Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Muutokset ovat yksi vaihe Oppijan verkkopalvelut -hankkeessa, ja ne osaltaan selkeyttävät koulutukseen hakeutumista. Oppijan verkkopalvelut toteutetaan osana valtiovarainministeriön koordinoimaa sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe). Oppijan verkkopalveluissa rakennetaan hallitusohjelman mukaista sähköistä sivistyskeskusta, josta löytyvät tulevaisuudessa kaikki yksityishenkilöiden sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien palvelut esiopetuksesta aikuis- ja jatkokoulutukseen. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Keskeinen asia hallituksen esityksessä on yksilöllinen oppijanumero, joka annettaisiin jokaiselle henkilölle, jonka tietoja ensimmäisen kerran tallennetaan Oppijan verkkopalveluihin. Oppijanumeron käyttöala tulee olemaan esityksen mukaan hyvin laaja. Ensivaiheessa oppijanumeroa käytetään henkilön yksilöintiin tähän kokonaisuuteen kuuluvissa opiskelijavalintarekistereissä. Tulevaisuudessa oppijanumerolla olisi tiedon keräämisessä keskeinen merkitys, koska todennetun osaamisen rekisterin myötä kaikki henkilön opiskeluhistoriaa koskeva tieto tallennettaisiin yhteen paikkaan. Valiokunnan mielestä oppijanumeron käyttöönotto tukee hyvin meneillään olevaa tietojärjestelmäkehitystä. Opiskelijavalintarekisterin yhdenmukaisen tietosisällön tuottamisessa on tärkeää varmistaa, että kaikkien oppilaitosten tieto- ja opintohallinnot käyttävät ja ymmärtävät käytettävät käsitteet samalla tavalla.Hallituksen esityksen mukaan oppijanumeroita annettaisiin niille hakijoille, joista tallennetaan tietoja opiskelijavalintarekisteriin tammikuussa 2014 alkavasta koulutuksesta eteenpäin. Korkeakoulujen osalta oppijanumero otettaisiin käyttöön yhteishaussa syksyllä 2014 otettaessa opiskelijoita keväällä 2015 alkavaan koulutukseen. Alkuvaiheessa oppijanumero tullee tallennettavaksi yliopistojen omien opiskelijanumeroiden rinnalle. Tämä merkitsee päällekkäisiä järjestelmiä ainakin toistaiseksi. Valiokunta toteaa, että tulevaisuudessa olisi käytännössä mahdollista, että korkeakoulut voisivat halutessaan korvata käytettävät sisäiset opiskelijanumerot oppijanumerolla.

Myös opiskelijajärjestöt käyttävät nykyisiä oppilaitoskohtaisia opiskelijanumeroita laajasti omissa jäsenrekistereissään, ja oppilaitokset käyttävät näitä numeroita tukipalvelutoimintojensa järjestämisessä, kuten esimerkiksi it-käyttäjähallinnossa ja -tunnistuksessa, kirjastopalveluissa jne. Valiokunta korostaa, että oppijanumeron käyttöönoton suunnittelussa ja kehittämisessä tulee tehdä tiivistä yhteistyötä myös opiskelijajärjestöjen kanssa.

Tavoitteena on, että pidemmällä aikavälillä tiedonsiirrossa voitaisiin kasvavassa määrin käyttää henkilötunnuksen sijasta oppijanumeroa. Tässä vaiheessa on kuitenkin vaikeaa arvioida, voidaanko henkilötunnuksen käyttämisestä täysin luopua. Henkilötunnusta tarvitaan henkilön yksilöintiin joka tapauksessa ainakin silloin, kun hänestä ensimmäisen kerran tallennetaan tietoja rekisteriin eli oppijanumeroa ei ole vielä annettu.

Asian käsittelyn yhteydessä on esitetty opiskelijavalintarekisterin käyttötarkoituksen laajentamista mm. nuorisotakuun toteutumisen seurantaan siten, että rekisteriin kerättäisiin tiedot myös niistä perusopetuksen päättäneistä, jotka eivät hae rekisterin piirissä olevissa hauissa. Hallituksen esityksen perusteluissa (s. 10) todetaan, että rekisterin käyttötarkoituksen laajentamista ei tässä yhteydessä pidetty perusteltuna, mutta käyttötarkoituksen laajentamista olisi tarpeellista tarkastella myöhemmin. Valiokunta pitää tärkeänä, että tämä huomioidaan tulevissa opiskelijavalintarekisterilakia koskevissa muutoksissa.

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että opiskelijavalintarekisterin tiedot säilytetään viisi vuotta opiskelijavalintapäätöksen tekemisestä. Valiokunta toteaa, että näitä tietoja käytetään nimenomaan opiskelijavalintaan liittyen. Valiokunta kuitenkin pitää tärkeänä selvittää, onko 5 vuoden säilytysaika riittävä vai onko tarpeellista sitä pidentää.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yhteishaku ja erityishaut toteutettaisiin niin, että perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku järjestettäisiin vasta yhteishaun valintatulosten julkistamisen jälkeen. Hallituksen tarkoituksena on ollut, että ensisijaisesti tavoitteena on nuorten hakeutuminen tutkintoon johtavaan koulutukseen. Valiokunta kuitenkin katsoo, että uudistuvissa hakumenettelyissä tulee ottaa huomioon opiskelijoiden tasavertaiset mahdollisuudet tarkoituksenmukaisten koulutusvalintojen tekemiseen, ottaen huomioon mm. vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämän koulutuksen soveltuvuus osalle nuorisotakuun piirissä olevia nuoria.