SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 10/2014 vp

SiVM 10/2014 vp - HE 26/2014 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle ammattikorkeakoululaiksi ja laiksi yliopistolain 49 §:n muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 22 päivänä huhtikuuta 2014 lähettänyt sivistysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle ammattikorkeakoululaiksi ja laiksi yliopistolain 49 §:n muuttamisesta (HE 26/2014 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon (PeVL 24/2014 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

lainsäädäntöneuvos Eerikki Nurmi ja opetusneuvos Maarit Palonen, opetus- ja kulttuuriministeriö

rehtori Henrik Wolff, Arcada, Nylands svenska yrkeshögskola

rehtori, toimitusjohtaja Jussi Halttunen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

rehtori, toimitusjohtaja Martti Lampela, Lapin ammattikorkeakoulu Oy

rehtori, toimitusjohtaja Jouni Koski, Laurea ammattikorkeakoulu

toimitusjohtaja, rehtori Riitta Konkola, Metropolia Ammattikorkeakoulu

asiantuntija Marita Aho, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

asiantuntija Kristiina Kokko, Akava ry

puheenjohtaja Markku Lahtinen, Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto ARENE ry.

johtaja Hannu Saarikangas, Insinööriliitto IL

erityisasiantuntija Hannele Louhelainen, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry

asiantuntija Mikko Vieltojärvi, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry

toiminnanjohtaja Leena Treuthardt, Suomen yliopistot UNIFI ry

hallituksen varapuheenjohtaja Jari Järvenpää, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry

johtaja Mervi Karikorpi, Teknologiateollisuus ry

koulutuspoliittinen asiamies Petri Lempinen, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

talousjoihtaja Olli-Pekka Luukko, Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • oikeusministeriö
  • opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Opetushallitus
  • Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Suomen Kuntaliitto
  • Suomen yliopistot UNIFI ry

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi ammattikorkeakoululainsäädäntö kokonaisuudessaan säätämällä uusi ammattikorkeakoululaki, joka korvaisi vuodelta 2003 olevan ammattikorkeakoululain.

Esityksen mukaan ammattikorkeakouluista muodostettaisiin osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä. Ammattikorkeakoulun toiminnan luonteesta johtuen ehdotetussa laissa säädettäisiin eräistä ammattikorkeakoulun toimielimistä, niiden kokoonpanosta ja valinnasta sekä tehtävistä osakeyhtiölakia täydentäen. Laissa säädettäisiin myös ammattikorkeakoulujen rahoituksesta, joka nykyisin on osa valtionosuusjärjestelmää. Kunnan omarahoitusosuus ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin poistettaisiin ja valtio vastaisi jatkossa kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen rahoituksesta. Valtioneuvosto päättäisi edelleen ammattikorkeakoulutoimintaan myönnettävistä toimiluvista.

Esityksessä ehdotetaan ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien jäsenyyden muuttamista pakolliseksi kaikille ammattikorkeakoulussa tutkintoa opiskeleville opiskelijoille. Samalla mahdollistettaisiin opiskelijaterveydenhuollon järjestämiseen liittyvä terveydenhoitomaksun kerääminen vastaavaan tapaan kuin yliopisto-opiskelijoilta.

Lisäksi yliopistolakiin tehtäisiin lähinnä teknisluonteinen korjaus.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että ammattikorkeakoululainsäädännön kokonaisuudistus on edennyt siihen vaiheeseen, että ehdotettu uusi ammattikorkeakouluja koskeva laki voi tulla voimaan vuoden 2015 alusta.

Ehdotetut muutokset hallintoon ja rahoitukseen tukevat sivistysvaliokunnan arvion mukaan ammattikorkeakoulujen autonomiaa ja antavat ammattikorkeakouluille vakaat toimintapuitteet pitkällä aikavälillä. Uusi lainsäädäntö selkeyttää myös mahdollisuuksia jatkaa ammattikorkeakoulukentän rakenteellista kehittämistä. Valiokunta korostaa ammattikorkeakouluverkon kattavuutta ja koulutuksen korkean laadun merkitystä maamme koulutustason korottamiseksi vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Sivistysvaliokunta korostaa erityisesti työelämälähtöisyyden ja alueellisten kehittämistarpeiden merkitystä ammattikorkeakoulujen perustehtävien hoidossa. Työ- ja elinkeinoelämän edustus ammattikorkeakoulun hallituksessa muodostaa tärkeän linkin korkeakoulun ja työelämän välille. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus 1).

