SIVISTYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 22/2006 vp

SiVL 22/2006 vp - HE 252/2006 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys lastensuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 8. päivänä marraskuuta 2006 lähettänyt hallituksen esityksen lastensuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 252/2006 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt 9.11.2006 sivistysvaliokunnan lausuntoa 4. lakiehdotuksesta.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitussihteeri Eeva Kangasniemi, sosiaali- ja terveysministeriö

hallitusneuvos Marja Lahtinen, opetusministeriö

rehtori Sirpa Lautjärvi, Auroran koulu

rehtori Mika Saatsi, Kalliomaan koulu

erityisasiantuntija Päivi Rajala, Suomen Kuntaliitto

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi lastensuojelulaki. Lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeuksien ja edun huomioon ottaminen lastensuojelua toteutettaessa sekä lapsen ja hänen perheensä tarvitsemat tukitoimet ja palvelut. Lailla pyrittäisiin edistämään viranomaisten välistä yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä sekä lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun toteuttamisessa. Lisäksi tarkoituksena on parantaa lapsen ja vanhempien tai huoltajien oikeusturvaa erityisesti lastensuojeluun liittyvässä päätöksenteossa.

Esityksessä ehdotetaan myös muutettavaksi tarpeellisilta osin kansanterveyslakia ja erikoissairaanhoitolakia, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia sekä nimilakia.

Esitys liittyy valtion talousarvioon. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008 lukuun ottamatta lakia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä elokuuta 2008.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

4. lakiehdotus

Neljäs lakiehdotus koskee sairaalassa ja koulukodissa sekä lastensuojelulain nojalla sijoitetun perusopetusta saavan oppilaan kotikunnan maksuosuutta. Ehdotuksen tarkoituksena on antaa kunnille taloudelliset mahdollisuudet turvata kaikkien alueellaan asuvien oppivelvollisuusikäisten lasten perusoikeus maksuttomaan perusopetukseen ja esiopetusikäisten oppilaiden oikeus maksuttomaan esiopetukseen lain edellyttämällä tavalla. Perusopetuslain mukaan perusopetuksen järjestämisvelvollisuus on lapsen oleskelukunnalla eli lastensuojelulaissa tarkoitetulla sijoituskunnalla. Myös kustannusvastuu on sijoituskunnalla valtionosuuden ylittävältä osalta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan toiseen kuntaan sijoitetun lapsen perusopetuksen kustannusvastuu siirrettäväksi valtionosuuden ylittävältä osalta lapsen sijoittaneelle kunnalle. Näin lapsen oleskelukunta saisi järjestämästään perusopetuksesta korvauksen lapsen kotikunnalta. Sivistysvaliokunta pitää ehdotusta kannatettavana. Valiokunta on aiemmissa yhteyksissä (mm. SiVL 10/2005 vpHE 88/2005 vp) edellyttänyt toimenpiteitä sen toteuttamiseksi, että sijoituskunta saa korvauksen sijoitetussa kunnassa annettavasta opetuksesta. Valiokunnan mielestä lainmuutoksella edistetään sitä, että lastensuojelulliset toimenpiteet olisivat lasten edun mukaisia.

Sairaalaopetuksen osalta valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että koulupäivämaksujen määräytymisperusteet eivät ole yhdenmukaisia. Valiokunta pitää tärkeänä selvittää maksujen määräytymisperusteet.

Käytännössä käy liian usein niin, että lapsen palatessa sairaalaopetuksesta normaaliopetukseen hän ei tässä nivelvaiheessa saa riittävää tukea. Valiokunta pitää välttämättömänä panostaa nivelvaiheessa siihen, että opiskelu voi jatkua mahdollisimman kitkattomasti oppilasolosuhteiden muutoksesta huolimatta. Tämä edellyttää yhteistyötä koulujen välillä ja sairaalaopetuksen antajien asiantuntemuksen käyttämistä ohjauksessa.

Sairaalakoulujen toimintaedellytyksiä ja rahoitusaseman kehittämistä koskevan työryhmän työn perusteella on toteutettu kehittämishanke SAIREKE, joka on alkanut vuonna 2005 ja jatkuu edelleen. Valiokunta pitää tärkeänä tätä sairaalakoulutuksen valtakunnallista kehittämistä. Moniammatillinen, koordinoitu ja hyvin johdettu yhteistyö edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Pyrkimyksenä tulee olla valtakunnallisesti tasa-arvoiset mahdollisuudet lapsille, jotka ovat erityisen lastensuojelun tarpeessa.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että lapsen toiseen kuntaan sijoittamisen yhteydessä lapsen opetuksesta vastuussa olevan tahon tulee saada riittävän ajoissa tieto kuntaan muuttavasta lapsesta. Tällöin hänen opetuksensa siinä tarvittavine tukitoimineen voidaan järjestää oppilaan tarpeiden edellyttämällä tavalla. Tämä edellyttää kuntien ja hallintokuntien välisen yhteistyön lisäämistä.

