Yleisperustelut
Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä,
että ammattikorkeakoululainsäädännön
kokonaisuudistus on edennyt siihen vaiheeseen, että ehdotettu
uusi ammattikorkeakouluja koskeva laki voi tulla voimaan vuoden
2015 alusta.
Ehdotetut muutokset hallintoon ja rahoitukseen tukevat sivistysvaliokunnan
arvion mukaan ammattikorkeakoulujen autonomiaa ja antavat ammattikorkeakouluille
vakaat toimintapuitteet pitkällä aikavälillä.
Uusi lainsäädäntö selkeyttää myös
mahdollisuuksia jatkaa ammattikorkeakoulukentän rakenteellista
kehittämistä. Valiokunta korostaa ammattikorkeakouluverkon
kattavuutta ja koulutuksen korkean laadun merkitystä maamme
koulutustason korottamiseksi vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
Sivistysvaliokunta korostaa erityisesti työelämälähtöisyyden
ja alueellisten kehittämistarpeiden merkitystä ammattikorkeakoulujen
perustehtävien hoidossa. Työ- ja elinkeinoelämän edustus
ammattikorkeakoulun hallituksessa muodostaa tärkeän
linkin korkeakoulun ja työelämän välille.
Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus
1).
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Ammattikorkeakoulut osana korkeakoululaitosta
Sivistysvaliokunta korostaa, että maamme korkeakoululaitos
muodostuu jatkossakin yliopistoista ja ammattikorkeakouluista, joilla
on omat, toisiaan täydentävät tehtävänsä,
profiilinsa ja tutkintonsa. Korkeakoulujen mahdollisuudet strategisiin
valintoihin ja profiloitumiseen monipuolistavat korkeakoulujen toimintaa
sektoreiden sisällä. Lakiesityksellä ei
ole tarkoitus muuttaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen keskinäistä suhdetta.
Ehdotettu itsenäinen oikeushenkilöasema parantaa
valiokunnan saaman selvityksen mukaan ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia
tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa
mm. yksinkertaistamalla yhteistyöhön liittyvää päätöksentekoa. Valiokunta
kannattaa vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kannalta perusteltua
tukitoimintojen tai muun vastaavan toiminnan yhteistä järjestämistä ammattikorkeakoulujen
ja yliopistojen kesken tai muiden organisaatioiden kanssa. Valiokunta
pitää tärkeänä, että opiskelijat voivat
jatkosssa entistä laajemmin hyödyntää koko
korkeakoulukentän opintotarjontaa. Valiokunta toteaa kuitenkin,
että ammattikorkeakoulut tai yliopistot eivät
voi delegoida lakisääteisiä tehtäviään
korkeakoulun ulkopuolelle.
Ammattikorkeakouluosakeyhtiö
Hallituksen esityksen mukaan valtioneuvosto myöntäisi
jatkossa toimiluvan ammattikorkeakouluna toimimiseen osakeyhtiölle.
Toimiluvan saaneesta tulisi itsenäinen ammattikorkeakouluosakeyhtiö.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä,
että uudistuksesta johtuvat toimiluvan siirrot nykyisiltä ylläpitäjiltä ammattikorkeakouluosakeyhtiöille
toteutetaan vuoden 2015 alusta siten, että kaikkien ammattikorkeakoulujen
toiminta voi jatkua esteettä.
Valiokunta korostaa, että vaikka ammattikorkeakouluille
on säädetty julkinen tehtävä,
jota rahoitetaan julkisella rahoituksella, olisi ammattikorkeakoulujen
oikeushenkilöasema osakeyhtiölain mukainen osakeyhtiö.
Osakeyhtiömuoto on valiokunnan saaman selvityksen mukaan
nopeasti yleistynyt ammattikorkeakoulujen ylläpitomuotona.
Kolmelle kuntayhtymälle ja 21 osakeyhtiölle on
myönnetty voimassa olevan lain mukainen toimilupa ylläpitää ammattikorkeakoulua.
