SIVISTYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 19/2006 vp

SiVL 19/2006 vp - HE 149/2006 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä

Liikenne- ja viestintävaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 21 päivänä syyskuuta 2006 lähettäessään hallituksen esityksen laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä (HE 149/2006 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi liikenne- ja viestintävaliokuntaan samalla määrännyt, että sivistysvaliokunnan on annettava asiasta lausunto liikenne- ja viestintävaliokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitusneuvos Eija Maunu, liikenne- ja viestintäministeriö

hallitusneuvos Timo Lankinen, opetusministeriö

erityisasiantuntija Inkeri Toikka, Suomen Kuntaliitto

puheenjohtaja Antero Peipponen, Suomen Autokoululiitto r.y. SAKL

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet:

  • opetusministeriö
  • liikenne- ja viestintäministeriö
  • Opetushallitus
  • Huittisten ammatillinen aikuiskoulutuskeskus
  • Ammatillisten Aikuiskoulutuskeskusten Liitto ry
  • Suomen Toisen Asteen Logistiikan Opettajat ry (STALO ry)

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä.

Vaatimus ammattipätevyydestä koskisi linja- ja kuorma-auton kuljettamista ja näiden ajoneuvojen kuljettajilta vaadittavaa ammattipätevyyttä. Ammattipätevyyttä koskevan vaatimuksen ulkopuolelle rajattaisiin ei-kaupalliset ajot ja ajot, joissa pääasiallisena tehtävänä ei ole kuljettajana toimiminen. Lakiin sisältyisivät myös ammattikuljettajan vähimmäisikää koskevat vaatimukset.

Ammattipätevyys koostuisi kuljettajan perustason ammattipätevyydestä ja säännöllisestä jatkokoulutuksesta. Perustason ammattipätevyys olisi saavutettavissa koulutuksella. Koulutus olisi suoritettavissa myös nopeutetusti, jolloin se kuljettajan iästä riippuen voisi antaa aluksi rajoitetumman oikeuden kuljettajana toimimiseen. Ammattipätevyyttä ja koulutusta koskeva vaatimus olisi erillinen ajokorttia varten annettavasta koulutuksesta ja sen määristä. Koulutukseen tulo ei edellyttäisi kuljetettavan ajoneuvon ajo-oikeutta.

Kuorma-auton kuljettajana toimimisen vähimmäisikärajat olisivat 18 ja 21 vuotta ammattipätevyyskoulutuksen kestosta ja ajokortin luokasta riippuen. Linja-autonkuljettajan harmonisoidut ikärajat olisivat vastaavasti 21 ja 23 vuotta.

Vaatimus ammattipätevyydestä koskisi 10 päivästä syyskuuta 2008 lukien linja-auton ajokortin ja 10 päivästä syyskuuta 2009 lukien kuorma-auton ajokortin suorittavia ja alalle ryhtyviä kuljettajia. Tätä ennen ajokorttinsa saaneilta ei vaadittaisi perustason ammattipätevyyskoulutusta.

Ammattipätevyyden ylläpitäminen edellyttäisi säännöllistä jatkokoulutusta. Vaatimus jatkokoulutuksesta koskisi myös ennen lain voimaantuloa alalla toimineita kuljettajia.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan otettavaksi rajoitetusti käyttöön linja-auton kuljettajan alempi ikäraja Suomessa tapahtuvissa kuljetuksissa. Ikärajan alentaminen 18 vuoteen edellyttäisi laissa tarkoitetun perustason ammattipätevyyden lisäksi kolmivuotisen linja-auton kuljettajan ammatillisen peruskoulutuksen suorittamista.

Perustason ammattipätevyyskoulutusta antaisivat erikseen tähän opetukseen hyväksytyt koulutuskeskukset, joita olisivat ammatilliset koulutuslaitokset ja autokoulut. Koulutuksen järjestäminen olisi mahdollista myös puolustusvoimien kuljettajakoulutuksen yhteydessä. Jatkokoulutusta varten voitaisiin hyväksyä muitakin koulutuskeskuksia. Ajoneuvohallintokeskus ja opetusministeriö hyväksyisivät koulutuskeskukset ja vastaisivat hyväksymiensä koulutuskeskusten valvonnasta. Ajoneuvohallintokeskus vastaisi hyväksymissään koulutuskeskuksissa annettavaan koulutukseen liittyvän kokeen järjestämisestä ja valvonnasta. Opetusministeriö voisi osoittaa valvontaa koskevat tehtävät Opetushallitukselle. Kokeen järjestämisestä vastaisivat Opetushallituksen valvonnassa ammatillisen koulutuksen tutkintoja järjestävät toimielimet.

