SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 16/2014 vp

SiVM 16/2014 vp - HE 189/2014 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 21 päivänä lokakuuta 2014 lähettänyt sivistysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta (HE 189/2014 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta lausunnon (StVL 15/2014 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitusneuvos Anne-Marie Brisson, opetus- ja kulttuuriministeriö

neuvotteleva virkamies Kirsi Ruuhonen, sosiaali- ja terveysministeriö

hallintojohtaja Matti Lahtinen, Opetushallitus

ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankia, Valvira, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto

aluehallintoylilääkäri Helena Mussalo-Rauhamaa, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

henkilöstöpäällikkö Tarja Malmivirta, Helsingin kaupunki, opetusvirasto

rehtori, toimitusjohtaja Jukka Tanska ja johtokunnan puheenjohtaja Janne Lauha, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu

toiminnanjohtaja Markku Moisala ja puheenjohtaja Aki Holopainen, Yksityiskoulujen liitto ry

koulutuspoliittinen suunnittelija, KM Sari Kokko, Näkövammaisten Keskusliitto ry

työmarkkinalakimies Sanna Haanpää, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry

kehittämispäällikkö Marja Lahtinen, Suomen Kuntaliitto

puheenjohtaja Tuula Vähäkainu-Kujanen, Valtion yleissivistävien erityiskoulujen johtoryhmä

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • työ- ja elinkeinoministeriö
  • Aurinkorannikon suomalainen koulu
  • Pietarin Suomalainen koulu

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan, että oppilas- ja opiskelijahuoltolakia muutettaisiin siten, että perusopetuslain mukaisessa rekisteröidyn yhteisön, säätiön tai valtion järjestämässä opetuksessa olevat oppilaat siirtyisivät kunnan järjestämien opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin. Ehdotetulla lailla toteutettaisiin muutos, joka on ollut jo oppilas- ja opiskelijahuoltolakia säädettäessä tarkoituskin tehdä. Lisäksi oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin ehdotetaan tehtäväksi kaksi teknisluonteista korjausta.

Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Taloudelliset vaikutukset tullaan ottamaan huomioon täydentävässä talousarvioesityksessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Yleistä

Hallituksen esityksen tavoitteena on saada kaikki oppilaat yhdenvertaisesti psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin kunnan vastatessa kokonaisuudesta. Esityksen myötä yksityisten opetuksen järjestäjien saama valtionosuus ei pienentyisi eikä kunta veloittaisi yksityisen opetuksen järjestäjää sille järjestetyistä psykologi- ja kuraattoripalveluista.

Eduskunta hyväksyi vuonna 2013 oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) sivistysvaliokunnan asiasta antaman mietinnön (SiVM 14/2013 vp — HE 67/2013 vp) pohjalta. Tässä mietinnössään valiokunta painotti muun muassa, että koulupsykologin ja kuraattorin palvelut järjestetään oppilaitoksissa siten, että palvelut ovat lähellä oppilaita ja siten helposti ja nopeasti nuorimpienkin oppilaiden savutettavissa, että oppilashuollon keskeiset toimijat, koulukuraattorit ja koulupsykologit, toimivat kouluissa ja että nämä keskeiset toimijat ovat kiinteä osa kouluyhteisöä ja että käytäntö ei saa johtaa esim. psykologin palvelujen hoitamiseen kouluissa päivystysluonteisina. Sivistysvaliokunta korostaa edelleen samoja näkökohtia.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Palvelujen järjestämismahdollisuus kouluissa

Sivistysvaliokunta pitää erittäin valitettavana, että käytännössä on ilmennyt suurta epätietoisuutta esityksessä tarkoitettujen yksityisten ja valtion koulujen mahdollisuudesta järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut omana toimintanaan. Hallituksen esityksessä on selostettu voimassa olevan lainsäädännön muutosvaiheita, joiden seurauksena opetuksen järjestäjille on jäänyt epäselvyys siitä, että yksityisestä terveydenhuollosta annettu laki (152/1990) säätää yksityisten terveydenhuollon palvelujen tuottamisen luvan varaiseksi myös koulujen psykologipalvelujen osalta. Käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen perustelujen mukaan lakiin perustuva velvoite järjestää psykologipalvelut ei merkitse poikkeusta velvoitteesta hakea lupa niiden tuottamiseksi yksityisesti. Käytännössä yksityiset opetuksen järjestäjät eivät ole lupia aikanaan hakeneet. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lupahakemuksia on vireillä, mutta niitä ei ole vielä ratkaistu juridisesti arvioiden epäselvän tilanteen vuoksi.