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Ammattikorkeakoulut osana korkeakoululaitosta

Sivistysvaliokunta korostaa, että maamme korkeakoululaitos muodostuu jatkossakin yliopistoista ja ammattikorkeakouluista, joilla on omat, toisiaan täydentävät tehtävänsä, profiilinsa ja tutkintonsa. Korkeakoulujen mahdollisuudet strategisiin valintoihin ja profiloitumiseen monipuolistavat korkeakoulujen toimintaa sektoreiden sisällä. Lakiesityksellä ei ole tarkoitus muuttaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen keskinäistä suhdetta.

Ehdotettu itsenäinen oikeushenkilöasema parantaa valiokunnan saaman selvityksen mukaan ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa mm. yksinkertaistamalla yhteistyöhön liittyvää päätöksentekoa. Valiokunta kannattaa vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kannalta perusteltua tukitoimintojen tai muun vastaavan toiminnan yhteistä järjestämistä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken tai muiden organisaatioiden kanssa. Valiokunta pitää tärkeänä, että opiskelijat voivat jatkosssa entistä laajemmin hyödyntää koko korkeakoulukentän opintotarjontaa. Valiokunta toteaa kuitenkin, että ammattikorkeakoulut tai yliopistot eivät voi delegoida lakisääteisiä tehtäviään korkeakoulun ulkopuolelle.

Ammattikorkeakouluosakeyhtiö

Hallituksen esityksen mukaan valtioneuvosto myöntäisi jatkossa toimiluvan ammattikorkeakouluna toimimiseen osakeyhtiölle. Toimiluvan saaneesta tulisi itsenäinen ammattikorkeakouluosakeyhtiö. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että uudistuksesta johtuvat toimiluvan siirrot nykyisiltä ylläpitäjiltä ammattikorkeakouluosakeyhtiöille toteutetaan vuoden 2015 alusta siten, että kaikkien ammattikorkeakoulujen toiminta voi jatkua esteettä.

Valiokunta korostaa, että vaikka ammattikorkeakouluille on säädetty julkinen tehtävä, jota rahoitetaan julkisella rahoituksella, olisi ammattikorkeakoulujen oikeushenkilöasema osakeyhtiölain mukainen osakeyhtiö. Osakeyhtiömuoto on valiokunnan saaman selvityksen mukaan nopeasti yleistynyt ammattikorkeakoulujen ylläpitomuotona. Kolmelle kuntayhtymälle ja 21 osakeyhtiölle on myönnetty voimassa olevan lain mukainen toimilupa ylläpitää ammattikorkeakoulua.

Ammattikorkeakoulun erityispiirteistä johtuen ammattikorkeakoululakiin sisältyisi säännöksiä hallinnosta, toimielimistä ja niiden päätösvallasta sekä toimielinten valinnasta, jotka syrjäyttäisivät osakeyhtiölain mahdolliset vastaavat säännökset. Valiokunta korostaa erityisesti, että ammattikorkeakouluosakeyhtiön yhtiökokouksen osakeyhtiölain mukaista toimivaltaa rajoitetaan hallituksen esityksessä estämällä merkittävässä määrin hallitukselle kuuluvien tehtävien siirto yhtiökokouksen päätettäväksi.

Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä korostaa, että julkisesti rahoitettujen lakisääteisten tehtävien takia ammattikorkeakoulut olisivat voittoa tavoittelemattomia yhtiöitä. Ammattikorkeakoulut eivät voisi jakaa voittoa omistajilleen tai tuottaa muuta taloudellista etua toimintaan osallistuville. Yhtiötä purettaessa varat tulisi käyttää vastaavaan toimintaan.

Hallituksen esityksessä korostetaan, että henkilöstö ja opiskelijat otetaan huomioon uuden ammattikorkeakoulun hallinnon järjestämisessä. Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että johtosääntö ja muut vastaavat ammattikorkeakoulun sisäiset määräykset valmistellaan avoimesti yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Näin toimien luodaan perusta korkeakouluyhteisön tulevalle hyvinvoinnille ja toiminnalliselle tehokkuudelle.

