Yleisperustelut

Hallituksen esitysten perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esityksiä tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Valiokunta kannattaa muutosesityksiä. Ne tukevat hallituksen tavoitetta lisätä päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista.Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Opintotukeen on usealla vaalikaudella tehty parannuksia, jotta opiskelijoiden toimeentuloa voidaan turvata mm. sen mukaan kuin valtiontalouden tilanne on sallinut. Viimeksi opintotuen nykyrakennetta uudistettiin syyslukukauden 2011 alusta lukien, kun korkeakouluopinnoissa siirryttiin opintotuen suunnitelmallisemman käytön edistämiseksi kaksiportaisen tutkinnon mukaiseen opintotukiaikaan. Yleisenä linjana on ollut opintorahapainotteisuus. Myös nämä hallituksen esitykset sisältävät useita myönteisiä muutoksia opintotukeen. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen esityksessä HE 116/2013 vp ehdotetaan, että opintorahan määrät sidotaan kansaneläkeindeksiin ja järjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Valiokunta pitää myönteisenä, että tämä pitkään toivottu uudistus voidaan valtion vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa tehdä. Myönteistä on myös, että muualla kuin vanhempiensa luona asuvien 18—19-vuotiaiden muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden opintorahaan vähentävästi vaikuttavia vanhempien tulorajoja korotetaan ja tuen riittävyyden parantamiseksi opintolainan valtiontakauksen määriä korotetaan 100 eurolla. Korkea-asteella ehdotetaan otettavaksi käyttöön opintolainahyvitys, joka korvaisi opintolainavähennyksen.

Opintorahan sitominen kansaneläkeindeksiin lisäisi opintorahan ja asumislisän määrärahatarvetta vuonna 2014 arviolta 3,9 milj. euroa. Vuonna 2015 lisätarve olisi arviolta 7,5 milj. euroa. Indeksisidonnaisuus parantaisi noin 280 000 opiskelijan opintotukea.

Myös hallituksen esityksessä HE 197/2013 vp on myönteisenä korkeakouluopiskelijoiden opintorahan tason korotus. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti korkeakouluopiskelijoiden opintorahan tasoa nostetaan kustannusneutraalisti opintotukeen oikeuttavaa aikaa lyhennettäessä. Välttämätöntä on, että opintorahan nousu mitoitetaan opintotukiajan lyhennyksen pysyvän kustannusvaikutuksen mukaan. Valiokunta pitää suhteellisesti katsottuna merkittävänä opintorahan kuukausittaisen määrän korottamista korkeakoulussa noin 11 prosentilla. Yhden korkeakoulututkinnon suorittamista varten tukeen oikeuttavaa aikaa ehdotetaan ohjelman mukaisesti lyhennettäväksi viidellä tukikuukaudella. Myös näillä muutoksilla on tärkeä tavoite parantaa opintotuen riittävyys päätoimiseen opiskeluun kannustavaksi sekä lyhentää opiskeluaikoja ja pidentää työuria opiskelijoilla, jotka aloittavat ensimmäiset korkeakouluopinnot syyslukukautena 2014 tai sen jälkeen.

Tukiajan 5 kuukauden vähenemisen vaikutuksessa opiskeluun ja opintojen aikaiseen toimeentuloon on kiinnitetty huomiota siihen, että kaikkia opintoja ei ole mahdollisuutta suorittaa ajankäytön kannalta tehokkaasti, koska joissain tilanteissa on mahdollista suorittaa tietty aine tai opintokokonaisuus vain esim. kerran vuodessa. Valiokunta on ennenkin kiinnittänyt tähän epäkohtaan huomiota ja pitää nyt välttämättömänä, että oppilaitokset suunnittelevat opetustaan nykyistä paremmin niin, etteivät opinnot liian harvaan tapahtuvan opetustarjonnan vuoksi hidastu. Valiokunta pitää myös tästä syystä välttämättömänä seurata, lisääkö tukiajan lyhennys toimeentulotuen tarvetta opiskelijoilla.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että muutaman vuoden välein toteutettavat suuret opintotukimuutokset ovat tehneet opintotukijärjestelmästä niin monimutkaisen, että se voi jo vaarantaa kansalaisten oikeusturvan ja etuuksien virheettömän toimeenpanon. Valiokunta viittaa mm. mietintöönsä SiVM 7/2012 vp — HE 99/2012 vp ja toteaa, että kaiken kaikkiaan opintotukilainsääädäntö on vaikeaselkoinen ja sekava. Erityisen ongelmallisia ovat lukuisat vaikeasti määritellyt siirtymä- ja voimaantulosäännökset. Asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden opintotuen enimmäisajoissa on sovellettava viittä erilaista säännösperustetta siitä riippuen, milloin ja millä tavoin opiskelija on korkeakouluopintonsa aloittanut. Valiokunta pitää välttämättömänä viivytyksettä edelleenkin selkeyttää säännöksiä. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee selvittää myös perheellisten opiskelijoiden asemaa ja sitä, muodostuuko edelleenkin ns. väliinputoajaryhmiä opintotukilain säännösten tai niiden tulkinnan vuoksi siten, että tällaiset syyt haittaavat opiskelua tai että opiskelijat tämän johdosta joutuvat keskenään epätasa-arvoiseen asemaan.

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa tarkastellaan sääntelyä, jossa muualla kuin vanhempien luona asuvan muussa kuin korkeakoulussa opiskelevan 18—19-vuotiaan kohdalla otetaan huomioon vanhempien ansio- ja pääomatulojen määrä arvioitaessa hänen oikeuttaan täysimääräiseen opintorahaan. Perustuslakivaliokunta katsoo, että kun on kysymys täysi-ikäisistä henkilöistä, voidaan opintotukilakiin sisältyvää pitää perustuslain yhdenvertaisuussääntelyn kannalta kyseenalaisena. Kun kuitenkin ehdotettu sääntely merkitsee parannusta nykytilaan, valiokunta katsoo sen olevan toteutettavissa tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Sivistysvaliokunta kiinnittää huomiota tähän periaatteelliseen ikärajoja koskevaan epäkohtaan opintotukilaissa siltä osin kuin on kysymys 18—19-vuotiaiden asettamisesta eri asemaan suhteessa samassa asemassa oleviin muihin täysi-ikäisiin henkilöihin. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa. (Valiokunnan lausumaehdotus)