SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2002 vp

SiVM 11/2002 vp - HE 135/2002 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laeiksi eräiden koulutusta koskevien lakien sekä opetushallituksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 20 päivänä syyskuuta 2002 lähettänyt sivistysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laeiksi eräiden koulutusta koskevien lakien sekä opetushalli-tuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta (HE 135/2002 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

suunnittelupäällikkö Jouko Könnölä, opetusministeriö

hallintojohtaja Kari Pitkänen ja opetusneuvos Erik Geber, Opetushallitus

lääninsivistysneuvos Heikki Lyytinen, Länsi-Suomen lääninhallitus

pääsihteeri Tapio Huttula, Korkeakoulujen arviointineuvosto

dosentti, filosofian tohtori Ritva Jakku-Sihvonen, Helsingin yliopisto

hallintojohtaja Erkki Tuunanen, Jyväskylän yliopisto

KT Riitta-Liisa Korkeamäki, Oulun yliopisto

johtava rehtori Timo Lappi, Oulun normaalikoulu

vararehtori Olle Anckar, Åbo Akademi

yksikön päällikkö Anneli Kangasvieri, Suomen Kuntaliitto

kehittämispäällikkö Veronica Granö-Suomalainen, Suomen Kuntaliitto

aikuiskoulutusjohtaja Jorma Vulli, Tampereen ammattiopisto

yleissivistävän koulutuksen johtaja Ulla Liljeström, Tampereen kaupunki

johtaja Liisa Souri, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry

puheenjohtaja, rehtori Jorma Sipilä, Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto

professori Jarmo Visakorpi

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi koulutuksen arviointia koskevat säännökset perusopetuslaissa, lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa, vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa.

Esityksessä ehdotetaan perustettavaksi opetusministeriön yhteyteen erillinen koulutuksen arviointineuvosto, jonka tehtävistä ja kokoonpanosta säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Arviointineuvoston tehtävänä olisi avustaa opetusministeriötä ja koulutuksen järjestäjiä koulutuksen arviointia koskevissa asioissa sekä organisoida koulutuksen järjestäjien toimintaan ja koulutuspolitiikkaan liittyviä ulkopuolisia arviointeja ja huolehtia arviointien julkistamisesta. Ministeriö voisi kuitenkin edelleen antaa yksittäisen arvioinnin jonkin muun tahon tehtäväksi.

Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin tarvittaessa antaa tarkemmat säännökset koulutuksen arvioinnista ja sen kehittämisestä.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että Opetushallituksen sisäisen organisaation tarkempi määrittely siirretään opetushallituksesta annetusta laista valtioneuvoston asetukseen ja Opetushallituksen työjärjestykseen. Ruotsinkielisen koulutuksen hallinto Opetushallituksessa turvattaisiin kuitenkin edelleen lain tasolla.

Esitys liittyy valtion vuoden 2003 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2003.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Hallituksen esityksen tavoitteena on vahvistaa arvioinnin merkitystä koulutuksen kehittämisessä, lisätä koulutuksen kansallisen arviointitoiminnan riippumattomuutta sekä edistää yhteistyötä ja tiedonvälitystä arviointitoimintaan osallistuvien tahojen ja sidosryhmien välillä. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Uusia koululakeja säädettäessä arvioinnista tuli keskeinen osa-alue erityisesti kehitettäessä koulutusta ja seurattaessa opetuksen tavoitteiden saavuttamista. Samalla, kun koulutuksen järjestämistä ennalta määritteleviä säädöksiä kevennettiin ja lisättiin koulutuksen järjestäjän mahdollisuuksia toteuttaa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja, oli tärkeää järjestää hyvin toimiva arviointi. Arviointiin on myös kohdistunut ehkä eniten odotuksia koko lainsäädäntöuudistusta toimeenpantaessa. Lainsäädännöllä ja arvioinnilla tuetaan koulutuksen jatkuvaa kehittämistä yhä paremmin oppimista edistäväksi ja kansallisesti asetettujen oppimis- ja opetustavoitteiden toteutumista. Koulutuksen arviointi on keskeinen keino turvattaessa koulutuspalvelujen laatu ja valtakunnallinen vertailukelpoisuus. Arvioinnilla on siten myös tärkeä yhteiskuntapoliittinen tehtävä edistää tasa-arvon toteutumista suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.