Ammattikorkeakoulujen rahoitus

Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta ehdotetaan siirrettäväksi kokonaan valtiolle. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntäisi ammattikorkeakouluille perusrahoitusta ammattikorkeakoululaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus. Lisäksi rahoitusta myönnettäisiin muiden koulutuspolitiikan ja tutkimus-, kehittämis- ja investointipolitiikan tavoitteiden perusteella. Sivistysvaliokunta kannattaa rahoitusuudistusta ja pitää erittäin tärkeänä hallituksen esitykseen sisältyvää lupausta, että valtio turvaa ammattikorkeakouluille riittävän perusrahoituksen lakisääteisten tehtävien turvaamiseksi. Valiokunta korostaa rahoitusuudistuksen kokonaisvaikutusten selvittämisen tärkeyttä ja ehdottaa siitä lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus 2).

Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus ehdotetaan sidottavaksi kustannustason nousuun. Rahoituksen tarkistaminen sidottaisiin indeksiin, joka ottaa huomioon ammattikorkeakoulun kustannusrakenteen ja on toisaalta riittävän yksinkertainen. Valiokunta kannattaa perusrahoituksen sitomista indeksillä kustannustason nousuun samalla tavalla kuin yliopistojen rahoituksen osalta on tehty. Valiokunta ehdottaa yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevällä tavalla eräitä täsmennyksiä indeksiä koskevaan sääntelyyn.

Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että hallituksen esityksellä yhdenmukaistetaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen arvonlisäverokohtelu.

Valiokunnan asiantuntijaselvityksessä on korostettu ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmän uudistamisen tärkeyttä korkeakoulusektoreiden välisen yhteistyön parantamiseksi. Rakenteellisen kehittämisen myötä yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat entistä tiiviimmässä yhteistyössä keskenään erilaisten tukipalvelujen, kuten kirjastojen tai opiskelijapalvelujen, osalta. Yhteisten palvelujen, infrastruktuurien tai rakennusten rahoitusjärjestelyt ovat helpompia toteuttaa, kun molempien osapuolten rahoitusperusta on sama.

Valiokunnalle on tuotu esiin, että tilauskoulutukseen liittyvistä ongelmakohdista on laadittu selvityksiä, mutta ongelmakohtiin ei ole vielä puututtu. Valiokunnan mielestä tilauskoulutuksen esteet tulee pikaisesti selvittää.

Opiskelijoiden terveydenhuolto

Esitys ammattikorkeakoululaiksi sisältää ehdotuksen, joka tarkoittaisi opiskelijoiden automaatiojäsenyyttä opiskelijakunnassa (41 §). Opiskelijakuntaan kuuluisivat ammattikorkeakoulun opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi tutkintoon johtavaan koulutukseen, lukuun ottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita. Ehdotuksen erityisenä tarkoituksena on mahdollistaa jäsenmaksuilla opiskelijoiden terveydenhuollon järjestäminen vastaavalla tavalla kuin yliopisto-opiskelijoiden osalta on tehty. Sivistysvaliokunta on useaan otteeseen kiinnittänyt huomiota ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämiseen liittyviin epäkohtiin.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on pitänyt lausunnossaan PeVL 24/2014 vp opiskelijakunnan pakkojäsenyyteen perustuvaa ehdotusta merkityksellisenä perustuslaissa turvatun yhdistymisvapauden kannalta. Lausunnon mukaan yhdistymisvapauteen sisältyy perustuslain 13 §:n 2 momentin mukaan oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Perustuslain säännöksellä on siten nimenomaisesti turvattu myös negatiivinen yhdistymisvapaus eli oikeus olla kuulumatta yhdistykseen. Tästä huolimatta säännös ei sen esitöiden mukaan (HE 309/1993 vp, s. 60) ehdottomasti estä perustamasta lainsäädäntöteitse julkisoikeudellisia yhdistyksiä julkista tehtävää varten eikä säätämästä lailla jäsenyydestä tällaisessa yhdistyksessä. Toisaalta esitöissä todetaan yhdistymisvapautta turvaavan perustuslainsäännöksen tällöinkin puoltavan pidättyvää suhtautumista pakkojäsenyyteen.

