Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Hallitus esittää koulutusta koskevia säännöksiä muutettavaksi
siten, että aiempaa selkeämmin korostetaan lasten
ja nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennalta ehkäisemistä ja varhaista
puuttumista niihin ja että edistetään hyvää oppimista
sekä oppilaiden psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja
sosiaalista hyvinvointia. Hallituksen esitys tukee tavoitetta luoda
mahdollisuuksia oppilaiden ja opiskelijoiden terveelle kasvulle
ja kehitykselle. Järjestyksen pitoa koskevat muutosehdotukset
lisäävät oppilaiden ja opiskelijoiden
oikeutta turvalliseen oppimisympäristöön
myös käytännössä.
Valiokunta korostaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä valtioneuvoston
selonteosta lasten ja nuorten hyvinvoinnista (StVM 23/2002
vp — VNS 4/2002 vp) todettua siitä, että on
tärkeää viipymättä osoittaa
riittävät voimavarat syrjäytymisuhan
alaisten lasten ja nuorten tarvitsemiin palveluihin. On välttämätöntä järjestää kaikille
lapsille suunnattuja peruspalveluja, muun muassa kouluterveydenhuollon palveluja,
koska peruspalvelujen puutteella on selvä yhteys lasten
pahoinvoinnin lisääntymiseen. Riskitilanteessa
elävien lasten kannalta olennaista on se, että koulu
pystyy tarjoamaan oppilaskohtaista tukea. Oikea-aikaisen tuki- ja eriyisopetuksen
järjestäminen lapsen edellytysten mukaisesti säästää myös
yhteiskunnan voimavaroja.
Yhteistyö eri hallinnonalojen välillä.
Hallituksen esityksen mukaan Opetushallitus velvoitetaan opetussuunnitelman
perusteiden valmistelussa yhteistyöhön sosiaali-
ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kanssa,
silloin kun ne koskevat oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä.
Opetussuunnitelmaa laadittaessa velvoitetaan yhteistyöhön
koulun kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon
kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että oppilashuollon
järjestämistä vaikeuttaa sen sijoittaminen
kahden hallinnonalan raja-alueelle. Yheistyövelvoite eri
sektoreiden välillä parantaa osaltaan oppilashuollon
toteuttamista oppilaiden ja opiskelijoiden edun mukaisesti. Valiokunta
kuitenkin painottaa sitä, että niin opetus- kuin
sosiaalitoimenkin lainsäädäntö velvoittaa palvelujen
kehittämiseen lasten ja nuorten edun mukaisesti. Lastensuojelulain
7 §:n mukaan kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa,
koulutointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille
tarkoitettuja palveluja kehittäessään
pidettävä huolta myös siitä,
että näiden palvelujen avulla tuetaan huoltajia
lasten kasvatuksessa. Edelleen säännöksissä todetaan
muun muassa, että kunnan tulee järjestää kunnan
koululaitoksen piirissä oleville oppilaille riittävä tuki
ja ohjaus sekä muut tarpeelliset toimet koulunkäyntiin
ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten
vaikeuksien poistamiseksi sekä koulun ja kotien välisen
yhteistyön kehittämiseksi. Valiokunta katsoo,
että nyt ehdotetut muutokset ja lastensuojelulain velvoitteet
edellyttävät välttämättä opetus-
ja sosiaalitoimen kiinteää yhteistyötä.
Ongelmana yhteistyölle on erityisesti tietojensaantioikeutta
rajoittavat salassapitosäännökset. Valiokunta
pitääkin välttämättömänä,
että hallitus pikaisesti valmistelee tarvittavat muutosehdotukset,
joilla poistetaan esteet oppilaan tai opiskelijan tarpeiden mukaiseen
oppilashuollon ja muiden toimenpiteiden toteuttamiseen. Valiokunta
toteaa, että sosiaali- ja terveysministeriö on
asettamassa toimikunnan, jonka tehtävänä on
selvittää ja tehdä tarvittavat muutosehdotukset
lastensuojelulakiin ja kansanterveyslakiin oppilaiden palvelujen
turvaamiseksi. Samassa yhteydessä pyritään
selkeyttämään henkilötietojen
käsittelyä ja tietosuojaa koskevia säännöksiä siten,
että oppilashuoltopalvelujen järjestäminen
oppilaan tai opiskelijan kokonaisvaltaisen edun mukaisesti helpottuu.