Arvioinnin on oltava säännöllistä, monipuolista ja tavoitteisiin nähden kattavaa. Koulutuksen arvioinnissa tulee noudattaa oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta ja taloudellisuutta. Koulutuksen ohjausjärjestelmän toimivuuden näkökulmasta on hyvin tärkeää luotettava tuloksellisuustieto. Luotettavaa tuloksellisuustietoa tarvitaan opiskelijan, huoltajan, koulun, koulutuksen järjestäjän ja valtion tarpeisiin. Näistä lähtökohdista nykyinen kansallinen arviointijärjestelmä on kansainvälisessä vertailussa taloudellisten ja henkilöresurssien vuoksi varsin kevyt.

Valiokunta on jo aiemmissa kannanotoissaan (SiVM 3/1998 vp, SiVM 6/2002 vp ja SiVL 5/2001 vp) korostanut sitä, että arvioinnin tulee ensisijaisesti kohdistua koulutuksen järjestäjiin ja siihen, että nämä kehittävät koulutustaan lainsäädännön yleisten periaatteiden mukaisesti. Arvioinnin toteutuksen pääpaino tulee olla tukea kunta- ja koulutason opetuksen ja oppimisen kehitystyötä.

Arviointitoiminnan organisointi

Uusia koululakeja säädettäessä eduskunta edellytti, että arviointitoiminta järjestetään riittävän itsenäisenä suhteessa opetushallinnon muuhun organisaatioon. Hallituksen esittämä malli tukee sitä pyrkimystä, että arviointitoiminnan uskottavuus edellyttää toteuttajaorganisaation itsenäisyyttä ja riippumattomuutta opetushallinnosta ja koulutuksen yleisestä kehittämistoiminnasta.

Valiokunta pitää välttämättömänä sitä, että arviointitoimintaa kehitetään kattamaan koko oppimisympäristö. Tällöin arvioinnin kohteena tulee olla paitsi koulutuksen oppimistavoitteiden toteutuminen myös koulun muun muassa kasvatuksellisen ja sivistävän tehtävän toteutuminen, koulutuksen järjestäjän velvollisuuksien toteutuminen, koulun fyysinen ympäristö sekä opetushenkilöstön ja oppilaitosten toiminta.

Arvioinnin vaikuttavuuden lisääminen.

Valiokunta kiinnittää huomiota tarpeeseen lisätä arviointitoiminnan vaikuttavuutta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tehdyllä arviointityöllä on ollut hyvin vähän vaikutusta kunnan ja koulun tasolla. Valtakunnallisia arviointeja on kiitettävästi tehty, mutta seuranta siitä, miten tehdyt arvioinnit vaikuttavat arvioitujen toimintaan ja koulutuksen kehittämiseen, puuttuu. Arviointijärjestelmää kehitettäessä tulee arviointitiedon hyödyntäminen varmistaa. Tulee seurata ja analysoida sitä, mitä toimenpiteitä arviointitulosten perusteella toteutetaan ja miten ne vaikuttavat kunnan ja koulun tasolla. Valiokunnalle on esitetty, että luodaan arviointitoiminnan alueellinen tuki- ja seurantajärjestelmä. Valiokunta kannattaa tätä ehdotusta. Opetusministeriön tulee tarkkaan harkita, mitkä mallit aluetason toiminnalle ovat tuloksellisimmat, tehokkaimmat ja joustavimmat. Valiokunta huomauttaa, että tässä voidaan hyödyntää esimerkiksi lääninhallitusten asiantuntemusta. Valiokunta ehdottaa lausumaa tuki- ja seurantajärjestelmän luomisesta (Valiokunnan lausumaehdotus 1).