Perustuslakivaliokunta on arvioinut ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan pakkojäsenyyttä kahdesti aiemmin ja katsonut, etteivät säännösehdotukset opiskelijakunnan pakkojäsenyydestä olleet sopusoinnussa perustuslaissa turvatun yhdistymisvapauden kanssa (PeVL 74/2002 vp, PeVL 39/2004 vp).

Käsiteltävänä olevasta hallituksen esityksestä annetun perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan opiskelijakunnalle ehdotetut uudet tehtävät ovat sinänsä opiskelijakunnalle soveltuvia julkisia tehtäviä. Niiden hoitaminen, tai opiskelijoiden terveydenhuoltomaksun periminen, ei kuitenkaan edellytä, että jäsenyyden opiskelijakunnassa tulisi olla pakollista. Ehdotettu negatiivisen yhdistymisvapauden rajoitus ei valiokunnan mielestä täytä perusoikeusrajoituksiin kohdistuvaa oikeasuhtaisuuden vaatimusta, koska sinänsä hyväksyttävät päämäärät ovat saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin. Säännös opiskelijakunnan pakkojäsenyydestä on näin ollen vastoin perustuslaissa turvattua yhdistymisvapautta. Sääntelyä on lausunnon mukaan siksi tarkistettava niin, että jäsenyys opiskelijakunnassa on ammattikorkeakoulun opiskelijalle vapaaehtoista. Tämä on lausunnon mukaan edellytys lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Sivistysvaliokunta ehdottaa mietinnön yksityiskohtaisissa perusteluissa perustuslakivaliokunnan lausunnosta aiheutuvat muutokset 1. lakiehdotukseen. Valiokunta pitää kuitenkin edelleen välttämättömänä, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto järjestetään uudelleen vastaamaan tasoltaan yliopisto-opiskelijoille järjestettyä terveydenhuoltoa. Vaihtoehtoisten ratkaisujen hakeminen edellyttää valiokunnan saaman selvityksen mukaan hallinnonalarajat ylittävää valmistelua eri ministeriöiden kesken. Valmistelussa on otettava tarpeellisessa määrin huomioon myös valtakunnalliset hankkeet sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleen järjestämiseksi. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus 3).

Yksityiskohtaiset perustelut

1. lakiehdotus

4 §. Tehtävät.

Pykälän 2 momentissa säädetään ammattikorkeakoulujen tehtäväksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Sivistysvaliokunta korostaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tehtäväjaon selkeää duaalimallia. Ammattikorkeakoulujen toiminnan tulee vastata erityisesti työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin ja tutkimustoiminnan tulee tämän vuoksi suuntautua soveltavaan tutkimukseen. Tätä korostaen sivistysvaliokunta ehdottaa pykälän 2 momenttia tarkennettavaksi siten, että ammattikorkeakoulujen tehtävänä on muun muassa harjoittaa soveltavaa tutkimustoimintaa.

17 §. Hallituksen kokoonpano.

Pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi hallituksen kokoonpanoon kuuluvien kahden korkeakouluyhteisöä edustavan jäsenen valinnasta. Ehdotuksen lähtökohtana oli opiskelijoiden automaatiojäsenyyteen perustuva opiskelijakunnan erityisasema. Perustuslakivaliokunta on ottanut kielteisen kannan automaatiojäsenyyteen mutta pitänyt mahdollisena, että opiskelijakunta järjestää vaalin opiskelijoiden edustajien valitsemiseksi ammattikorkeakoulun hallitukseen ja monijäsenisiin toimielimiin.

Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että ammattikorkeakoulun hallituksessa on opiskelijajäsen, mutta ehdottaa, että pykälän 2 momentista poistetaan nimenomainen viittaus opiskelijajäsenen valitsemisesta vaaleilla. Momentissa kuitenkin säilyisi maininta henkilöstöstä valittavan hallituksen jäsenen valinnasta vaaleilla. Muutettuna momentti on paremmin sopusoinnussa opiskelijakuntaa koskevan 41 §:n kanssa ja korostaa opiskelijakunnan sääntöjen merkitystä opiskelijajäsenen valinnassa. Muutos muun muassa mahdollistaisi opiskelijajäsenen valinnan opiskelijakuntien nykyisten sääntöjen mukaisesti eli edustajiston kokouksen toimesta.