Ammattikorkeakoulun erityispiirteistä johtuen
ammattikorkeakoululakiin sisältyisi säännöksiä hallinnosta,
toimielimistä ja niiden päätösvallasta
sekä toimielinten valinnasta, jotka syrjäyttäisivät
osakeyhtiölain mahdolliset vastaavat säännökset.
Valiokunta korostaa erityisesti, että ammattikorkeakouluosakeyhtiön
yhtiökokouksen osakeyhtiölain mukaista toimivaltaa
rajoitetaan hallituksen esityksessä estämällä merkittävässä määrin
hallitukselle kuuluvien tehtävien siirto yhtiökokouksen
päätettäväksi.
Sivistysvaliokunta pitää erittäin
tärkeänä korostaa, että julkisesti
rahoitettujen lakisääteisten tehtävien
takia ammattikorkeakoulut olisivat voittoa tavoittelemattomia yhtiöitä.
Ammattikorkeakoulut eivät voisi jakaa voittoa omistajilleen
tai tuottaa muuta taloudellista etua toimintaan osallistuville.
Yhtiötä purettaessa varat tulisi käyttää vastaavaan
toimintaan.
Hallituksen esityksessä korostetaan, että henkilöstö ja
opiskelijat otetaan huomioon uuden ammattikorkeakoulun hallinnon
järjestämisessä. Sivistysvaliokunta pitää erittäin
tärkeänä, että johtosääntö ja
muut vastaavat ammattikorkeakoulun sisäiset määräykset
valmistellaan avoimesti yhteistyössä opiskelijoiden
ja henkilöstön kanssa. Näin toimien luodaan
perusta korkeakouluyhteisön tulevalle hyvinvoinnille ja
toiminnalliselle tehokkuudelle.
Ammattikorkeakoulujen rahoitus
Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta ehdotetaan siirrettäväksi
kokonaan valtiolle. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntäisi
ammattikorkeakouluille perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa
säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi
laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus
ja laajuus. Lisäksi rahoitusta myönnettäisiin
muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus-, kehittämis- ja
investointipolitiikan tavoitteiden perusteella. Sivistysvaliokunta
kannattaa rahoitusuudistusta ja pitää erittäin
tärkeänä hallituksen esitykseen sisältyvää lupausta,
että valtio turvaa ammattikorkeakouluille riittävän
perusrahoituksen lakisääteisten tehtävien
turvaamiseksi. Valiokunta korostaa rahoitusuudistuksen kokonaisvaikutusten selvittämisen
tärkeyttä ja ehdottaa siitä lausumaa (Valiokunnan
lausumaehdotus 2).
Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus ehdotetaan sidottavaksi
kustannustason nousuun. Rahoituksen tarkistaminen sidottaisiin indeksiin, joka
ottaa huomioon ammattikorkeakoulun kustannusrakenteen ja on toisaalta
riittävän yksinkertainen. Valiokunta kannattaa
perusrahoituksen sitomista indeksillä kustannustason nousuun
samalla tavalla kuin yliopistojen rahoituksen osalta on tehty. Valiokunta
ehdottaa yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevällä tavalla eräitä täsmennyksiä
indeksiä koskevaan
sääntelyyn.
Sivistysvaliokunta pitää erittäin
tärkeänä, että hallituksen esityksellä yhdenmukaistetaan
ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen arvonlisäverokohtelu.
Valiokunnan asiantuntijaselvityksessä on korostettu
ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmän uudistamisen
tärkeyttä korkeakoulusektoreiden välisen
yhteistyön parantamiseksi. Rakenteellisen kehittämisen
myötä yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat entistä tiiviimmässä yhteistyössä keskenään
erilaisten tukipalvelujen, kuten kirjastojen tai opiskelijapalvelujen, osalta.
Yhteisten palvelujen, infrastruktuurien tai rakennusten rahoitusjärjestelyt
ovat helpompia toteuttaa, kun molempien osapuolten rahoitusperusta
on sama.
