SIVISTYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 5/2008 vp

SiVL 5/2008 vp - HE 3/2008 vp

Tarkistettu 2.0

Hallituksen esitys valmiuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Puolustusvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 4 päivänä maaliskuuta 2008 lähettäessään hallituksen esityksen valmiuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 3/2008 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi puolustusvaliokuntaan samalla määrännyt, että sivistysvaliokunnan on annettava asiasta lausunto puolustusvaliokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

lainsäädäntösihteeri Liisa Vanhala, oikeusministeriö

vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola, opetusministeriö

koulutoimentarkastaja Veijo Kosola, Oulun lääninhallitus

lakimies Esko Lukkarinen, Suomen Kuntaliitto

puheenjohtaja Juhani Lokki, ylioppilastutkintolautakunta

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Opetuksen turvaaminen

Merkittävää on, että hallituksen esityksessä opetusta ja koulutusta poikkeusoloissa koskevat säännökset on otettu omana kokonaisuutenaan mukaan valmiuslakiin. Koska tarkoitus on luopua valtioneuvoston yleisestä toimivallasta rajoittaa kunnan lakisääteisten tehtävien hoitamista tai määrätä tällaisen tehtävän hoitamisen lopettamisesta, ehdotetaan valmiuslakiin otettaviksi yksityiskohtaiset säännökset niistä tehtävistä, joista voidaan luopua. Kunnan olisi lakiehdotuksen mukaan mahdollista poiketa muun muassa joistakin velvollisuuksistaan opetustoimessa. Valmiuslakiehdotuksen 107 §:n 1 momentissa säädetään toimenpiteistä, jotka voivat poikkeusoloissa olla välttämättömiä väestön siirtämisen tai oleskelu- ja liikkumisrajoitusten vuoksi taikka muutoin väestön suojaamiseksi. Säännös koskisi kaikkea lakisääteistä opetusta ja koulutusta sekä muita opetustoimen lainsäädännössä säädettyjä toimintamuotoja, kuten aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että poikkeusolojen opetusta tulee tarkastella muun muassa siltä osin, toteutuuko oppilaiden oikeus saada opetusta. Valiokunta painottaa, että opetuksen häiriötön jatkaminen vahvistaa lasten ja nuorten turvallisuudentunnetta ja luo uskoa kriisin jälkeiseen tulevaisuuteen. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös kouluruokailu ja oppilashuolto järjestetään mahdollisimman kattavasti poikkeusoloissa. Käytännössä esimerkiksi koulujen käyttö kriisikeskuksina on yleistä, mikä voi jo sinänsä vaikuttaa käytännön koulutyöhön.

Hallituksen esityksen mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että esi- ja perusopetuksen järjestämisestä vastaa tilapäisesti oppilaan asuinkunnan sijasta se kunta, jonka alueelle oppilas on valmiuslain 119 §:n mukaisesti siirretty. Säännöksen mukaan toimenpiteiden vaikutukset toiminnan kustannuksiin voidaan ottaa huomioon opetustoimen valtionosuuksia ja -avustuksia myönnettäessä siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Valiokunta pitää välttämättömänä, että opetuksenjärjestäjän taloudelliset edellytykset opetuksen järjestämiseen turvataan tilanteessa, jossa toiselta paikkakunnalta on siirretty oppilaita tai opiskelijoita ehkä runsaastikin. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa säännöksen muuttamista siten, että kustannukset otetaan huomioon opetustoimen valtionosuuksia ja -avustuksia myönnettäessä siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

Ylioppilastutkinto.

Valmiuslakiehdotuksen 107 §:n 2 momentissa säädetään mahdollisuus lykätä ylioppilastutkinnon järjestämistä poikkeusoloissa. Opetusministeriö valtuutetaan päättämään ylioppilastutkinnon lykkäämisestä. Tällöin voitaisiin poiketa myös ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain (672/2005) 3 §:n 1 momentin säännöksestä, jonka mukaan ylioppilastutkinto järjestetään kahdesti vuodessa. Lakiehdotus sallii lykkäämisen enintään kuudella kuukaudella. Ehdotus on yhdenmukainen sen kanssa, että lakiehdotuksen 6 §:n mukaan toimivaltuuksien käyttöönottoasetus annetaan enintään 6 kuukauden ajaksi. Valiokunta kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että ylioppilastutkinnon järjestämisen kannalta puolen vuoden määräaika todennäköisesti olisi liian lyhyt, jotta valmius seuraavan kokeen järjestämiseen olisi hyvä. Valmius edellyttää sekä lukioiden kykyä antaa lautakunnalle ajoissa sen tarvitsemat tiedot kokelaista ja heidän suorittamistaan kokeista että lautakunnan mahdollisuuksia valmistaa kokelasrekisteri ja kokeet ja toimittaa kokeet lukioihin.