21 §. Hallintomenettely ja julkisuus.

Pykälän 2 momentin mukaan opiskelijakunnan toiminnan julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään mainitun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Sivistysvaliokunta ei pidä perusteltuna ehdotetun laajuista julkisuusvaatimusta opiskelijakunnan osalta, kun ehdotettu opiskelijakunnan automaatiojäsenyys ei toteudu. Valiokunta ehdottaa, että edellä todettua lakia sovelletaan ainoastaan opiskelijakunnan ammattikorkeakoululain mukaisen toiminnan julkisuuteen.

22 §. Opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä kelpoisuusvaatimukset.

Pykälän 2 momentin mukaan opettajien kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. Voimassa olevan lain mukaan ammattikorkeakoulun opettajien kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.

Sivistysvaliokunta korostaa ammattikorkeakoulujen opettajien oman osaamisen tason suurta merkitystä ammattikorkeakouluissa annettavalle opetukselle. Valiokunta ei pidä hyvänä ehdotusta, joka valiokunnan arvion mukaan lieventäisi nykyisestään tarvetta säätää asetuksella opettajien kelpoisuusvaatimuksista. Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi, että opettajien kelpoisuusvaatimuksista ja tarvittaessa tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

23 §. Rikosoikeudellinen virka- ja vahingonkorvausvastuu.

Saamansa selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään teknisluontoisena korjauksena siitä puuttuva sana "säännöksiä".

41 §. Opiskelijakunta.

Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi ammattikorkeakoulun opiskelijakunnasta. Opiskelijakuntaan kuuluisivat suoraan pykälän 2 momentin nojalla ammattikorkeakoulun opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi tutkintoon johtavaan koulutukseen, lukuun ottamatta tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että säännös opiskelijakunnan pakkojäsenyydestä on vastoin perustuslaissa turvattua yhdistymisvapautta eikä sitä koskevaa ehdotusta siten voida säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon huomioon ottaen sivistysvaliokunta ehdottaa, että automaatiojäsenyysehdotuksen sisältänyt 2 momentti poistetaan. Tämän seurauksena valiokunta ehdottaa eräitä pykälän rakenteeseen liittyviä ja opiskelijakunnan itsehallintoa korostavia muutoksia.

Valiokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentista siirretään ammattikorkeakoulun itsehallintoa korostava sivulause opiskelijakunnan hallintoa koskevan 4 momentin alkuun omaksi virkkeekseen. Ehdotuksen 4 momentti siirtyy uudeksi 3 momentiksi, kun valiokunta ehdottaa 2 momentin poistamista.

Valiokunta ehdottaa myös, että 1 momentin alussa säädetään opiskelijoista, jotka voivat kuulua opiskelijakuntaan, ja opiskelijakunnan mahdollisuudesta hyväksyä jäsenikseen myös muita ammattikorkeakoulun opiskelijoita.

Pykälän 3 momentista valiokunta ehdottaa poistettavaksi rehtorin toimivallan vahvistaa ammattikorkeakoulun jäsenmaksu ja ammattikorkeakoulun tehtävän valvoa maksun suorittamista. Ilman automaatiojäsenyyttä nämä tehtävät kuuluvat luonnostaan opiskelijakunnalle. Pykälässä ei ole myöskään tarvetta säätää opiskelijakunnan sääntöihin otettavista perusteista, joilla opiskelijakunnan jäsen voidaan vapauttaa kokonaan tai osittain jäsenmaksuvelvollisuudesta. Pykälän 3 momentti siirtyy uudeksi 2 momentiksi.

Pykälän 5—7 momentit siirtyvät uusiksi 4—6 momenteiksi.

43 §. Valtion rahoituksen määräytymisperusteet.

Pykälässä ehdotetaan otettavaksi käyttöön sana korkeakouluindeksi. Tätä on asiantuntijakuulemisessa perusteltu muun muassa mahdollisuudella tulevaisudessa laatia yliopistoille ja ammattikorkeakouluille yhteistä lainsäädäntöä. Voimassa olevassa yliopistolaissa säädetään yliopistoindeksistä. Sivistysvaliokunta pitää termin korkeakouluindeksi käyttöönottoa ennenaikaisena ja mahdollisesti joissain tilanteissa harhaanjohtavana. Valiokunta ehdottaa, että pykälän 2 ja 6 momentissa säädetään ammattikorkeakouluindeksistä.