Ruotsinkielinen arviointitoiminta.

Valiokunta on saanut Jyväskylän yliopistolta selvityksen siitä, miten ruotsinkielinen arviointitoiminta uudessa tilanteessa turvataan. Selvityksen mukaan Jyväskylän yliopistossa on muun muassa ruotsinkielisen koulutuksen asiantuntemusta vahvistettu ja sitä on vahvistettu myös yhteistyöllä Åbo Akademin Vaasan yksikön kanssa. Lisäksi arviointiin liittyen aktiivista yhteistyötä on pohjoismaisten ja erityisesti ruotsalaisten tutkijoiden kanssa. Myös muu kuin ruotsinkielinen asiantuntemus on luonnollisesti ruotsinkielisen arviointitoiminnan hyödynnettävissä.

Valiokunta katsoo, että ruotsinkielisen koulutuksen erityisosaaminen tulee turvata arviointineuvoston työssä muun muassa valitsemalla neuvostoon ja sen sihteeristöön riittävä ruotsinkielisen koulutuksen erityiskysymyksiä hallitseva edustus. Ruotsinkielisen arvioinnin asianmukainen toteuttaminen vaatii myös hyvät yhteydet koulutuksen ruotsinkielisiin toimijoihin.

Valiokunta ehdottaa ruotsinkielisen arviointitoiminnan järjestämistä koskevaa lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus 2).

Asetusluonnokset

Arviointineuvoston kokoonpano.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että arviointineuvosto olisi kokoonpanoltaan asianomaisen koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten, opetushallinnon, opettaja- ja opiskelijajärjestöjen sekä työelämäosapuolten ja muiden sidosryhmien organisaatio. Valiokunnan käytettävissä olevan asetusluonnoksen 2 §:n 2 momentissa on tämä otettu huomioon. Valiokunta kuitenkin kiinnittää huomiota asetusluonnoksen 2 §:n 1 momenttiin, jossa arviointineuvoston jäseniltä edellytetään arviointiin ja koulutustutkimukseen perehtyneisyyttä. Valiokunnan mielestä 1 momentin sanamuoto voi johtaa liian suppeaan asiantuntemukseen arviointineuvoston tehtävien suorittamiseksi ja rajata liiaksi valittavien joukkoa. Valiokunta pitää tärkeänä käytännön koulutyön ja sen kehittämisen osaamista arviointineuvostossa.

Opetushallituksen osallistuminen arviointitoimintaan.

Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan tarkoituksena on, että Opetushallitus osallistuisi arviointiverkoston jäsenenä oppimistulosten arviointitiedon tuottamiseen. Tämä on perusteltua siltä kannalta, että Opetushallituksen keskeinen tehtävä on valmistella ja päättää toimialallaan opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet. Tämä työ puolestaan rakentuu keskeisesti oppimistulosten arvioinnille. Toisaalta oppimistulosten arviointi on hyvin selkeästi arviointitutkimukseen sidostuvaa testiteorioiden ja arviointimenetelmien osalta. Tältä osin tämän tehtävän rajaus nimenomaan hallintoympäristöön ei ole perusteltua, vaan sen tulisi kuulua tiedeyhteisöympäristöön. Sen sijaan oppimistuloksia tukevien prosessien arviointi kuuluu Opetushallituksen ydinosaamisen piiriin. Valiokunta painottaa sitä, että Opetushallitus osaltaan tuottaa oppimistulosten arviointitietoa.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että arviointitoiminnan riittävä yhteys koulutuksen hallintoon ja kehittämistoimintaan säilytetään. Hallituksen esityksen mukaan Opetushallituksen tehtävänä olisi jatkossa vastata toimialaansa kuuluvan koulutuksen seurannasta ja kehittämisestä sekä siihen liittyvän arviointitoiminnan tulosten hyödyntämisestä yhdessä opetusministeriön kanssa. Opetushallitus osallistuisi arviointiverkoston jäsenenä oppimistulosten arviointitiedon tuottamiseen. Valiokunta korostaa Opetushallituksen roolia opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisten oppimistulosten arvioinnissa. Sen vuoksi valiokunta pitää välttämättömänä, että tästä säädetään Opetushallitusta koskevassa asetuksessa.