Sivistysvaliokunta toteaa, että koulutuksen järjestäjät ovat noudattaneet asiassa yhtenäistä menettelytapaa eikä sitä ole asianomaisten valvontaviranomaisten taholta kyseenalaistettu. Asia ajankohtaistui ja selveni laadittaessa hallituksen esitystä eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi. Hallituksen esityksen perusteluissa esitettiin silloin valitettavasti, että yksityisillä oppilaitoksilla ei erityiskouluja ja -oppilaitoksia lukuun ottamatta ole edellytyksiä lain tarkoittamaa lupaa saada. Tällä ja opiskelijoiden yhdenvertaisuudella perusteltiin sen tärkeyttä, että kaikkien oppilaitosten opiskelijat olisivat kunnallisten psykologi- ja kuraattoripalvelujen piirissä. Nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä on vihdoin selvennetty yksityisissä ja valtion kouluissa järjestettävien psykologi- ja kuraattoripalvelujen laissa edellytetyt lupa- ja ilmoitusmenettelyt.

Sivistysvaliokunta viittaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan antamaan lausuntoon (StVL 15/2014 vp), jossa todetaan voimassa olevan lain edellyttävän, että psykologipalvelujen tuottamiseen on yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukainen lupa, jonka myöntää aluehallintovirasto tai Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Kuraattoripalvelujen tuottamisesta on tehtävä yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) mukainen ilmoitus. Maksuttomia kuraattoripalveluja oppilaitoksen omille oppilaille voidaan kuitenkin tuottaa myös ilmoitusta tekemättä. Lausunnon mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa tilojen asianmukaisuus ja toiminnan edellyttämä asianmukaisen koulutuksen saanut henkilökunta. Terveydenhuollon palveluista vastaavan johtajan tulee olla terveydenhuollon ammattihenkilö. Lausunnossa selkiytetään, että säännösten perusteella ei ole estettä sille, että oppilashuollon psykologi toimii terveydenhuollosta vastaavana johtajana ja esimerkiksi koulun rehtori hänen esimiehenään. Lupaedellytykset täyttävälle hakijalle lupa on myönnettävä, eikä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö estä luvan myöntämistä yksityiselle opetuksen järjestäjälle. Sivistysvaliokunta pitää sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntoa merkittävänä suuntaviittana, kun koulutuksen järjestäjät hakevat aluehallintovirastolta kyseisiä lupia. Sivistysvaliokunnan kuulemat sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisasiantuntijat ovat omilla lausunnoillaan vahvistaneet sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnon esittämät kannat.

Sivistysvaliokunta korostaa vielä, että koulutuksen järjestäjät voivat hallituksenkin esityksen mukaan järjestää palvelut myös ostopalveluna esimerkiksi itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivalta psykologilta.

Sivistysvaliokunta korostaa koulutuksen järjestäjän ja sijaintikunnan keskinäisen yhteistyön välttämättömyyttä järjestettäessä opiskelijoille riittävät psykologi- ja kuraattoripalvelut. Toimivalla yhteistyöllä on mahdollisuus saavuttaa selkeitä säästöjä verrattuna hallituksen esityksessä arvioituihin uudistuksesta johtuviin 2,8 miljoonan euron kokonaiskustannuksiin. Esimerkkinä kustannuksia säästävästä, mutta myös opiskelijoiden oikeusturvan ja palvelujen laadun kannalta erittäin tärkeästä yhteistyömuodosta valiokunta mainitsee terveydenhuollon lainsäädännön edellyttämien potilas- ym. arkistojen ja järjestelmien yhteiskäytön kunnan vastaavien järjestelmien kanssa. Tästä on valiokunnan saaman selvityksen mukaan olemassa toimivia esimerkkejä.