Opetuksen järjestäjän velvoite laatia
opetussuunnitelma yhteistyössä kunnan sosiaali-
ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa laajentaa opetussuunnitelman
laadinnassa tarvittavaa asiantuntemusta ja luo samalla
edellytyksiä hallintokuntien rajat ylittävälle
yhteistyölle.
Kodin ja koulun yhteistyö.
Valiokunta pitää tärkeänä kodin
ja koulun yhteistyön periaatteiden sisällyttämistä opetussuunnitelman
perusteisiin. Opetuksen järjestäjän tulee
määrätä myös kodin ja
koulun yhteistyön järjestämistavasta.
Valiokunnan mielestä kodin ja koulun yhteistyöstä tulee
olla opetussuunnitelmissa.
Nykyisin monissa kouluissa tehdään vanhempien
kanssa tiivistä yhteistyötä, mutta sitä toteutetaan
koulukohtaisesti ja koulujen sisälläkin vaihtelevasti.
Yhteistyö on edelleen useissa tapauksissa yhteydenpitoa,
josta puuttuvat vastavuoroisuus, vuorovaikutuksellisuus ja dialogisuus.
Vanhempia ei kaikissa tapauksissa nähdä voimavarana
koulutyössä, vaikka sen luonnollisesti tulisi
olla yhdessä tapahtuvaa toimintaa yhteisen päämäärän
saavuttamiseksi. Hyvin toimiva kodin ja koulun yhteistyö tukee
osaltaan myös turvallisen oppimisympäristön
kehittämistä lapsille ja nuorille.
Valiokunta pitää ehdotukseen sisältyvää koulun
velvoitetta olla aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi
myönteisenä. Valiokunta kuitenkin huomauttaa,
että tämä edellyttää opettajien
valmentamista vanhempien kohtaamiseen niin opettajankoulutuksessa
kuin täydennyskoulutuksessakin. Valiokunta pitää myönteisenä myös
sitä, että toisen asteen koulutuksessa kiinnitetään
huomiota kodin ja koulun yhteistyöhön. Samalla
valiokunta kuitenkin painottaa sitä, että pohja
opettajien ja vanhempien yhteistyölle luodaan jo alkuopetuksessa.
Valiokunta toteaa, että ammatillista koulutusta koskevan
lain (630/1998) 34 §:n mukaan opiskelijan tulee
osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty
siitä vapautusta. Valiokunta korostaa sitä, että ylläpitäjän
tulee järjestää ammatillisessa koulutuksessa
olevien poissaoloseuranta.
Kurinpito.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan nykyisiä kurinpitotoimenpiteitä koskevia
säännöksiä selkeytettäväksi.
Lisäksi lakiehdotuksissa esitetään, että opetusta
häiritsevä oppilas tai opiskelija voidaan määrätä poistumaan
jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta
tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, tai koulun järjestämästä tilaisuudesta.
Lakiehdotuksessa ehdotetaan myös säännöstä,
jolla oppilaan tai opiskelijan oikeus osallistua opetukseen evätään.
Tällainen tilanne on kysymyksessä silloin, kun
oppilas saattaa väkivaltaisuudellaan vaarantaa muiden oppilaiden
tai koulussa työskentelevien turvallisuuden tai oppilas
käyttäytyy niin häiritsevästi,
että opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu
kohtuuttomasti. Jos poistettava oppilas käyttää vastarintaa
välttääkseen poistamisen, ehdotetaan
rehtorille ja opettajalle oikeutta käyttää tarpeellisia
voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina
oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai häirinnän
vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.
Valiokunnan mielestä ehdotetun kaltainen koulun omien
kurinpitotoimenpiteiden lisääminen luo säännellyn
välimuodon puuttumattomuuden ja poliisille ilmoittamisen
välille.
