Perustelut

Esityksen perusteluiden mukaan esityksen yhtenä tavoitteena on mahdollistaa yliopistojen toimeenpanemat rahankeräykset. Sivistysvaliokunta pitää tätä ehdotusta keskeisenä valiokunnan toimialalla. Sivistysvaliokunnan mielestä tässä yhteydessä on tärkeää ensisijaisesti varmistaa yliopistoille mahdollisuus järjestää rahankeräyksiä yliopistolain 2 §:n mukaisen toiminnan tukemiseksi.

Yliopistot ovat olleet vuoden 2010 alusta uuden yliopistolain (558/2009) mukaisia itsenäisiä oikeushenkilöitä, joko julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia säätiöitä. Valiokunta korostaa, että valtion tehtävä on edelleenkin huolehtia yliopistojen perusrahoituksesta, mutta samalla tuetaan yliopistojen mahdollisuuksia omaan varainkeruuseen, kuten ottaa vastaan lahjoituksia ja toimeenpanna rahankeräyksiä. Yliopistolain uudistamiseen liittyi yliopistojen pääomittaminen, jota toteutettiin myös keräämällä yksityistä rahaa valtion vastinrahoitusta vastaan. Suomen yliopistot toteuttivat laatuaan ensimmäiset julkiset kampanjat peruspääoman keräämisen yhteydessä vuosina 2008—2012. Rahankeräyskampanjat olivat yliopistojen mukaan tärkeitä, ja yliopistot ovat tämän jälkeen lähteneet aktiivisesti kehittämään varainhankintakulttuuriaan. Valiokunta painottaa, että valtiovallan tahto yliopistouudistuksen yhteydessä oli nimenomaisesti tukea yliopistojen mahdollisuuksia omaan varainhankintaan. Yliopistojen varainkeruu on tapahtunut uudistuneen yliopistolain hengessä.

Hallituksen esitys lähtee siitä, että rahankeräysluvan saajayhteisön tarkoituksen yleishyödyllisyyden yksinomaisvaatimuksesta luovutaan. Samalla edellytettäisiin rahankeräyksellä hankittujen varojen käyttämistä yksinomaan yleishyödylliseen tarkoitukseen. Sivistysvaliokunta toteaa, että yliopistolain 2 §:n mukaan yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Yliopistojen lakisääteisiin tehtäviin perustuvaa tarkoitusta voidaan siten pitää yksinomaan sivistyksellisenä ja näin ollen yliopistojen lakisääteisten tehtävien toteuttamista rahankeräyslain tarkoittamana yleishyödyllisenä toimintana.

Rahankeräyslain nojalla uuden yliopistolain mukaisille yliopistoille on myönnetty rahankeräyslupia varojen keräämiseksi sekä yleisesti yliopiston toimintaan että yliopiston pääomarahastoon. Sittemmin rahankeräyslain soveltamiskäytännössä on tapahtunut muutos sen arvioinnissa, voiko yliopistoille ylipäätään myöntää rahankeräyslupaa. Valiokunta pitää hallituksen muutosesitystä tältä osin erittäin tärkeänä, jotta varmistetaan yliopistojen mahdollisuus valtion perusrahoituksen lisäksi toimeenpanna rahankeräyksiä lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi.

Hallituksen esityksen 6 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että yliopisto ei voisi kerätä varoja yliopiston pääomarahastoon vaan keräysvarat tulisi käyttää välittömästi yliopistolain 2 §:ssä säädettyyn ja ainoastaan rahankeräysluvassa määrättyyn tarkoitukseen. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että säännöksessä tarkoitettu yliopistolain 2 §:n mukaisen toiminnan tukeminen kattaa myös varojen keräämisen yliopiston pääomarahastoon, kun pääoman tuotto kohdennetaan yliopistolain 2 §:n mukaisen tehtävän tukemiseen. Jotta vältyttäisiin tulkintaongelmilta lainmuutoksen jälkeen, sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä ottaa asiasta nimenomainen säännös lakiehdotukseen. Valtioneuvosto on myös tämän hallituksen esityksen antamisen jälkeen ns. kehyspäätöksen (VNS 4/2014 vp) yhteydessä päättänyt, että kehyskaudella 2015—2018 yliopistoja varaudutaan pääomittamaan valtion varoin kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, kuitenkin enintään 150 milj. eurolla.

Valiokunta yhtyy sisäministeriön valiokunnalle esittämään näkemykseen, että yliopistojen oikeus toimeenpanna rahankeräyksiä yliopistojen pääomittamiseksi olisi mahdollista toteuttaa tavalla, joka olisi yhdenvertainen rahankeräyslain periaatteiden sekä Kansallisgalleriaa koskevan poikkeussäännöksen kanssa. Sen vuoksi sivistysvaliokunta hyväksyy kompromissiratkaisuna ehdotuksen, että 6 §:ään otetaan määräaikaisena säännös yliopiston oikeudesta toimeenpanna rahankeräyksiä yliopiston pääomittamiseksi.

Edellä todetun perusteella sivistysvaliokunta esittää, että hallintovaliokunta muuttaa lakiehdotuksen 6 §:n 1 momentin viimeisen virkkeen näin kuuluvaksi: Yliopistolain (558/2009) 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulla yliopistolla on oikeus toimeenpanna rahankeräyksiä varojen hankkimiseksi yliopistolain 2 §:n mukaisen toiminnan tukemiseen sekä vuosina 2014—2017 yliopiston pääomittamiseksi.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että määräajan kuluttua tarkastellaan säännöksen jatkamisen tarvetta yliopistojen kannalta niin, ettei tarpeettomasti haitata yliopistojen mahdollisuuksia rahankeräykseen ja siten yliopistoille asetetun sivistysvelvoitteen toteuttamista. Sivistysvaliokunta esittää, että hallintovaliokunta ottaa asiasta mietintöönsä lausuman.

Valiokunta kannattaa hallituksen esittämää siitä, että rahankeräysten sallittu toimeenpanoaika pidennetään kahdesta vuodesta viiteen vuoteen. Valiokunta pitää tärkeänä, että säännöksen soveltamiskäytännössä huomioidaan yliopistojen varainhankinnan jatkuva luonne ja tarve järjestää samanaikaisesti useita rahankeräyksiä yliopistolain 2 §:n mukaisten tehtävien tukemiseen. Yliopistot ovat siten hyvä esimerkki lain perusteluissa tarkoitetusta tapauksesta, jolloin rahankeräyslupa myönnettäisiin viideksi vuodeksi.