Perustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen
laadun kehittämisen sekä kansainvälistämisen
kannalta on tärkeää vihdoin luoda edellytykset
aktiiviseen osallistumiseen kansainvälisille koulutusmarkkinoille.
Kansainvälinen yhteistyö on tärkeä osa
korkeakoulutusta, sillä kansainvälisyys edistää osaltaan
koulutuksen ja tutkimuksen laadun kehittämistä ja
vahvistaa kansallista innovaatiopohjaa ja lisää kulttuurien
välistä ymmärrystä. Valiokunnan
mielestä tilauskoulutuksen merkittävä edunsaajaryhmä on
myös suomalaiset opiskelijat suomalaisissa oppilaitoksissa.
Suomalaisen opetuksen vieminen mukaan kansainväliseen kilpailuun
tukee maamme koulutuksen ja opetuksen kansainvälistymistä.
Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina
seuraavin huomautuksin.
Yliopistoissa on korkeatasoista osaamista, jota voidaan yhdistää ja
tarvittaessa räätälöidä kansainvälisesti
kiinnostaviksi ja houkuttaviksi kokonaisuuksiksi. Vaikka yliopistot
järjestäisivätkin koulutuksen omien organisaatioidensa kautta,
valiokunta pitää välttämättömänä yliopistojen
yhteistyötä toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen
organisoimiseksi ja kehittämiseksi. Tilauskoulutus luo
myös lisämahdollisuuksia verkottua ulkomaisten
korkeakoulujen kanssa ja lisää korkeakoululaitoksemme
tunnettavuutta maailmalla. Tilauskoulutuksen myynnissä ja markkinoinnissa
on mahdollista hyödyntää Suomen valmiita
verkostoja, kuten Finprota. Kilpailukykyä tilauskoulutukselle
tulee, kun siihen yhdistetään mukaan innovaatiot.
Se avaa myös uusia mahdollisuuksia maamme korkeatasoiselle täydennyskoulutustoiminnalle,
jossa jo on koulutuksen tuotteistamisessa tarvittavia valmiuksia
olemassa ja joita tulee hyödyntää.
Suhde korkeakoulujen maksuttomaan opetukseen.
Tilauskoulutukseen liittyvä liiketaloudellinen toiminta
ei saa nousta korkeakoulujen keskeiseksi tehtäväksi
eikä se saa heikentää korkeakoulujen
antamaa perus- tai jatkokoulutusta. Esityksellä ei rajoiteta
eikä vaaranneta korkeakoulujen normaalia maksutonta tutkintokoulutusta,
johon kaikilla henkilöillä kansalaisuudesta riippumatta
on mahdollisuus yhtäläisin valintaperustein hakea
opiskelemaan. Valiokunta viittaa muun muassa hallituksen esityksestä valtion
vuoden 2008 talousarvioksi antamaansa lausuntoon (SiVL
8/2007 vp — HE 62/2007
vp). Keskeistä on toteuttaa hallitusohjelmassa
yliopistoille koulutukseen ja tutkimukseen sekä innovaatiokyvyn
parantamiseen kohdistetut tavoitteet. Yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen
perusrahoitus tulee nostaa vastaamaan yliopistoille asetettuja opetuksen
ja tutkimuksen kehittämisvaatimuksia. Tilauskoulutuksen
mahdollistaminen EU/Eta-maiden ulkopuolelta tuleville mahdollistaa
korkeakouluille lisärahoituksen, mutta se ei poista tarvetta
perusrahoituksen lisäämiselle.
Perustuslakivaliokunta korostaa lausunnossaan perustuslain sivistyksellisten
oikeuksien toteutumisen näkökulmasta lakiehdotusten
sisältämien perus- ja jatkokoulutuksen heikentämiskieltojen
merkitystä. Valiokunnan mielestä tähän
liittyy myös se, että tilauskoulutuksen järjestämisen
ei pidä yliopistoissakaan johtaa muiden opiskelijoiden
aloituspaikkojen vähentämiseen. Lisäksi
lakia sovellettaessa on syytä yhdenvertaisuusnäkökohtienkin
vuoksi kiinnittää huomiota siihen, että koulutusta
ei järjestetä tilaajalle, jonka tosiasiallisena
aikomuksena on ehdotuksen tavoitteiden vastaisesti tilata koulutusta
siinä tarkoituksessa, että koulutukseen osallistuvat
voisivat näin välttää yliopiston
tai korkeakoulun valintakokeet.
Laadunvarmistus.