Sivistysvaliokunta ei pidä hallituksen esityksen ehdotusta psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä esityksessä tarkoitetuissa kouluissa kaikilta osin tasapainoisena ja yhteistyöhön kannustavana. Valiokunta ehdottaa esitykseen tältä osin muutoksia yksityiskohtaisista perusteluista tarkemmin ilmenevin tavoin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Säädettäessä oppilas- ja opiskelijahuoltolakia sivistysvaliokunta muutti hallituksen esitystä muun muassa siltä osin, että jatkossakin oli mahdollista sijoittaa psykologi- ja kuraattoripalvelut kunnissa joustavasti joko opetustoimen yhteyteen tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen yhteyteen. Vireillä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon mittava palvelurakenneuudistus kytkeytyy osaltaan myös opiskelijoiden psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämiseen kaikissa oppilaitoksissa.

Sivistysvaliokunta pitää erityisen tärkeänä korostaa, että riippumatta palvelurakenneuudistuksen lopullisesta palvelujen tuotantomallista koulujen psykologi-ja kuraattoripalveluja suunniteltaessa on muistettava oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämän opiskeluhuollon merkitys sekä koululle yhteisöllisenä toimintana että opiskelijoille välttämättömänä lähipalveluna. Valiokunta edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen yhteydessä hallitus huolehtii siitä, että oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämät opiskeluhuollon palvelut voidaan jatkossakin toteuttaa kouluissa lähipalveluna. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus).

Yksityiskohtaiset perustelut

9 §. Järjestämisvastuu.

Hallituksen esityksen keskeinen muutosehdotus kohdistuu järjestämisvastuuta koskevaan pykälän 2 momenttiin. Hallituksen esityksen lähtökohtana on, että esityksessä tarkoitettujen psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestäminen siirrettäisiin perusopetuslain 7 ja 8 §:ssä tarkoitetuilta opetuksen järjestäjiltä oppilaitoksen sijaintikunnalle poistamalla voimassa olevan pykälän 2 momentista näitä tahoja koskeva poikkeussäännös. Muutos koskisi yksityisiä opetuksen järjestäjiä samoin kuin valtion järjestämää opetusta.

Lakiehdotus yhtenäistäisi psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisen yksityisille lukioille ja peruskouluille, sillä sijaintikunnat ovat voimassa olevan lain mukaan velvolliset järjestämään psykologi- ja kuraattoripalvelut lukioille. Tällä on suurta käytännön merkitystä erityisesti yksityisille yhteiskouluille, joissa toimii sekä peruskoulu että lukio.

Sivistysvaliokunta tiedostaa, että sijaintikunnan järjestämisvastuu on perusteltu erityisesti niissä tapauksissa, joissa koulutuksen järjestäjä ei ole pystynyt järjestämään riittäviä psykologi- ja kuraattoripalveluja opiskelijoilleen. Uudistus merkitsisi tässä tilanteessa mahdollisuutta parempiin palveluihin ilman lisämaksua. Sivistysvaliokunta pitää ehdotusta kuitenkin kokonaisuutena katsoen ongelmallisena sen vuoksi, että uudistus voi pahimmillaan siirtää tällä hetkellä hyvin toimivat palvelut kauemmas koulun arjesta ja tarpeettomasti hankaloittaa sijaintikunnan ja koulutuksen järjestäjän keskinäistä yhteistyötä, jonka pitäisi opiskelijoiden ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin kannalta olla mahdollisimman sujuvaa ja tuloksekasta. Uudistus voisi myös johtaa kustannustehottomaan päällekkäiseen psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämiseen, jos palvelut järjestettäisiin kunnan taholta mutta täydennettynä koulutuksen järjestäjän lisäpalveluilla. Valiokunta ei pidä tämänkaltaista päällekkäistä palvelurakennetta järkevänä, kun yhteisöllisen opiskeluhuollon palvelujen lisäksi kyse on myös opiskelijoille tarjottavista erittäin tärkeistä yksilökohtaisen opiskeluhuollon palveluista.