1. lakiehdotus

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on pyytänyt sivistysvaliokunnan lausuntoa 4. lakiehdotuksesta. Sivistysvaliokunnan kuulemat asiantuntijat ovat kuitenkin kiinnittäneet huomiota myös eräisiin 1. lakiehdotuksen säännöksiin. Sen johdosta valiokunta esittää vielä seuraavaa.

Ehdotetussa lastensuojelulain 9 §:ssä (Tuki koulunkäyntiin) esitetään säädettäväksi, että kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan esi- ja perusopetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin sekä oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä. Lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että lastensuojelulakiin sisällytettäisiin nykyistä lastensuojelulain 7 §:n 2 momenttia vastaava säännös koulunkäynnin tukemisesta. Perusteluissa todetaan esitetyn säännöksen olevan asiallisesti sisällöltään muuten sama kuin nykyinen 7 §:n 2 momentti, mutta kuitenkin siten, että koulukuraattorin ja -psykologin virkojen sijasta puhuttaisiin vastaavista palveluista.

Sivistysvaliokunta painottaa sitä, että säännösmuutoksella ei ole tarkoitus muuttaa nykyistä tilannetta myöskään toisen asteen koulutuksessa. Nykyisin ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa opiskeleville voidaan järjestää lastensuojelulain tarkoittamia palveluja, joihin voi kuulua myös kuraattori- ja psykologipalveluja. Näistä palveluista aiheutuvat kustannukset eivät kuulu opetustoimen valtionosuuteen oikeuttaviin kustannuksiin. Valiokunnan mielestä on tärkeää, että kunta voisi tarvittaessa osoittaa näitä palveluja myös toisen asteen koulutuksen opiskelijoille.

Perusopetuslaissa ei säädetä kunnan koululaitoksesta, eikä kouluista. Kunnalla on velvollisuus opetuksen järjestämiseen, mutta sen lisäksi esi- ja perusopetusta järjestävät valtio ja opetuksen järjestämisluvan perusteella yksityiset opetuksen järjestäjät. Perusopetuslaissa säädetyt opetuksen järjestäjän velvoitteet ja oppilaan oikeudet koskevat kaikkia opetuksen järjestäjiä ja niiden oppilaita samalla tavalla. Oppilaan oikeuksien turvaamiseksi ja nykyisin yleensä noudatetun käytännön vahvistamiseksi sekä nykytilan selkeyttämiseksi olisi tarkoituksenmukaista säätää koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluista siten, että niihin olisi oikeus kaikilla oppilailla riippumatta siitä, mikä taho heidän opetuksensa järjestää. Lisäksi sama oikeus tulisi olla myös perusopetuslaissa tarkoitetun valmistavan opetuksen ja lisäopetuksen oppilailla.

Edellä esitetyn perusteella sivistysvaliokunnan näkemyksen mukaan 1. lakiehdotuksen 9 §:n tulisi kuulua esimerkiksi seuraavasti:

Kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä.
Perusopetuslain 7 ja 8 §:ssä tarkoitetun opetuksen järjestäjä vastaa edellä 1 momentissa tarkoitettujen palveluiden järjestämisestä oppilailleen. (Uusi mom.)

Jotta lasten ja nuorten palveluja järjestävien eri hallinnonalojen vastuiden määrittely ei hämärtyisi, sivistysvaliokunta kiinnittää sosiaali- ja terveysvaliokunnan huomiota siihen, että esitetyn lastensuojelulain 3 ja 8 §:n säännöksissä ja niiden perusteluissa olevilla viittauksilla eri hallinnonalojen toimintaan ei tulisi muuttaa nykyisiä eri hallinnonalojen vastuita.

Vielä valiokunta esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta selvittää, kattaako lastensuojelulain 25 §:n 1 momentin ilmoitusvelvollisuus kaikki perusopetuslaissa tarkoitetut koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan yksityiset palveluntuottajat.

Lausunto

Lausuntonaan sivistysvaliokunta esittää,

että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa huomioon, mitä edellä on esitetty.

Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 2007

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Kaarina Dromberg /kok
  • vpj. Säde Tahvanainen /sd
  • jäs. Esko Ahonen /kesk
  • Hanna-Leena Hemming /kok
  • Sinikka Hurskainen /sd
  • Tuomo Hänninen /kesk
  • Rauno Kettunen /kesk
  • Minna Lintonen /sd
  • Kirsi Ojansuu /vihr
  • Seppo Särkiniemi /kesk
  • Jutta Urpilainen /sd
  • Raija Vahasalo /kok
  • Unto Valpas /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Marjo  Hakkila