Valiokunnalle on tuotu esiin, että tilauskoulutukseen
liittyvistä ongelmakohdista on laadittu selvityksiä,
mutta ongelmakohtiin ei ole vielä puututtu. Valiokunnan
mielestä tilauskoulutuksen esteet tulee pikaisesti selvittää.
Opiskelijoiden terveydenhuolto
Esitys ammattikorkeakoululaiksi sisältää ehdotuksen,
joka tarkoittaisi opiskelijoiden automaatiojäsenyyttä opiskelijakunnassa
(41 §). Opiskelijakuntaan kuuluisivat ammattikorkeakoulun opiskelijat,
jotka on otettu opiskelijoiksi tutkintoon johtavaan koulutukseen,
lukuun ottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita. Ehdotuksen
erityisenä tarkoituksena on mahdollistaa jäsenmaksuilla
opiskelijoiden terveydenhuollon järjestäminen
vastaavalla tavalla kuin yliopisto-opiskelijoiden osalta on tehty.
Sivistysvaliokunta on useaan otteeseen kiinnittänyt huomiota
ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämiseen
liittyviin epäkohtiin.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on pitänyt lausunnossaan
PeVL 24/2014 vp opiskelijakunnan pakkojäsenyyteen
perustuvaa ehdotusta merkityksellisenä perustuslaissa turvatun
yhdistymisvapauden kannalta. Lausunnon mukaan yhdistymisvapauteen
sisältyy perustuslain 13 §:n 2 momentin mukaan
oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta
yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Perustuslain
säännöksellä on siten nimenomaisesti
turvattu myös negatiivinen yhdistymisvapaus eli oikeus
olla kuulumatta yhdistykseen. Tästä huolimatta
säännös ei sen esitöiden mukaan
(HE 309/1993 vp, s. 60) ehdottomasti estä perustamasta
lainsäädäntöteitse julkisoikeudellisia
yhdistyksiä julkista tehtävää varten
eikä säätämästä lailla
jäsenyydestä tällaisessa yhdistyksessä.
Toisaalta esitöissä todetaan yhdistymisvapautta
turvaavan perustuslainsäännöksen tällöinkin
puoltavan pidättyvää suhtautumista pakkojäsenyyteen.
Perustuslakivaliokunta on arvioinut ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan
pakkojäsenyyttä kahdesti aiemmin ja katsonut,
etteivät säännösehdotukset
opiskelijakunnan pakkojäsenyydestä olleet sopusoinnussa
perustuslaissa turvatun yhdistymisvapauden kanssa (PeVL 74/2002 vp,
PeVL 39/2004 vp).
Käsiteltävänä olevasta hallituksen
esityksestä annetun perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan
opiskelijakunnalle ehdotetut uudet tehtävät ovat
sinänsä opiskelijakunnalle soveltuvia julkisia
tehtäviä. Niiden hoitaminen, tai opiskelijoiden
terveydenhuoltomaksun periminen, ei kuitenkaan edellytä,
että jäsenyyden opiskelijakunnassa tulisi olla
pakollista. Ehdotettu negatiivisen yhdistymisvapauden rajoitus ei
valiokunnan mielestä täytä perusoikeusrajoituksiin kohdistuvaa
oikeasuhtaisuuden vaatimusta, koska sinänsä hyväksyttävät
päämäärät ovat saavutettavissa
perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin. Säännös
opiskelijakunnan pakkojäsenyydestä on näin
ollen vastoin perustuslaissa turvattua yhdistymisvapautta. Sääntelyä on
lausunnon mukaan siksi tarkistettava niin, että jäsenyys
opiskelijakunnassa on ammattikorkeakoulun opiskelijalle vapaaehtoista.
Tämä on lausunnon mukaan edellytys lakiehdotuksen
käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Sivistysvaliokunta ehdottaa mietinnön yksityiskohtaisissa
perusteluissa perustuslakivaliokunnan lausunnosta aiheutuvat muutokset
1. lakiehdotukseen. Valiokunta pitää kuitenkin
edelleen välttämättömänä,
että ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto järjestetään
uudelleen vastaamaan tasoltaan yliopisto-opiskelijoille järjestettyä terveydenhuoltoa.