Lakiehdotus on ongelmallinen oppilas- ja opiskelijahuoltolain 10 §:ssä tarkoitetuille erityisoppilaitoksille, joille lain 10 § turvaa mahdollisuuden järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja oppilailleen. Tällä säännöksellä haluttiin lain säätämisen yhteydessä turvata erityiskouluille mahdollisuus järjestää oppilaiden tarvitsema kuntoutuksellinen tuki osana omaa toimintaansa. Säännöstä sovelletaan kuuteen Suomessa toimivaan oppimis- ja ohjauskeskukseen, joiden tehtävänä on järjestää perusopetusta, oppimista tukevaa kuntoutusta sekä ohjaus- ja tukipalveluja omissa lähikouluissa opiskeleville oppilaille. Näiden oppilaitosten erityinen asiantuntijuus liittyy autismin kirjoon, neuropsykiatrisiin häiriöihin, kieleen ja kommunikointiin, kuulemiseen, näkemiseen, liikkumiseen ja motoriikkaan, neurologisiin tai muihin pitkäaikaissairauksiin sekä monitarpeisuuteen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisten psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisen siirto oppilaitoksen sijaintikunnalle voisi johtaa oppilaan kokonaistuen toimivuuden kannalta hankalaan tilanteeseen, jossa kasvamiseen ja kehittymiseen liittyviä tilanteita varten järjestetyt kunnan palvelut eivät kytkeytyisi riittävällä tavalla oppilaan kanssa tehtävään kokonaistyöhön.

Valiokuntakäsittelyssä on lisäksi tullut esille, ettei ulkomailla toimivissa suomalaisissa kouluissa välttämättä ole järjestetty riittäviä opiskeluhuollon palveluja. Näissä tapauksissa ei ole sijaintikuntaa, jota voisi velvoittaa järjestämään palvelut.

Edellä todetun perusteella sivistysvaliokunta ehdottaa, että pykälän 2 momenttiin lisätään seuraavat kolme virkettä: "Oppilaitoksen sijaintikunnalla on velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut opiskelijoille myös silloin, kun koulutuksen järjestäjä on yksityinen tai valtio, jollei koulutuksen järjestäjä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Oppilaitoksen sijaintikunta voi tukea koulutuksen järjestäjää psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisessä. Ulkomailla sijaitseva koulutuksen järjestäjä vastaa psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä omille opiskelijoilleen."

Sivistysvaliokunnan ehdottama muutos pitää sisällään hallituksen esityksen keskeisen sisällön, että sijaintikunnalla on vastuu alueellaan toimivien oppilaitosten psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä. Valiokunnan muutosehdotus nostaa kuitenkin pykälässä tarkoitetut koulutuksen järjestäjät laissa määritellyiksi palvelujen järjestäjiksi, ja heillä on ensisijainen päätösvalta palvelujen järjestämisestä, mutta omalla kustannuksellaan. Keskustelu palvelujen jaosta varsinaisiin psykologi- ja kuraattoripalveluihin ja lisäpalveluihin jää tarpeettomaksi, kun kyse on siitä, että opiskelijoille voidaan järjestää riittävän kattavat ja toimivat palvelut joko jomman kumman toimijan järjestäminä tai yhteistyössä. Palvelut tulee järjestää lähellä opiskelijoita, ja niiden tulee olla helposti saavutettavissa, jotta ylipäätään voidaan saavuttaa oppilas- ja opiskelijahuoltolain säätämisellä tavoiteltu opiskeluhuollon tason parantaminen.

Valiokunnan ehdotuksen sanamuoto pitää sisällään kaikki laissa tarkoitetut yksityiset ja valtion peruskoulut, ammattikoulut ja lukiot. Muutoksella ei valiokunnan arvion mukaan ole merkittäviä välittömiä muutoksia lukioiden osalta, mutta muutos on tärkeä erityisesti yksityisten ja valtion yhteiskoulujen osalta, joissa muutos yhtenäistää perusteet psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämiselle. Valiokunnan ehdotus täyttää tältäkin osin hallituksen esityksen tavoitteen.

Valiokunnan ehdotus lähtee siitä, että jos koulutuksen järjestäjä voi järjestää palvelut vain puutteellisesti tai muutoin osittain, sijaintikunta on pääsäännön mukaan velvollinen täydentämään palvelut. Koulutuksen järjestäjän ja sijaintikunnan on toimittava hyvässä yhteistyössä riittävien palvelujen varmistamiseksi kustannustehokkaalla tavalla. Ehdotettu säännös mahdollistaa myös sen, että sijaintikunta täyttää velvoitteensa myöntämällä tukea koulutuksen järjestäjälle, jotta opiskelijat saavat riittävät palvelut.