Perustason ammattipätevyyskoulutus sisältyisi kuljettajan ammatillisiin tutkintoihin, ja se voitaisiin suorittaa myös niistä erillisenä ammatillisessa kuljettajakoulutuksessa. Opetushallitus vahvistaisi koulutuksen sisällöt ja vaatimukset. Jatkokoulutuksessa noudatettavat koulutusohjelmat vahvistaisi Ajoneuvohallintokeskus.

Perustason ammattipätevyysvaatimuksen ja jatkokoulutusvaatimuksen täyttäminen osoitettaisiin kuljettajan ajokorttiin tai ammattipätevyyskorttiin tehtävällä merkinnällä.

Esitys perustuu maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvojen kuljettajien perustason ammattipätevyyttä ja jatkokoulutusta koskevaan direktiiviin.

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi myös Ajoneuvohallintokeskuksesta annettua lakia, tieliikennelakia ja ajoneuvoliikennerekisteristä annettua lakia. Niihin tehtäisiin ehdotetuista ammattipätevyysvaatimuksista johtuvat muutokset.

Lain kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä olisi tultava voimaan mahdollisimman pian. Lait ehdotetaan tulemaan voimaan samanaikaisesti. Linja-auton kuljettajien olisi täytettävä ehdotetut pätevyysvaatimukset 10 päivästä syyskuuta 2008 ja kuorma-auton kuljettajien 10 päivästä syyskuuta 2009.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Hallituksen esityksen mukaan perustason ammattipätevyyskoulutusta järjestettäisiin ammatillista kuljettajankoulutusta antavissa oppilaitoksissa ja raskaan kaluston ajokorttikoulutusta antavissa autokouluissa. Peruskoulutusta antavina koulutuskeskuksina toimisivat nykyiset raskaan kaluston ajokorttikouluttajina toimivat koulutuksen antajat. Koulutusta voidaan järjestää myös puolustusvoimissa annettavan kuljettajakoulutuksen yhteydessä.

Ammatillisen koulutuksen ja puolustusvoimien kuljettajakoulutuksen yhteydessä annettavan koulutuksen kustannuksista vastaisi pääosin yhteiskunta. Tämä turvaisi koulutuspalvelujen käytön opiskelijan varallisuusasemasta riippumatta. Autokoulujen koulutuspalveluista perittävät kustannukset rajoittaisivat opetuspalvelujen kysyntää.

Tarkoitus on, että koulutuksen sisällöt ja vaatimukset sovitetaan kansalliseen koulutus- ja tutkintojärjestelmään ja sen vaatimuksiin. Opetushallitus vahvistaisi perustason ammattipätevyyskoulutuksessa noudatettavan opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteet. Niitä sovellettaisiin kaikessa opetuksessa koulutuksen antajasta riippumatta. Ajoneuvohallintokeskus puolestaan vahvistaa jatkokoulutuksessa noudatettavat koulutusohjelmat jatkokoulutuksen antajasta riippumatta.

Valiokunta huomauttaa, että direktiivi ei edellytä koko ajo-opetusjärjestelmän muuttamista.

Valiokunta suhtautuu kriittisesti siihen, että jatkossa C-luokan kuorma-autokortin voisi pääsääntöisesti suorituttaa vain ammatillisessa koulutuksessa.

Nykytilanne.

Suomessa suoritetaan vuosittain keskimäärin 16 000—17 000 C-luokan kuorma-auton ajokorttia. Ajokortit suoritetaan pääasiassa autokouluissa. Osa ajokorteista suoritetaan Opetushallituksen valvonnassa tapahtuvassa kolmivuotisessa perustutkintokoulutuksessa (aloituspaikkoja noin 650—700 vuosittain) ja puolustusvoimien kuljettajakoulutuksen yhteydessä (keskimäärin noin 500 vuodessa). D-luokan linja-autokortteja suoritetaan vuosittain noin 1 100, joista noin puolet järjestetään koulutuksen perusteella ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa CE-luokan tapaan.