Henkinen kriisinkestävyys

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa henkinen kriisinkestävyys on otettu yhdeksi seitsemästä elintärkeiden toimintojen kokonaisuudesta, ja opetusministeriön toimiala on sen ylläpitämisessä hyvin keskeisessä asemassa. Henkinen kriisinkestävyys tarkoittaa kansakunnan kykyä kestää turvallisuustilanteiden aiheuttamat henkiset paineet ja selviytyä niiden vaikutuksilta. Strategian mukaan kansakunnan henkistä kriisinkestävyyttä ylläpidetään sosiaalisen eheyden, viestinnän, opetuksen, kulttuuri-identiteetin ja kulttuuriomaisuuden suojelun, hengellisen toiminnan, maanpuolustustahdon sekä kriisinkestävyyttä vahvistavan kansalaistoiminnan avulla.

Hallituksen esityksen lakiehdotuksissa ei ole mainintaa henkisen kriisivalmiuden toimenpiteistä ja toimeenpanosta. Valiokunta kuitenkin korostaa sitä, että opetustoimen merkitys lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa henkisen kriisinsietokyvyn ylläpitäjänä on tärkeä. Lisäksi tärkeää on yhteistyö eri järjestöjen kanssa henkisen kriisinkestävyyden tukemiseksi.

Opetusta koskevan 107 §:n tavoitteena on muun ohella keskeisten opetus- ja koulutuspalveluiden jatkaminen poikkeusoloissa, mikä osaltaan turvaa henkistä kriisinkestävyyttä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös opetusministeriön asettaman elintärkeiden toimintojen lainsäädäntö -työryhmän työssä keskeisenä lähtökohtana on palveluiden jatkuvuuden turvaaminen erityis- ja häiriötilanteissa ja sitä kautta henkisen kriisinkestävyyden ylläpitäminen.

Valiokunta painottaa sitä, että lainsäädännön tulee turvata henkisen kriisinkestävyyden ylläpitämistä, ja korostaa siihen liittyvää riittävää ja luotettavaa tiedottamista.

Tutkimustoiminnan turvaaminen

Kansallisella tutkimusjärjestelmällä tuotetaan tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Sektoritutkimuslaitosten suorittama viranomaistutkimus voi olla olennaista esimerkiksi pandemian aikana. Tämä edellyttää valtion tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen tutkimustoiminnan turvaamista myös poikkeusoloissa. Oman tutkimustoiminnan merkitys korostuu poikkeusoloissa, koska muualla tuotettua tietoa voi olla vaikea saada käyttöön.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kullakin hallinnonalalla huolehditaan sektoritutkimuslaitosten tutkimuksen ja sitomattoman tutkimusrahoituksen käytön muutoksista poikkeusoloissa.

Kulttuuriomaisuuden suojelu

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa todetaan, että kansallisesti merkittävää kulttuuriomaisuuttamme suojataan kriisiolosuhteissa. Suojeltavaksi kulttuuriomaisuudeksi luetaan muinaisjäännökset, kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja rakennusryhmät, taideteokset, käsikirjoitukset, kirjat ja esineet, tieteelliset kokoelmat sekä arkisto- ja kirjastokokoelmat. Kulttuuriomaisuuteen lukeutuvat myös ne rakennukset, joihin irtainta kulttuuriomaisuutta on koottu varastointi- tai näyttelytarkoituksessa sekä immateriaalioikeudet, jotka kiteytyvät tekijänoikeuksissa.

Tärkeää on, että viranomaiset ylläpitävät riittävän tarkkoja tietoja suojeltavasta kulttuuriomaisuudesta. Kriisiaikana muun muassa tiedot sijainnista ovat tärkeitä.

Muuta

Valmiuslaissa säädettyjen toimivaltuuksien soveltamiskynnys on korkea. Soveltamisalaa rajaava poikkeusolomääritelmä kattaisi vain erityisen vakavat kriisit, jotka koskettavat koko kansakuntaa tai ainakin suurta osaa siitä ja vaikuttavat koko yhteiskunnan toimivuuteen. Poikkeusoloja lievempien häiriö- ja erityistilanteiden varalta tarvittavat toimivaltuudet on sisällytettävä normaaliajan lainsäädäntöön. Opetusministeriö on asettanut 14.3.2007 työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ja valmistella opetusministeriön toimialan lainsäädäntöön mahdollisesti tarvittavia säännöksiä normaaliajan häiriö- ja erityistilanteiden varalle. Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 1.6.2008 mennessä.

Tarkoituksena on, että mahdolliset opetusministeriön toimialan lainsäädäntöön otettavat valtuudet olisivat käytettävissä myös poikkeusoloissa. Valmiuslain mukaiset toimivaltuudet otettaisiin käyttöön vain, jos tilanne ei ole hallittavissa normaaliajan lainsäädännön valtuuksin.

Lausunto

Lausuntonaan sivistysvaliokunta esittää,

että puolustusvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2008

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Raija Vahasalo /kok
  • vpj. Tuomo Hänninen /kesk
  • jäs. Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
  • Claes Andersson /vas
  • Timo Heinonen /kok
  • Sanna Lauslahti /kok
  • Jukka Mäkelä /kok
  • Mikaela Nylander /r
  • Lauri Oinonen /kesk
  • Tuula Peltonen /sd (osittain)
  • Tuomo Puumala /kesk
  • Leena Rauhala /kd
  • Tommy Tabermann /sd (osittain)
  • Jutta Urpilainen /sd (osittain)
  • Mirja Vehkaperä /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Marjo  Hakkila