Paikallisen arvioinnin kehittäminen.

Opetushallituksen tekemässä paikallistason arviointia koskevassa selvityksessä kesällä 2000 todettiin, että vain suurimpien koulutuksen järjestäjien koulutuksen arviointi on riittävän suunnitelmallista ja perustuu arviointijärjestelmään, jota nykyinen hallintomalli edellyttää. Edelleen suuressa osassa kuntia koulutuksen arviointi on vasta alullaan. Keskeinen syy on myös se, että paikallistasolla ei aina ole koulutoimenjohtajaa ja rehtori- ja opettajakunnalla on vain niukasti tilaisuuksia arviointikoulutukseen.

Paikallisen kehittämistyön ongelmaksi ja alueellista eriarvoisuutta lisääväksi tekijäksi voi muodostua myös asiantuntemuksen epätasainen jakautuminen. Monien luonteeltaan erilaisten hallinnollisten ja pedagogisten tehtävien yhdistely yhden henkilön hoidettavaksi voi olla ongelmallista. Tällöin asiantunteva paikallisten koulutuspalvelujen uudistaminen ja kehittäminen voi jäädä tekemättä.

Nykyisin ongelmana on muun muassa monenlaisen lähinnä numeerisen tiedon kerääminen eri viranomaisille, mikä johtaa päällekkäisyyteen. Tämä aiheuttaa kouluissa paljon myös turhaa työtä. Tietojen kerääminen tulee järjestää niin, että päällekkäisyys voidaan välttää. Kyselyt tulee järjestää myös niin, että voidaan välttää kyllästyminen ja väsyminen vastausten antamiseen, mikä saattaisi vaarantaa tulosten luotettavuutta. Valiokunta painottaa erityisesti sitä, että kokonaiskuvan saaminen koulusta tai kunnan koulutoimesta ei onnistu pelkillä kirjallisilla tiedoilla ja yksittäisillä indikaattoreilla, vaan arvioijan ja arvioitavan väliset keskustelut ja opetustoiminnan havainnointi ovat välttämättömiä asioiden selvittämiseksi ja arvioinnin onnistumiseksi.

Vaarana on, että kunnat, koulut ja opettajat eivät aidosti sitoudu arviointiin ja toiminnan kehittämiseen. Tällöin arvioinnista ei myöskään tule luonnollista osaa koulutyön arkeen. Sen vuoksi valiokunta pitää välttämättömänä, että erityisesti paikallisen arvioinnin kehittämistarpeita varten säädetään valtioneuvoston asetuksella muun muassa ulkopuolisen arvioinnin ja paikallisen arvioinnin tavoitteista ja periaatteista.

Arviointijärjestelmän toimivuus edellyttää sitä, että hallinnon palveluksessa on asiantuntijuutta. Paikallistasolla koulutuksen järjestäjän palveluksessa on oltava vahva asiantuntijajohtaja, joka kykenee analysoimaan koulutuksen tarpeita ja johtamaan koulujen tarkoituksenmukaista toimintaa. Arvioinnin tulee olla myös kiinteä osa opetusta ja oppimista. Vastuuhenkilöiden on kyettävä johtamaan kuntakohtaisen arviointitiedon tuottamista ja kansallisesti tuotetun tiedon tulkitsemista. Koulun johtajan tai rehtorin on myös kyettävä kuntatasolla, kilpailussa muiden hallintokuntien kanssa, edustamaan opetustointa siten, että se saa riittävät voimavarat. Muutoin on vaarana paitsi koulutuksen järjestäjien eriarvoistuminen myös kunnan tai kaupungin hallinnonalojen sisäinen eriarvoistuminen. Noudatettavan hajautetun koulutuspolitiikan toteuttamisessa on entistä suurempi merkitys vahvalla koulutuksen ja oppimisen asiantuntijuudella paikallisen tason koulutusta arvioitaessa ja kehitettäessä.