Vaihtoehtoisten
ratkaisujen hakeminen edellyttää valiokunnan saaman
selvityksen mukaan hallinnonalarajat ylittävää valmistelua
eri ministeriöiden kesken. Valmistelussa on otettava tarpeellisessa
määrin huomioon myös valtakunnalliset
hankkeet sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleen järjestämiseksi.
Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus 3).
Yksityiskohtaiset perustelut
1. lakiehdotus
4 §. Tehtävät.
Pykälän 2 momentissa säädetään ammattikorkeakoulujen
tehtäväksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta
palvelevaa sekä työelämää ja
aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta
uudistavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa
sekä taiteellista toimintaa. Sivistysvaliokunta korostaa
yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tehtäväjaon
selkeää duaalimallia. Ammattikorkeakoulujen toiminnan
tulee vastata erityisesti työelämän ja
sen kehittämisen vaatimuksiin ja tutkimustoiminnan tulee
tämän vuoksi suuntautua soveltavaan tutkimukseen.
Tätä korostaen sivistysvaliokunta ehdottaa pykälän
2 momenttia tarkennettavaksi siten, että ammattikorkeakoulujen
tehtävänä on muun muassa harjoittaa soveltavaa
tutkimustoimintaa.
17 §. Hallituksen kokoonpano.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi
hallituksen kokoonpanoon kuuluvien kahden korkeakouluyhteisöä edustavan
jäsenen valinnasta. Ehdotuksen lähtökohtana
oli opiskelijoiden automaatiojäsenyyteen perustuva opiskelijakunnan
erityisasema. Perustuslakivaliokunta on ottanut kielteisen kannan
automaatiojäsenyyteen mutta pitänyt mahdollisena,
että opiskelijakunta järjestää vaalin
opiskelijoiden edustajien valitsemiseksi ammattikorkeakoulun hallitukseen
ja monijäsenisiin toimielimiin.
Sivistysvaliokunta pitää erittäin
tärkeänä, että ammattikorkeakoulun
hallituksessa on opiskelijajäsen, mutta ehdottaa, että pykälän
2 momentista poistetaan nimenomainen viittaus opiskelijajäsenen
valitsemisesta vaaleilla. Momentissa kuitenkin säilyisi
maininta henkilöstöstä valittavan hallituksen
jäsenen valinnasta vaaleilla. Muutettuna momentti on paremmin
sopusoinnussa opiskelijakuntaa koskevan 41 §:n kanssa ja
korostaa opiskelijakunnan sääntöjen merkitystä opiskelijajäsenen
valinnassa. Muutos muun muassa mahdollistaisi opiskelijajäsenen valinnan
opiskelijakuntien nykyisten sääntöjen mukaisesti
eli edustajiston kokouksen toimesta.
21 §. Hallintomenettely ja julkisuus.
Pykälän 2 momentin mukaan opiskelijakunnan
toiminnan julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään
mainitun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen
toiminnan julkisuudesta. Sivistysvaliokunta ei pidä perusteltuna
ehdotetun laajuista julkisuusvaatimusta opiskelijakunnan osalta,
kun ehdotettu opiskelijakunnan automaatiojäsenyys ei toteudu.
Valiokunta ehdottaa, että edellä todettua lakia
sovelletaan ainoastaan opiskelijakunnan ammattikorkeakoululain mukaisen
toiminnan julkisuuteen.
22 §. Opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä kelpoisuusvaatimukset.
Pykälän 2 momentin mukaan opettajien kelpoisuusvaatimuksista
ja tehtävistä voidaan säätää valtioneuvoston
asetuksella. Voimassa olevan lain mukaan ammattikorkeakoulun opettajien
kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä säädetään
tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.