Valiokunta painottaa sitä, että laadunvarmistus
on keskeinen tekijä niin opiskelijan, tilaajan kuin koulutuksentuottajankin
kannalta. Opiskelijavalinnan ja tutkintojen sisällön tulee
täyttää korkeat laatuvaatimukset. Erityisesti
säänneltyihin ammatteihin johtavien tutkintojen
laadunarvioinnissa ja tutkintojen akkreditoinnissa tarvitaan yhteistyötä myös
tilauskoulutettavien kotimaan laadun arviointiorganisaatioiden kanssa.
Koulutuksen järjestäminen ja markkinointi.
Hallituksen esityksessä arvioidaan, että kansainväliset
koulutusmarkkinat ovat laaja ja edelleen kasvava palvelukaupan muoto.
Valiokunnan mielestä tilauskoulutus mahdollistetaan tilanteessa,
jossa kansainväliset koulutusmarkkinat ovat erittäin
kilpaillut. Globaalisti ei ole olemassa erillisiä tilauskoulutuksen
markkinoita, vaan kaikki maat kilpailevat yksillä ja samoilla
koulutusmarkkinoilla kukin omista lähtökohdistaan käsin.
Sen vuoksi markkinoinnin onnistuminen on ensisijaisen tärkeää,
jotta voidaan odottaa menestymistä koulutusmarkkinoilla.
Tilauskoulutuksen markkinoinnin ja suomalaisen koulutusbrändin
rakentaminen vaatii paljon voimavaroja. Tässä auttanee
se, että suomalaisella koulutuksella on kansainvälisesti
hyvä maine. Hyviä esimerkkejä aloista,
joilla kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla voisi
olla kysyntää, ovat opettajankoulutus, musiikki
ja muut taiteen alat.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että uuden
kansainvälisen palvelutuotteen kehittäminen ja
markkinointi kestää monia vuosia ja vaatii suuriakin
kustannuksia. Yhtenä esimerkkinä yliopistojen
jo tuotteistetuista tuotteista voidaan todeta maisteriohjelmat.
Hallituksen esityksessä todettu vaatimus siitä,
että tilauskoulutuksen on katettava omat kustannuksensa,
on valiokunnan mielestä tarkoituksenmukainen. Sitä ei
voida kuitenkaan edellyttää välittömästi
vuositasolla, vaan on tarkasteltava pitkää ajanjaksoa.
Kehitysyhteistyömäärärahojen
käyttö.
Hallituksen esityksen mukaan tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta
voidaan toteuttaa myös osana kehitysyhteistyötä.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisen mukaan tarkoituksena on, että yliopistot tulevat
selvittämään tätä mahdollisuutta
yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Yliopistojen ensisijainen
mielenkiinto tilauskoulutuksen tuottamiseen ja kansainväliseen
koulutusvientiin ei yliopistojen mukaan ole kuitenkaan kehitysmaiden
koulutuksen tukemisessa. Valiokunnan mielestä koulutusvienti
voi olla asianmukaista kehitysyhteistyöapua. Sitä ei
kuitenkaan tule järjestää suomalaisen
korkeakoululaitoksen tukemiseksi, vaan avun tulee aina edistää kehitysmaan omaa
paikallista kehitystä. Sen vuoksi valiokunta pitää välttämättömänä,
että kehitysyhteistyömäärärahojen
käytön tilauskoulutukseen tulee aina täyttää OECD:n
kehitysyhteistyökomitean määrittelemät
kehitysmaiden korkeakouluopiskelijoiden tukemiseksi vaadittavat
kehitysavun kriteerit eli ns. ODA-kriteerit. Näissä kriteereissä painotetaan
muun muassa sitä, että hyväksyttävän
opiskelun on edistettävä saajamaan taloudellista
ja sosiaalista kehitystä ja opinto-ohjelmien tulee tähdätä kehitysvaikutukseen
kohdemaassa sekä että opinto-ohjelmien sisällön
tulee liittyä kehitysmaiden kehityksen edistämiseen. Kriteereissä velvoitetaan
myös ottamaan huomioon se, että opinnot
eivät johtaisi ns. aivovuotoon.
Seuranta.
Hallituksen esityksen perustelujen mukaan opetusministeriö järjestää tilauskoulutuksesta
seurannan, jolla pyritään osaltaan varmistamaan
korkeakoulujen perus- ja jatkokoulutuksen tason säilyminen.
Valiokunta pitää seurannan järjestämistä ja
vaikuttavuuden arviointia erittäin tärkeänä.
Sen vuoksi opetusministeriön tulee antaa asiasta
selvitys sivistysvaliokunnalle vielä tämän
vaalikauden aikana.