Valiokunta painottaa sitä, että arviointitoimintaa on välttämätöntä kehittää niin, että koululle voidaan antaa tietoa ja arvioita opetustoiminnan ja oppimistulosten kehityksestä ja vertailuja tästä muiden koulujen tulosten kehitykseen.

Yksityiskohtaiset perustelut

Tarkoituksena on, että arvioinnin asiantuntemus hyödynnetään nykyistä paremmin kehittämällä verkostoyhteistyötä yliopistollisten arviointiyksiköiden ja Opetushallituksen kanssa. Jos yksittäinen arviointitehtävä halutaan antaa muulle kuin arviointineuvostolle, päätöksen tästä tekee opetusministeriö. Valiokunta korostaa verkostoyhteistyön merkitystä arvioinnissa. Sen vuoksi valiokunta on lisännyt tätä koskevan kohdan lakiehdotuksiin. Arviointiasiantuntijana voi toimia myös ammattikorkeakoulu.

Valiokunta viittaa edellä paikallisen arvioinnin kehittämisestä todettuun ja ehdottaa, että annetaan valtioneuvoston asetus, jossa on tarkoitus säätää hallituksen esityksen perusteluissa mainittujen asioiden lisäksi erityisesti paikallisen arvioinnin kehittämiseksi vaadittavista toimenpiteistä, joilla voidaan velvoittaa paikalliseen arviointiin ja tukea sen kehittämistä.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sivistysvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että 7. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana,

että 1.—6. lakiehdotukset hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset) ja

että hyväksytään kaksi lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotukset)

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

perusopetuslain 21 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) 21 § seuraavasti:

21 §

Koulutuksen arviointi

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Ulkopuolista arviointia varten opetusministeriön yhteydessä on erillinen koulutuksen arviointineuvosto, joka organisoi arviointitoiminnan yliopistojen, Opetushallituksen ja muiden arviointiasiantuntijoiden verkostona. Koulutuksen arviointineuvoston tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Ministeriö voi antaa yksittäisen arvioinnin suorittamisen myös muun kuin koulutuksen arviointineuvoston tehtäväksi.

(4 mom. kuten HE)

Valtioneuvoston asetuksella (poist.) annetaan tarkempia säännöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä.

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

2.

Laki

lukiolain 16 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) 16 § seuraavasti:

16 §

Koulutuksen arviointi

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Ulkopuolista arviointia varten opetusministeriön yhteydessä on erillinen koulutuksen arviointineuvosto, joka organisoi arviointitoiminnan yliopistojen, Opetushallituksen ja muiden arviointiasiantuntijoiden verkostona. Koulutuksen arviointineuvoston tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Ministeriö voi antaa yksittäisen arvioinnin suorittamisen myös muun kuin koulutuksen arviointineuvoston tehtäväksi.

(4 mom. kuten HE)

Valtioneuvoston asetuksella (poist.) annetaan tarkempia säännöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä.

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

3.

Laki

ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ammatillisesta koulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (630/1998) 24 § seuraavasti:

24 §

Koulutuksen arviointi

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Ulkopuolista arviointia varten opetusministeriön yhteydessä on erillinen koulutuksen arviointineuvosto, joka organisoi arviointitoiminnan yliopistojen, Opetushallituksen ja muiden arviointiasiantuntijoiden verkostona. Koulutuksen arviointineuvoston tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Ministeriö voi antaa yksittäisen arvioinnin suorittamisen myös muun kuin koulutuksen arviointineuvoston tehtäväksi.

