Perustelut
Esityksen perusteluiden mukaan esityksen yhtenä tavoitteena
on mahdollistaa yliopistojen toimeenpanemat rahankeräykset.
Sivistysvaliokunta pitää tätä ehdotusta
keskeisenä valiokunnan toimialalla. Sivistysvaliokunnan
mielestä tässä yhteydessä on
tärkeää ensisijaisesti varmistaa yliopistoille
mahdollisuus järjestää rahankeräyksiä yliopistolain
2 §:n mukaisen toiminnan tukemiseksi.
Yliopistot ovat olleet vuoden 2010 alusta uuden yliopistolain
(558/2009) mukaisia itsenäisiä oikeushenkilöitä,
joko julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain
mukaisia säätiöitä. Valiokunta korostaa,
että valtion tehtävä on edelleenkin huolehtia
yliopistojen perusrahoituksesta, mutta samalla tuetaan yliopistojen
mahdollisuuksia omaan varainkeruuseen, kuten ottaa vastaan lahjoituksia
ja toimeenpanna rahankeräyksiä. Yliopistolain
uudistamiseen liittyi yliopistojen pääomittaminen,
jota toteutettiin myös keräämällä yksityistä rahaa
valtion vastinrahoitusta vastaan. Suomen yliopistot toteuttivat
laatuaan ensimmäiset julkiset kampanjat peruspääoman keräämisen
yhteydessä vuosina 2008—2012. Rahankeräyskampanjat
olivat yliopistojen mukaan tärkeitä, ja yliopistot
ovat tämän jälkeen lähteneet
aktiivisesti kehittämään varainhankintakulttuuriaan.
Valiokunta painottaa, että valtiovallan tahto yliopistouudistuksen
yhteydessä oli nimenomaisesti tukea yliopistojen mahdollisuuksia
omaan varainhankintaan. Yliopistojen varainkeruu on tapahtunut
uudistuneen yliopistolain hengessä.
Hallituksen esitys lähtee siitä, että rahankeräysluvan
saajayhteisön tarkoituksen yleishyödyllisyyden
yksinomaisvaatimuksesta luovutaan. Samalla edellytettäisiin
rahankeräyksellä hankittujen varojen käyttämistä yksinomaan yleishyödylliseen
tarkoitukseen. Sivistysvaliokunta toteaa, että yliopistolain
2 §:n mukaan yliopistojen tehtävänä on
edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja
taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa
ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan
isänmaata ja ihmiskuntaa. Yliopistojen lakisääteisiin
tehtäviin perustuvaa tarkoitusta voidaan siten pitää yksinomaan
sivistyksellisenä ja näin ollen yliopistojen lakisääteisten
tehtävien toteuttamista rahankeräyslain tarkoittamana
yleishyödyllisenä toimintana.
Rahankeräyslain nojalla uuden yliopistolain mukaisille
yliopistoille on myönnetty rahankeräyslupia varojen
keräämiseksi sekä yleisesti yliopiston
toimintaan että yliopiston pääomarahastoon.
Sittemmin rahankeräyslain soveltamiskäytännössä on
tapahtunut muutos sen arvioinnissa, voiko yliopistoille ylipäätään
myöntää rahankeräyslupaa. Valiokunta
pitää hallituksen muutosesitystä tältä osin
erittäin tärkeänä, jotta varmistetaan
yliopistojen mahdollisuus valtion perusrahoituksen lisäksi
toimeenpanna rahankeräyksiä lakisääteisten
tehtäviensä hoitamiseksi.
Hallituksen esityksen 6 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa
todetaan, että yliopisto ei voisi kerätä varoja
yliopiston pääomarahastoon vaan keräysvarat
tulisi käyttää välittömästi
yliopistolain 2 §:ssä säädettyyn
ja ainoastaan rahankeräysluvassa määrättyyn
tarkoitukseen. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä,
että säännöksessä tarkoitettu
yliopistolain 2 §:n mukaisen toiminnan tukeminen kattaa
myös varojen keräämisen yliopiston pääomarahastoon,
kun pääoman tuotto kohdennetaan yliopistolain
2 §:n mukaisen tehtävän tukemiseen. Jotta
vältyttäisiin tulkintaongelmilta lainmuutoksen
jälkeen, sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä ottaa
asiasta nimenomainen säännös lakiehdotukseen.
Valtioneuvosto on myös tämän hallituksen
esityksen antamisen jälkeen ns. kehyspäätöksen
(VNS 4/2014 vp) yhteydessä päättänyt,
että kehyskaudella 2015—2018 yliopistoja varaudutaan
pääomittamaan valtion varoin kolminkertaisesti
yliopistojen keräämään yksityiseen
pääomaan nähden, kuitenkin enintään
150 milj. eurolla.
Valiokunta yhtyy sisäministeriön valiokunnalle
esittämään näkemykseen, että yliopistojen oikeus
toimeenpanna rahankeräyksiä yliopistojen pääomittamiseksi
olisi mahdollista toteuttaa tavalla, joka olisi yhdenvertainen rahankeräyslain
periaatteiden sekä Kansallisgalleriaa koskevan poikkeussäännöksen
kanssa. Sen vuoksi sivistysvaliokunta hyväksyy kompromissiratkaisuna
ehdotuksen, että 6 §:ään otetaan
määräaikaisena säännös
yliopiston oikeudesta toimeenpanna rahankeräyksiä yliopiston
pääomittamiseksi.
Edellä todetun perusteella sivistysvaliokunta esittää,
että hallintovaliokunta muuttaa lakiehdotuksen 6 §:n
1 momentin viimeisen virkkeen näin kuuluvaksi: Yliopistolain
(558/2009) 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulla yliopistolla
on oikeus toimeenpanna rahankeräyksiä varojen hankkimiseksi
yliopistolain 2 §:n mukaisen toiminnan tukemiseen sekä vuosina
2014—2017 yliopiston pääomittamiseksi.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että määräajan kuluttua tarkastellaan
säännöksen jatkamisen tarvetta yliopistojen
kannalta niin, ettei tarpeettomasti haitata yliopistojen mahdollisuuksia
rahankeräykseen ja siten yliopistoille asetetun sivistysvelvoitteen
toteuttamista. Sivistysvaliokunta esittää, että hallintovaliokunta
ottaa asiasta mietintöönsä lausuman.
Valiokunta kannattaa hallituksen esittämää siitä,
että rahankeräysten sallittu toimeenpanoaika pidennetään
kahdesta vuodesta viiteen vuoteen. Valiokunta pitää tärkeänä,
että säännöksen soveltamiskäytännössä huomioidaan
yliopistojen varainhankinnan jatkuva luonne ja tarve järjestää samanaikaisesti
useita rahankeräyksiä yliopistolain 2 §:n
mukaisten tehtävien tukemiseen. Yliopistot ovat siten hyvä esimerkki
lain perusteluissa tarkoitetusta tapauksesta, jolloin rahankeräyslupa
myönnettäisiin viideksi vuodeksi.