Valiokunta ehdottaa saamansa selvityksen mukaisesti pykälän 2 momentin tarkentamista myös siten, että määrärahaa korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta ammattikorkeakouluindeksin vuotuista kustannustason nousua vastaavasti.

68 §. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset.

  Sivistysvaliokunta on 42 §:n kohdalla ehdottanut pykälän 2 momentin poistamista. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa poistettavaksi myös 68 §:n 5 momentin tarpeettomana, sillä siinä on ehdotettu säädettäväksi ehdotuksen 42 §:n 2 momentin soveltamisesta vain ehdotetun lain voimaantulon jälkeen opintonsa aloittaneisiin opiskelijoihin.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ammattikorkeakoulu-uudistuksen eri vaiheiden aikataulu on viivästynyt suunnitellusta, ja tämä aiheuttaa sen toteuttamiselle lisähaasteita. Ohjeistuksesta ja esitarkastuksista huolimatta näyttäisi edelleen siltä, että ammattikorkeakoulujen osakassopimuksissa ja yhtiöjärjestyksissä löytyy eräitä lain kanssa ristiriitaisia kohtia. Kunnallisella puolella muutosten tekeminen vaatii riittävän määräajan, jotta eri päätöksentekoportaat ehditään läpikäydä. Kun kysymyksessä on esimerkiksi yhtiöjärjestyksessä oleva kohta, joka ei suoranaisesti ole este ammattikorkeakoulutoiminnan harjoittamiseen ja jonka on muutoinkin katsottava olevan teknisesti helposti korjattavissa, voisi valtioneuvosto määräaikaisen toimiluvan sijasta asettaa toimilupaan ehdon siitä, että muutos on tehtävä toimiluvassa asetetussa määräajassa. Tämä olisi myös edellä mainituissa tapauksissa ammattikorkeakoulua kohtaan mielekkäämpi ja kohtuullisempi tapa vaadittavien korjausten hoitamiseksi, kuin myöntää koko toimilupa määräaikaisena. Edellä sanotun vuoksi valiokunta ehdottaa muutoksia pykälän 7 ja 9 momenttiin.

Valiokunta ehdottaa, että 7 momentin viimeisen virkkeen loppuun lisätään sivulause "tai toistaiseksi voimassa olevassa toimiluvassa asetetaan määräaika puutteiden korjaamiseksi".

Valiokunta ehdottaa myös, että 9 momentin loppuun lisätään uusi virke, jonka mukaan, jos muu kuin osakeyhtiömuotoinen ylläpitäjä, joka on hakenut osakeyhtiölle myönnettävää toimilupaa, ei ole toimittanut opetus- ja kulttuuriministeriölle tämän lain mukaista yhtiöjärjestystä ja osakassopimusta ministeriön määräämään ajankohtaan mennessä, toimilupa myönnetään määräaikaisena yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen saattamiseksi tämän lain mukaisiksi tai toistaiseksi voimassa olevassa toimiluvassa asetetaan määräaika puutteiden korjaamiseksi.

Edellä ehdotetulla 9 momentin muutoksella huomioitaisiin nykyisin kuntayhtyminä ylläpidetyt ammattikorkeakoulut, joiden tulee hakea osakeyhtiölle myönnettävää toimilupaa ammattikorkeakoulutoimintaan. Momentin muutos antaa valtioneuvostolle sen toimilupaharkinnassa mahdollisuuden myöntää 7 momenttia vastaavasti perustetulle osakeyhtiölle toimilupa määräaikaisesti tai määrätä toistaiseksi voimassa olevassa toimiluvassa määräaika puutteiden korjaamiseksi.

Valiokunnan ehdottaman 5 momentin poiston seurauksena ehdotuksen 6—14 momentit siirtyvät uusiksi 5—13 momenteiksi.

Säätämisjärjestys

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan tehnyt 1. lakiehdotuksen 41 §:ään valtiosääntöoikeudellisen huomautuksen. Valiokunta on tämän johdosta muuttanut tätä säännöstä.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sivistysvaliokunta ehdottaa,

että 2. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana,

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset) ja

että hyväksytään kolme lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotukset).