Sivistysvaliokunta korostaa ammattikorkeakoulujen opettajien
oman osaamisen tason suurta merkitystä ammattikorkeakouluissa
annettavalle opetukselle. Valiokunta ei pidä hyvänä ehdotusta,
joka valiokunnan arvion mukaan lieventäisi nykyisestään
tarvetta säätää asetuksella opettajien
kelpoisuusvaatimuksista. Valiokunta ehdottaa tämän
vuoksi, että opettajien kelpoisuusvaatimuksista ja tarvittaessa
tehtävistä säädetään
valtioneuvoston asetuksella.
23 §. Rikosoikeudellinen virka- ja vahingonkorvausvastuu.
Saamansa selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa, että pykälään
lisätään teknisluontoisena korjauksena
siitä puuttuva sana "säännöksiä".
41 §. Opiskelijakunta.
Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
ammattikorkeakoulun opiskelijakunnasta. Opiskelijakuntaan kuuluisivat
suoraan pykälän 2 momentin nojalla ammattikorkeakoulun
opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi tutkintoon johtavaan
koulutukseen, lukuun ottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että säännös
opiskelijakunnan pakkojäsenyydestä on vastoin
perustuslaissa turvattua yhdistymisvapautta eikä sitä koskevaa
ehdotusta siten voida säätää tavallisen
lain säätämisjärjestyksessä.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon huomioon ottaen sivistysvaliokunta
ehdottaa, että automaatiojäsenyysehdotuksen sisältänyt
2 momentti poistetaan. Tämän seurauksena valiokunta
ehdottaa eräitä pykälän rakenteeseen
liittyviä ja opiskelijakunnan itsehallintoa korostavia muutoksia.
Valiokunta ehdottaa, että pykälän
1 momentista siirretään ammattikorkeakoulun itsehallintoa
korostava sivulause opiskelijakunnan hallintoa koskevan 4 momentin
alkuun omaksi virkkeekseen. Ehdotuksen 4 momentti siirtyy uudeksi
3 momentiksi, kun valiokunta ehdottaa 2 momentin poistamista.
Valiokunta ehdottaa myös, että 1 momentin alussa
säädetään opiskelijoista, jotka
voivat kuulua opiskelijakuntaan, ja opiskelijakunnan mahdollisuudesta
hyväksyä jäsenikseen myös muita ammattikorkeakoulun
opiskelijoita.
Pykälän 3 momentista valiokunta ehdottaa poistettavaksi
rehtorin toimivallan vahvistaa ammattikorkeakoulun jäsenmaksu
ja ammattikorkeakoulun tehtävän valvoa maksun
suorittamista. Ilman automaatiojäsenyyttä nämä tehtävät
kuuluvat luonnostaan opiskelijakunnalle. Pykälässä ei
ole myöskään tarvetta säätää opiskelijakunnan
sääntöihin otettavista perusteista, joilla
opiskelijakunnan jäsen voidaan vapauttaa kokonaan tai osittain
jäsenmaksuvelvollisuudesta. Pykälän 3
momentti siirtyy uudeksi 2 momentiksi.
Pykälän 5—7 momentit siirtyvät
uusiksi 4—6 momenteiksi.
43 §. Valtion rahoituksen määräytymisperusteet.
Pykälässä ehdotetaan otettavaksi
käyttöön sana korkeakouluindeksi. Tätä on
asiantuntijakuulemisessa perusteltu muun muassa mahdollisuudella
tulevaisudessa laatia yliopistoille ja ammattikorkeakouluille yhteistä lainsäädäntöä.
Voimassa
olevassa yliopistolaissa säädetään
yliopistoindeksistä. Sivistysvaliokunta pitää termin
korkeakouluindeksi käyttöönottoa ennenaikaisena
ja mahdollisesti joissain tilanteissa harhaanjohtavana. Valiokunta
ehdottaa, että pykälän 2 ja 6 momentissa
säädetään ammattikorkeakouluindeksistä.