Valiokunta korostaa, että ehdotuksen tarkoittamassa tuessa ei ole kysymys hankintasopimukseen perustuvasta maksusta, vaan kahden lakiin perustuvassa tasavertaisessa toiminnan järjestämisvastuussa olevan toimijan yhteistyön eräästä vaihtoehtoisesta toteuttamismuodosta. Valiokunta korostaa tähänkin liittyen, että kyse ei ole ainoastaan opiskelijoiden yksilökohtaisista opiskeluhuollon palveluista (5 §) vaan myös laissa säännellystä yhteisöllisestä opiskeluhuollosta   (4 §), jota toteuttavat kaikki opiskeluhuollon toimijat yhteistyössä oppilaitoksen koko henkilökunnan kanssa.

Sivistysvaliokunnan ehdotus koulutuksen järjestäjän mahdollisuudesta järjestää psykologipalvelut omille opiskelijoilleen perustuu sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntoon ja sivistysvaliokunnan asiantuntijakuulemiseen, joissa molemmissa on esitetty, että yksityiset koulutuksen järjestäjät voivat saada yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukaisen luvan psykologipalvelujen tuottamiselle. Valiokunta pitää välttämättömänä, että asianomaiset lupa- ja valvontaviranomaiset ottavat kaikissa tähän asiaan liittyvissä ratkaisuissaan huomioon asiassa tähän asti vallinneen laajan juridisen epätietoisuuden. Valiokunta pitää välttämättömänä, että harkittaessa jatkossa sosiaali- ja terveysministeriön toimesta yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lainsäädännön yhtenäistämistä, selkeyttämistä ja ajanmukaistamista arvioidaan myös tässä esityksessä tarkoitettujen yksityisten ja valtion koulujen tarvitseman psykologipalvelujen järjestämisluvan todellista tarvetta ja mahdollisuutta siirtyä asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantamatta kevyempään ilmoitusmenettelyyn.

Valiokunnan muutosehdotuksen viimeinen virke selkeyttää ulkomailla sijaitsevien suomalaisten koulujen velvollisuutta järjestää riittävät psykologi- ja kuraattoripalvelut opiskelijoilleen. Sivistysvaliokunta tiedostaa, että koulujen sijaintimaasta riippuen paikallinen lainsäädäntö voi pakollisen lupamenettelyn tai vastaavien säännösten kautta hankaloittaa palvelujen järjestämistä. Valiokunta pitää kuitenkin keskeisenä, että myös näiden koulujen opiskelijoiden tarvitsemien palvelujen järjestämisvelvoite on selkeä.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sivistysvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena paitsi   9 § muutettuna (Valiokunnan muutosehdotus) ja

että hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus).

Valiokunnan muutosehdotus
9 §

Järjestämisvastuu

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Oppilaitoksen sijaintikunta vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Oppilaitoksen sijaintikunnalla on velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut opiskelijoille myös silloin, kun koulutuksen järjestäjä on yksityinen tai valtio, jollei koulutuksen järjestäjä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Oppilaitoksen sijaintikunta voi tukea koulutuksen järjestäjää psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisessä. Ulkomailla sijaitseva koulutuksen järjestäjä vastaa psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä omille opiskelijoilleen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen yhteydessä hallitus huolehtii siitä, että oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämät opiskeluhuollon palvelut voidaan jatkossakin toteuttaa kouluissa lähipalveluna.

Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2014

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Raija Vahasalo /kok
  • vpj. Inkeri Kerola /kesk
  • jäs. Ritva Elomaa /ps
  • Eeva-Johanna Eloranta /sd (osittain)
  • Jukka Gustafsson /sd (osittain)
  • Leena Harkimo /kok
  • Pauli Kiuru /kok
  • Kimmo Kivelä /ps
  • Sanna Lauslahti /kok
  • Ville Niinistö /vihr (osittain)
  • Mikaela Nylander /r
  • Tuula Peltonen /sd
  • Tuomo Puumala /kesk
  • Simo Rundgren /kesk
  • Pauliina Viitamies /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Kaj  Laine