Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Muutokset ovat yksi vaihe Oppijan verkkopalvelut
-hankkeessa, ja ne osaltaan selkeyttävät koulutukseen
hakeutumista. Oppijan verkkopalvelut toteutetaan osana valtiovarainministeriön
koordinoimaa sähköisen asioinnin ja demokratian
vauhdittamisohjelmaa (SADe). Oppijan verkkopalveluissa rakennetaan
hallitusohjelman mukaista sähköistä sivistyskeskusta,
josta löytyvät tulevaisuudessa kaikki yksityishenkilöiden
sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien
palvelut esiopetuksesta aikuis- ja jatkokoulutukseen. Valiokunta
puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Keskeinen asia hallituksen esityksessä on yksilöllinen
oppijanumero, joka annettaisiin jokaiselle henkilölle,
jonka tietoja ensimmäisen kerran tallennetaan Oppijan verkkopalveluihin.
Oppijanumeron käyttöala tulee olemaan esityksen mukaan
hyvin laaja. Ensivaiheessa oppijanumeroa käytetään
henkilön yksilöintiin tähän
kokonaisuuteen kuuluvissa opiskelijavalintarekistereissä.
Tulevaisuudessa oppijanumerolla olisi tiedon keräämisessä keskeinen
merkitys, koska todennetun osaamisen rekisterin myötä kaikki henkilön
opiskeluhistoriaa koskeva tieto tallennettaisiin yhteen paikkaan.
Valiokunnan mielestä oppijanumeron käyttöönotto
tukee hyvin meneillään olevaa tietojärjestelmäkehitystä.
Opiskelijavalintarekisterin yhdenmukaisen tietosisällön
tuottamisessa on tärkeää varmistaa, että kaikkien
oppilaitosten tieto- ja opintohallinnot käyttävät
ja ymmärtävät käytettävät
käsitteet samalla tavalla.Hallituksen esityksen mukaan
oppijanumeroita annettaisiin niille hakijoille, joista tallennetaan
tietoja opiskelijavalintarekisteriin tammikuussa 2014 alkavasta
koulutuksesta eteenpäin. Korkeakoulujen osalta oppijanumero otettaisiin
käyttöön yhteishaussa syksyllä 2014 otettaessa
opiskelijoita keväällä 2015 alkavaan koulutukseen.
Alkuvaiheessa oppijanumero tullee tallennettavaksi yliopistojen
omien opiskelijanumeroiden rinnalle. Tämä merkitsee
päällekkäisiä järjestelmiä ainakin
toistaiseksi. Valiokunta toteaa, että tulevaisuudessa olisi
käytännössä mahdollista, että korkeakoulut
voisivat halutessaan korvata käytettävät
sisäiset opiskelijanumerot oppijanumerolla.
Myös opiskelijajärjestöt käyttävät
nykyisiä oppilaitoskohtaisia opiskelijanumeroita laajasti omissa
jäsenrekistereissään, ja oppilaitokset käyttävät
näitä numeroita tukipalvelutoimintojensa järjestämisessä,
kuten esimerkiksi it-käyttäjähallinnossa
ja -tunnistuksessa, kirjastopalveluissa jne. Valiokunta korostaa,
että oppijanumeron käyttöönoton
suunnittelussa ja kehittämisessä tulee tehdä tiivistä yhteistyötä myös
opiskelijajärjestöjen kanssa.
Tavoitteena on, että pidemmällä aikavälillä tiedonsiirrossa
voitaisiin kasvavassa määrin käyttää henkilötunnuksen
sijasta oppijanumeroa. Tässä vaiheessa on kuitenkin
vaikeaa arvioida, voidaanko henkilötunnuksen
käyttämisestä täysin luopua.
Henkilötunnusta tarvitaan henkilön yksilöintiin
joka tapauksessa ainakin silloin, kun hänestä ensimmäisen
kerran tallennetaan tietoja rekisteriin eli oppijanumeroa ei ole
vielä annettu.
Asian käsittelyn yhteydessä on esitetty opiskelijavalintarekisterin
käyttötarkoituksen laajentamista mm. nuorisotakuun
toteutumisen seurantaan siten, että rekisteriin kerättäisiin
tiedot myös niistä perusopetuksen päättäneistä,
jotka eivät hae rekisterin piirissä olevissa hauissa. Hallituksen
esityksen perusteluissa (s. 10) todetaan, että rekisterin
käyttötarkoituksen laajentamista ei tässä yhteydessä pidetty
perusteltuna, mutta käyttötarkoituksen laajentamista
olisi tarpeellista tarkastella myöhemmin. Valiokunta pitää tärkeänä,
että tämä huomioidaan tulevissa opiskelijavalintarekisterilakia
koskevissa muutoksissa.
Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että opiskelijavalintarekisterin
tiedot säilytetään viisi vuotta opiskelijavalintapäätöksen
tekemisestä. Valiokunta toteaa, että näitä tietoja käytetään
nimenomaan opiskelijavalintaan liittyen. Valiokunta kuitenkin pitää tärkeänä selvittää,
onko 5 vuoden säilytysaika riittävä vai
onko tarpeellista sitä pidentää.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yhteishaku ja erityishaut
toteutettaisiin niin, että perusopetuksen jälkeisen
valmistavan koulutuksen haku järjestettäisiin
vasta yhteishaun valintatulosten julkistamisen jälkeen.
Hallituksen tarkoituksena on ollut, että ensisijaisesti
tavoitteena on nuorten hakeutuminen tutkintoon johtavaan koulutukseen.
Valiokunta kuitenkin katsoo, että uudistuvissa hakumenettelyissä tulee ottaa
huomioon opiskelijoiden tasavertaiset mahdollisuudet tarkoituksenmukaisten
koulutusvalintojen tekemiseen, ottaen huomioon mm. vapaan sivistystyön
oppilaitosten järjestämän koulutuksen
soveltuvuus osalle nuorisotakuun piirissä olevia nuoria.