Valiokunta ehdottaa saamansa selvityksen mukaisesti pykälän
2 momentin tarkentamista myös siten, että määrärahaa
korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta ammattikorkeakouluindeksin
vuotuista kustannustason nousua vastaavasti.
68 §. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset.
Sivistysvaliokunta on 42 §:n kohdalla ehdottanut pykälän
2 momentin poistamista. Tämän vuoksi valiokunta
ehdottaa poistettavaksi myös 68 §:n 5 momentin
tarpeettomana, sillä siinä on ehdotettu säädettäväksi
ehdotuksen 42 §:n 2 momentin soveltamisesta vain ehdotetun
lain voimaantulon jälkeen opintonsa aloittaneisiin opiskelijoihin.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ammattikorkeakoulu-uudistuksen
eri vaiheiden aikataulu on viivästynyt suunnitellusta,
ja tämä aiheuttaa sen toteuttamiselle lisähaasteita.
Ohjeistuksesta ja esitarkastuksista huolimatta näyttäisi edelleen
siltä, että ammattikorkeakoulujen osakassopimuksissa
ja yhtiöjärjestyksissä löytyy eräitä lain
kanssa ristiriitaisia kohtia. Kunnallisella puolella muutosten tekeminen
vaatii riittävän määräajan,
jotta eri päätöksentekoportaat ehditään
läpikäydä. Kun kysymyksessä on
esimerkiksi yhtiöjärjestyksessä oleva
kohta, joka ei suoranaisesti ole este ammattikorkeakoulutoiminnan
harjoittamiseen ja jonka on muutoinkin katsottava olevan teknisesti
helposti korjattavissa, voisi valtioneuvosto määräaikaisen
toimiluvan sijasta asettaa toimilupaan ehdon siitä, että muutos
on tehtävä toimiluvassa asetetussa määräajassa.
Tämä olisi myös edellä mainituissa
tapauksissa ammattikorkeakoulua kohtaan mielekkäämpi
ja kohtuullisempi tapa vaadittavien korjausten hoitamiseksi, kuin
myöntää koko toimilupa määräaikaisena.
Edellä sanotun vuoksi valiokunta ehdottaa muutoksia pykälän
7 ja 9 momenttiin.
Valiokunta ehdottaa, että 7 momentin viimeisen virkkeen
loppuun lisätään sivulause "tai
toistaiseksi voimassa olevassa toimiluvassa asetetaan määräaika
puutteiden korjaamiseksi".
Valiokunta ehdottaa myös, että 9 momentin loppuun
lisätään uusi virke, jonka mukaan, jos muu
kuin osakeyhtiömuotoinen ylläpitäjä,
joka on hakenut osakeyhtiölle myönnettävää toimilupaa,
ei ole toimittanut opetus- ja kulttuuriministeriölle tämän
lain mukaista yhtiöjärjestystä ja osakassopimusta
ministeriön määräämään
ajankohtaan mennessä, toimilupa myönnetään
määräaikaisena yhtiöjärjestyksen
ja osakassopimuksen saattamiseksi tämän lain mukaisiksi
tai toistaiseksi voimassa olevassa toimiluvassa asetetaan määräaika
puutteiden korjaamiseksi.
Edellä ehdotetulla 9 momentin muutoksella huomioitaisiin
nykyisin kuntayhtyminä ylläpidetyt ammattikorkeakoulut,
joiden tulee hakea osakeyhtiölle myönnettävää toimilupaa
ammattikorkeakoulutoimintaan. Momentin muutos antaa valtioneuvostolle
sen toimilupaharkinnassa mahdollisuuden myöntää 7
momenttia vastaavasti perustetulle osakeyhtiölle toimilupa
määräaikaisesti tai määrätä toistaiseksi
voimassa olevassa toimiluvassa määräaika
puutteiden korjaamiseksi.
Valiokunnan ehdottaman 5 momentin poiston seurauksena ehdotuksen
6—14 momentit siirtyvät uusiksi 5—13
momenteiksi.