksi, että nykyisin toimiville kuljettajakoulutuksen
järjestäjille turvataan tasavertaiset mahdollisuudet
hakea koulutuksen järjestämislupaa, niille tulee
varmistaa taloudelliset kilpailuedellytykset toimia koulutuksen
järjestäjinä suhteessa ammatillisiin
oppilaitoksiin.
Jatkokoulutusluvat
. Ensimmäisen lakiehdotuksen 10 §:n 1 momentin
viimeisessä virkkeessä todetaan, että perustason
ammattipätevyyskoulutukseen hyväksytty koulutuskeskus
saa antaa myös jatkokoulutusta, jos Ajoneuvohallintokeskus
on hyväksynyt jatkokoulutuksessa käytettävän
koulutusohjelman. Sivistysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan
jatkokoulutuksen oppisisällöt perustuvat samoihin
sisältöihin kuin perustason ammattipätevyyskoulutuksessa
ja tarkoitus on, että ammattipätevyyskoulutukseen hyväksytty
saisi samalla hyväksymisellä oikeuden jatkokoulutukseen.
Koulutusohjelmat hyväksyisi yksi taho eli Ajoneuvohallintokeskus. Asetuksessa
on tarkoitus säätää asian toimeenpanosta
käytännössä niin, että perustason
ammattipätevyyskoulutuksen antamista varten tehtävään
hakemukseen olisi liitettävä selvitys siitä,
että Ajoneuvohallintokeskus on hyväksynyt jatkokoulutuksen
koulutusohjelman, jos jatkokoulutusta aiotaan antaa. Sivistysvaliokunta
ehdottaa liikenne- ja viestintävaliokunnalle, että se ottaa
1. lakiehdotuksen 10 §:n yksityiskohtaisiin perusteluihin
edellä todetun sisältöisen täsmennyksen.
Lakiehdotuksen 10 §:n 2 momentti koskee niitä,
jotka hakevat hyväksymistä pelkästään
jatkokoulutuksen antajaksi. Valiokunta pitää ehdotusta
tarkoituksenmukaisena mm. sen vuoksi, että kuljettajien
ammattitaidon syventämiseksi ja tarkentamiseksi tarvittavaa
keskeistä tietoa ja osaamista syntyy alan monille toimijoille.
Tavoitteena tulee olla laaja jatkokoulutuskeskusten verkosto, jossa
ovat mukana perustason ammattipätevyyskoulutusta antavat
järjestäjät ja muut kuljetusalan toimijat.