C-ajokortin suorittanut voi suorittaa yhdistelmäajokortin (CE-luokan ajokortti). Nykyään kortin suorittaa vuosittain 900 kokemuksen perusteella ja 500 koulutuksen perusteella. Opetus on tällöin pääasiassa saatu ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa (11 oppilaitosta) osana ammattitutkintoon valmistavaa kuuden kuukauden koulutusta. Kuljettajantutkintovaatimusten mukaista CE-luokan koulutusta antavia autokouluja on keskimäärin 8.

Kuljetuselinkeino tarvitsee tulevaisuudessa riittävän määrän ammattikuljettajakoulutuksen saaneita kuljettajia. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että vuotuinen uusien kuljettajien tarve on noin 4 000. Tällainen määrä voi tulla työmarkkinoille vain riittävän laajan koulutusjärjestelmän tuottamina. Opetushallituksen alaisissa oppilaitoksissa ja puolustusvoimien kuljettajakoulutuksessa vuosittain suoritettavat 1 150—1 200 C-luokan ajokorttia sekä suoritetut yhdistelmäajokortit ja linja-autokortit eivät kata kuin osan kuljettajatarpeesta.

Ongelmana on pidetty peruskoulutuksen koulutusväylän puuttumista. Nykyinen ikävaatimus ei ole mahdollistanut ajokortin saamista koulutuksen päätteeksi. Opetusministeriön selvityksen mukaan ikärajan alentamista koskeva esitys ei ole välittömästi yhteydessä direktiivissä edellytetyn perustason ammattipätevyyden hankkimistavasta tehtävän päätöksen kanssa. Ikärajan alentaminen antaa kuitenkin mahdollisuuden aloittaa henkilöliikenteen koulutus myös nuorille suunnatun ammatillisen perustutkinnon yhteydessä. Ikärajan alentaminen on ammattipätevyysdirektiivin suoma mahdollisuus, joka on perusteltua ottaa käyttöön nopeassa aikataulussa jo aiemmin kuin muut direktiivin osat on otettava käyttöön. Nykyinen käytäntö, jolloin voi valita vain tavaraliikenteen koulutusta, ei kiinnosta kaikkia kuljetusalasta kiinnostuneita. Ammatillisen koulutusväylän avaaminen henkilöliikenteen koulutukselle lisää nuorten kiinnostusta kuljettajan tehtäviin ja helpottaa paikallisesti esiintyvää henkilöliikenteen kuljettajapulaa. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat valmistautuneet linja-autonkuljettajakoulutuksen aloittamiseen nuorille käynnistämällä kokeilutoimintaa ja osoittamalla toiminnan käynnistämiseen uusia voimavaroja.

Tulevaisuus.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan (s. 22), että C-luokan opetuksen kustannukset autokouluissa ovat keskimäärin 1 650 euron luokkaa. Koulutuksen pidentyminen nostaa ajokortin suorittamisen kustannuksia merkittävästi. Lakiesityksen perustelujen mukaan (s.11) autokoulujen tarjoamien palvelujen käyttöä rajoittaisivat tulevaisuudessa pitemmästä koulutuksesta aiheutuvat korkeammat kustannukset ja koulutuksen kustantaisi viime kädessä oppilas itse, ellei esimerkiksi työnantaja vastaisi kustannuksista. Ammatillisessa koulutuksessa toteutettuna koulutuskustannukset eivät rajoittaisi koulutuspalvelujen käyttöä. Edellisestä johtuen ajokortin suorittajat joutuvat aiempaa eriarvoisempaan asemaan riippuen siitä, suorittavatko ajokorttikoulutuksen ammatillisessa koulutuksessa vai yksityisessä autokoulussa. Ajokortin suorittamisen hinta yksityisessä autokoulussa voi eräiden arvioiden mukaan jopa kolminkertaistua nykyisestä tasosta, mikä supistaa tämän koulutusväylän käytön ja samalla nostaa alalle tulemisen kynnystä merkittävästi.