(4 mom. kuten HE)

Valtioneuvoston asetuksella (poist.) annetaan tarkempia säännöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä.

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

4.

Laki

ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 15 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (631/1998) 15 § seuraavasti:

15 §

Koulutuksen arviointi

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Ulkopuolista arviointia varten opetusministeriön yhteydessä on erillinen koulutuksen arviointineuvosto, joka organisoi arviointitoiminnan yliopistojen, Opetushallituksen ja muiden arviointiasiantuntijoiden verkostona. Koulutuksen arviointineuvoston tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Ministeriö voi antaa yksittäisen arvioinnin suorittamisen myös muun kuin koulutuksen arviointineuvoston tehtäväksi.

(4 mom. kuten HE)

Valtioneuvoston asetuksella (poist.) annetaan tarkempia säännöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä.

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

5.

Laki

vapaasta sivistystyöstä annetun 7 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan vapaasta sivistystyöstä 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (632/1998) 7 § seuraavasti:

7 §

Arviointi

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Ulkopuolista arviointia varten opetusministeriön yhteydessä on erillinen koulutuksen arviointineuvosto, joka organisoi arviointitoiminnan yliopistojen, Opetushallituksen ja muiden arviointiasiantuntijoiden verkostona. Koulutuksen arviointineuvoston tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Ministeriö voi antaa yksittäisen arvioinnin suorittamisen myös muun kuin koulutuksen arviointineuvoston tehtäväksi.

(4 mom. kuten HE)

Valtioneuvoston asetuksella (poist.) annetaan tarkempia säännöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä.

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

6.

Laki

taiteen perusopetuksesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan taiteen perusopetuksesta 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lain (633/1998) 7 § seuraavasti:

7 §

Koulutuksen arviointi

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Ulkopuolista arviointia varten opetusministeriön yhteydessä on erillinen koulutuksen arviointineuvosto, joka organisoi arviointitoiminnan yliopistojen, Opetushallituksen ja muiden arviointiasiantuntijoiden verkostona. Koulutuksen arviointineuvoston tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Ministeriö voi antaa yksittäisen arvioinnin suorittamisen myös muun kuin koulutuksen arviointineuvoston tehtäväksi.

(4 mom. kuten HE)

Valtioneuvoston asetuksella (poist.) annetaan tarkempia säännöksiä arvioinnista ja sen kehittämisestä.

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

Valiokunnan lausumaehdotukset

1.

Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että kunta- ja koulutason arviointityön tehostamiseksi luodaan eri alueille soveltuvat alueelliset tuki- ja seurantajärjestelmät.

2.

Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan koulutuksen arviointineuvoston toiminnan järjestämisestä niin, että ruotsinkielinen arviointitoiminta voidaan hoitaa asianmukaisesti. Tämä edellyttää muun muassa riittäviä voimavaroja ruotsinkieliseen arviointiin ja riittävää ruotsinkielistä edustusta arviointineuvostossa ja sihteeristössä.

Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2002

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Suvi Lindén /kok
  • vpj. Jukka Gustafsson /sd
  • jäs. Tapio Karjalainen /sd (osittain)
  • Tanja Karpela /kesk
  • Jyrki Katainen /kok
  • Timo E. Korva /kesk
  • Irina Krohn /vihr
  • Markku Markkula /kok
  • Margareta Pietikäinen /r
  • Osmo Puhakka /kesk
  • Leena Rauhala /kd
  • Säde Tahvanainen /sd
  • Ilkka Taipale /sd (osittain)
  • Irja Tulonen /kok (osittain)
  • Unto Valpas /vas
  • Pia Viitanen /sd
  • vjäs. Lauri Oinonen /kesk (osittain)

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Marjo  Hakkila