Valiokunnan muutoshdotukset

1.

Ammattikorkeakoululaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1—3 §

(Kuten HE)

4 §

Tehtävät

(1 mom. kuten HE)

Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista.

5 ja 6 §

(Kuten HE)

2 luku

Ammattikorkeakoulun toimilupa ja toimiehdot

7 ja 8 §

(Kuten HE)

3 luku

Opetus, tutkinnot sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta

9—14 §

(Kuten HE)

4 luku

Organisaatio

15 ja 16 §

(Kuten HE)

17 §

Hallituksen kokoonpano

(1 mom. kuten HE)

Hallituksessa on kaksi jäsentä ammattikorkeakouluyhteisöstä, joista toinen kuuluu henkilöstöön ja toinen opiskelijoihin. Henkilöstöstä valittava hallituksen jäsen valitaan vaaleilla. Henkilöstöön kuuluvan hallituksen jäsenen valinnasta määrätään tarkemmin johtosäännössä ja opiskelijoihin kuuluvan hallituksen jäsenen valinnasta määrätään tarkemmin opiskelijakunnan säännöissä. Yhtiökokous vahvistaa valinnat.

18—20 §

(Kuten HE)

21 §

Hallintomenettely ja julkisuus

(1 mom. kuten HE)

Ammattikorkeakoulun (poist.) toiminnan julkisuuteen ja ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan tämän lain mukaisen toiminnan julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään mainitun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

5 luku

Henkilöstö ja hallintokieli

22 §

Opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä kelpoisuusvaatimukset

(1 mom. kuten HE)

Opettajien kelpoisuusvaatimuksista ja tarvittaessa tehtävistä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

23 §

Rikosoikeudellinen virka- ja vahingonkorvausvastuu

Ammattikorkeakoulun henkilöstöön ja toimielimen jäseneen sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

24 §

(Kuten HE)

6 luku

Opiskelu ammattikorkeakoulussa ja opiskelijat

25—40 §

(Kuten HE)

41 §

Opiskelijakunta

Ammattikorkeakoulussa on opiskelijakunta, johon voivat kuulua tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat. Opiskelijakunta voi hyväksyä jäsenikseen myös muita ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Opiskelijakunnan tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. Opiskelijakunnan tehtävänä on omalta osaltaan valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Opiskelijakunnan erityisenä tehtävänä on:

(Kohdat 1—3 kuten HE)

(2 mom. poist.)

Opiskelijakunnan tarkoituksen ja tehtävien toteuttamiseen soveltuvasta toiminnasta aiheutuvat menot suoritetaan opiskelijakunnan omaisuudesta ja toiminnasta saaduilla tuloilla sekä jäsenmaksuilla, joita opiskelijakunnalla on oikeus määrätä opiskelijakunnan jäsenten suoritettavaksi. (Poist.) (HE:n 3 mom.)

Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnalla on itsehallinto. Opiskelijakunnan hallintoa varten on edustajisto ja hallitus. Opiskelijakunnan hallinnosta määrätään tarkemmin opiskelijakunnan säännöissä, jotka vahvistaa rehtori. Opiskelijakunnan kielenä on ammattikorkeakoulun toimiluvassa määrätty opetus- ja tutkintokieli. (HE:n 4 mom.)

(4—6 mom. kuten HE 5—7 mom.)

7 luku

Ammattikorkeakoulun ohjaus ja rahoitus

42 §

(Kuten HE)

43 §

Valtion rahoituksen määräytymisperusteet

(1 mom. kuten HE)

Edellisenä vuonna ammattikorkeakouluille osoitettua 1 momentissa tarkoitettua talousarvion määrärahaa korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta ammattikorkeakouluindeksin vuotuista kustannustason nousua vastaavasti. Ammattikorkeakouluindeksi muodostuu yleisestä ansiotasoindeksistä, kuluttajahintaindeksistä sekä tukkuhintaindeksistä.