Työvoimapula on todellinen uhka kuljetuselinkeinon tulevaisuudelle. Olemassa olevat koulutuskanavat ja käytettävissä oleva koulutuskapasiteetti on hyödynnettävä, jotta työvoimapula ei pahene ja suomalaisen kuljetuselinkeinon tulevaisuus turvataan. Ellei nykyisin C-luokan, yhdistelmäajoneuvojen ja linja-autojen ajokorttikoulutusta järjestäville autokouluille turvata tasavertaisia taloudellisia toimintaedellytyksiä ammatillisten oppilaitosten kanssa, uhkana on, että lakiesitys johtaa näiden yksityisten koulutuspalvelujen loppumiseen ainakin suurten kaupunkien ulkopuolella ja olemassa oleva kapasiteetti jää monin osin hyödyntämättä. Maan eri osissa voidaan joutua hyvin erilaiseen asemaan näiden koulutuspalveluiden saatavuudessa. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että riittävän työvoiman saamiseksi turvataan koko maassa ammattikuljettajakoulutuksen saatavuus kattavasti eri puolilla maata hyödyntäen nykyisten koulutuksenantajien kapasiteettia.

Sen lisäksi, että nykyisin toimiville kuljettajakoulutuksen järjestäjille turvataan tasavertaiset mahdollisuudet hakea koulutuksen järjestämislupaa, niille tulee varmistaa taloudelliset kilpailuedellytykset toimia koulutuksen järjestäjinä suhteessa ammatillisiin oppilaitoksiin.

Jatkokoulutusluvat

. Ensimmäisen lakiehdotuksen 10 §:n 1 momentin viimeisessä virkkeessä todetaan, että perustason ammattipätevyyskoulutukseen hyväksytty koulutuskeskus saa antaa myös jatkokoulutusta, jos Ajoneuvohallintokeskus on hyväksynyt jatkokoulutuksessa käytettävän koulutusohjelman. Sivistysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan jatkokoulutuksen oppisisällöt perustuvat samoihin sisältöihin kuin perustason ammattipätevyyskoulutuksessa ja tarkoitus on, että ammattipätevyyskoulutukseen hyväksytty saisi samalla hyväksymisellä oikeuden jatkokoulutukseen. Koulutusohjelmat hyväksyisi yksi taho eli Ajoneuvohallintokeskus. Asetuksessa on tarkoitus säätää asian toimeenpanosta käytännössä niin, että perustason ammattipätevyyskoulutuksen antamista varten tehtävään hakemukseen olisi liitettävä selvitys siitä, että Ajoneuvohallintokeskus on hyväksynyt jatkokoulutuksen koulutusohjelman, jos jatkokoulutusta aiotaan antaa. Sivistysvaliokunta ehdottaa liikenne- ja viestintävaliokunnalle, että se ottaa 1. lakiehdotuksen 10 §:n yksityiskohtaisiin perusteluihin edellä todetun sisältöisen täsmennyksen.

Lakiehdotuksen 10 §:n 2 momentti koskee niitä, jotka hakevat hyväksymistä pelkästään jatkokoulutuksen antajaksi. Valiokunta pitää ehdotusta tarkoituksenmukaisena mm. sen vuoksi, että kuljettajien ammattitaidon syventämiseksi ja tarkentamiseksi tarvittavaa keskeistä tietoa ja osaamista syntyy alan monille toimijoille. Tavoitteena tulee olla laaja jatkokoulutuskeskusten verkosto, jossa ovat mukana perustason ammattipätevyyskoulutusta antavat järjestäjät ja muut kuljetusalan toimijat.

Lausunto

Lausuntonaan sivistysvaliokunta esittää

että liikenne- ja viestintävaliokunta ottaa huomioon, mitä edellä on esitetty.

Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 2006

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Kaarina Dromberg /kok
  • vpj. Säde Tahvanainen /sd (osittain)
  • jäs. Esko Ahonen /kesk
  • Hanna-Leena Hemming /kok
  • Sinikka Hurskainen /sd (osittain)
  • Tuomo Hänninen /kesk (osittain)
  • Tatja Karvonen /kesk (osittain)
  • Rauno Kettunen /kesk
  • Minna Lintonen /sd
  • Kirsi Ojansuu /vihr
  • Seppo Särkiniemi /kesk
  • Ilkka Taipale /sd (osittain)
  • Marja Tiura /kok
  • Jutta Urpilainen /sd
  • Raija Vahasalo /kok
  • Unto Valpas /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Marjo  Hakkila