(3—5 mom. kuten HE)

Edellä 2 momentissa tarkoitetun ammattikorkeakouluindeksin laskemisesta ja kustannustason nousun huomioon ottamisesta sekä 3 momentissa tarkoitettujen rahoitusperusteiden laskennasta ja keskinäisestä jakautumisesta annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. Laskennallisin perustein myönnettävän rahoituksen perusteena olevista laskentakriteereistä säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella.

44—53 §

(Kuten HE)

8 luku

Ammattikorkeakoulun talous

54—56 §

(Kuten HE)

9 luku

Muutoksenhaku

57—61 §

(Kuten HE)

10 luku

Erinäiset säädökset

62—67 §

(Kuten HE)

68 §

Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

(1—4 mom. kuten HE)

(5 mom. poist.)

(5 mom. kuten HE 6 mom.)

Osakeyhtiömuotoisen ammattikorkeakoulun ylläpitäjän toimilupa siirretään tämän lain mukaiseksi osakeyhtiön toimiluvaksi 1 päivästä tammikuuta 2015. Jos ylläpitäjä ei ole toimittanut opetus- ja kulttuuriministeriölle tämän lain mukaista yhtiöjärjestystä ja osakassopimusta ministeriön määräämään ajankohtaan mennessä, siirrettävä toimilupa myönnetään määräaikaisena yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen saattamiseksi tämän lain mukaisiksi tai toistaiseksi voimassa olevassa toimiluvassa asetetaan määräaika puutteiden korjaamiseksi. (HE:n 7 mom.)

(7 mom. kuten HE: n 8 mom.)

Valtioneuvosto voi myöntää määräaikaisen toimiluvan sellaiselle kuntayhtymälle, jolla on tämän lain voimaan tullessa vanhan ammattikorkeakoululain mukainen toimilupa ja jolle ei tämän lain 7 §:n mukaan myönnetä toimilupaa. Määräaikainen lupa voidaan myöntää, jos se on tarpeen ennen tämän lain voimaantuloa opintonsa aloittaneiden aseman turvaamiseksi, ammattikorkeakoulutoiminnan uudelleenjärjestämiseksi tai muusta erityisestä syystä. Määräaikainen toimilupa voi olla voimassa enintään 31 päivään joulukuuta 2016. Jos muu kuin osakeyhtiömuotoinen ylläpitäjä, joka on hakenut osakeyhtiölle myönnettävää toimilupaa, ei ole toimittanut opetus- ja kulttuuriministeriölle tämän lain mukaista yhtiöjärjestystä ja osakassopimusta ministeriön määräämään ajankohtaan mennessä, toimilupa myönnetään määräaikaisena yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen saattamiseksi tämän lain mukaisiksi tai toistaiseksi voimassa olevassa toimiluvassa asetetaan määräaika puutteiden korjaamiseksi. (HE:n 9 mom.)

(9—13 mom. kuten HE:n 10—14 mom.)

_______________

Valiokunnan lausumaehdotukset

1.

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa tiiviisti ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksen kokonaisvaikutuksia ja antaa niistä selvityksen sivistysvaliokunnalle vuoden 2018 aikana.

2.

Eduskunta edellyttää, että ammattikorkeakoulutuksen on oltava työelämälähtöistä ja aluekehitystä tukevaa. Alueellisen ja paikallisen päätöksenteon pitää olla ammattikorkeakoulutuksen vahvuus myös jatkossa.

3.

Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii viivytyksettä ehdotuksen, joka perustuslain vaatimukset täyttäen mahdollistaa pakollisen terveydenhoitomaksun keräämisen ammattikorkeakouluopiskelijoilta opiskeluterveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi.

Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2014

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Raija Vahasalo /kok
  • vpj. Inkeri Kerola /kesk
  • jäs. Ritva Elomaa /ps
  • Eeva-Johanna Eloranta /sd (osittain)
  • Jukka Gustafsson /sd
  • Leena Harkimo /kok
  • Pauli Kiuru /kok
  • Kimmo Kivelä /ps
  • Sanna Lauslahti /kok
  • Silvia Modig /vas
  • Mika Niikko /ps (osittain)
  • Ville Niinistö /vihr
  • Mikaela Nylander /r
  • Tuula Peltonen /sd
  • Tuomo Puumala /kesk
  • Simo Rundgren /kesk
  • Pauliina Viitamies /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Kaj Laine