Perusopetuslain 31 a §:n 3 momentissa
on säännös siitä, että kurinpitorangaistuksen
saaneelle oppilaalle tai oppilaalle, jolta opetus on evätty
jäljellä olevan työpäivän
ajaksi, järjestetään tarvittava oppilashuolto.
Valiokunta pitää välttämättömänä sitä,
että oppilashuollolliset toimenpiteet aloitetaan välittömästi.
Juuri näissä tilanteissa on erittäin
tärkeää, että koulukuraattori,
koulupsykologi, opettaja tai muu oppilashuollon asiantuntija
voi ottaa välittömästi vastuulleen tällaisen
oppilaan ohjauksen ja huollon.
Voiman käyttö.
Valiokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan näkemykseen
siitä, että voiman käyttöä koskevalle
sääntelylle on käytännössä havaituista
ongelmatilanteista johtuen välttämätön
tarve. Koulun tai oppilaitoksen työrauhaa vakavasti häiritsevä oppilas
tai opiskelija on muiden oikeuksien turvaamiseksi tarvittaessa voitava
joissakin tilanteissa poistaa luokkahuoneesta tai koulun alueelta
viime kädessä voimakeinoja käyttämällä.
Valiokunta painokkaasti korostaa, että rehtorin tai opettajan
turvautuminen voiman käyttöön voi tulla
kysymykseen vain hyvin poikkeuksellisesti.
Hyväksyessään ehdotukset voimankäyttöä koskeviksi
säännöksiksi valiokunta pitää välttämättömänä sitä,
että opettajankoulutukseen lisätään
järjestyksenpidon ylläpitämiseen ja kiusaamisen
ennaltaehkäisyyn painottuvaa koulutusta ja ohjeistusta.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että toimenpiteet,
joiden tavoitteena on vähentää häiriökäyttäytymistä jollakin
alueella, voivat johtaa siihen, että tällainen
häiriö- tai rikoskäyttäytyminen
siirtyy muualle. Valiokunnan mielestä on välttämätöntä seurata,
johtavatko säännösmuutokset siihen, että oppilaan
määräaikainen erottaminen tai opetuksen
epääminen, joka johtaa oppilaan poistamiseen koulusta,
saa oppilaan kohdistamaan häiriö- ja väkivaltakäyttäytymisensä muualle.
Valiokunta korostaa sitä, että oppilashuollon
välittömät tukitoimet voivat myös
vähentää häiriökäyttäytymisen
siirtymisvaikutuksia.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esimerkiksi koulukiusaamista
koskevat kantelut oikeusasiamiehelle ovat viime vuosina
lisääntyneet ja niiden selvittäminen
on hankalaa, koska vastuu- ja toimintavelvollisuuskysymykset eivät
ole selvästi määriteltyjä. Ehdotettu
säännös siitä, että opetuksen
tai koulutuksen järjestäjän on laadittava
suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta
ja häirinnältä selkeyttää tilannetta.
Valiokunta pitää tärkeänä sitä,
että suunnitelma olisi kouluyhteisön kannalta
tarkoituksenmukainen, käytännöllinen
ja toimiva sekä että oppilaita ja opettajia voitaisiin sitouttaa
mahdollisimman hyvin suunnitelman noudattamiseen. Tällainen
suunnitelma toimisi parhaiten myös ennaltaehkäisevästi.
Koulujen järjestyssäännöt.
Perusopetuslain 29 §:ään
ehdotetaan lisättäväksi säännöstä siitä, että opetuksen
järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt
tai antaa muut koulussa sovellettavat järjestysmääräykset,
joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä,
opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön
turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Valiokunta pitää tärkeänä,
että järjestyssäännöt
laaditaan yhdessä oppilaiden kanssa. Valiokunnan asiantuntijoina
kuulemien nuorten mukaan tällä tavoin oppilaat
sitoutuvat paremmin järjestyssääntöjen
noudattamiseen.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että oppilashuollon ja järjestyksenpitoa koskevien
muutosten toimivuutta seurataan ja siitä annetaan selvitys
eduskunnan aiemmin edellyttämän koulutuspoliittisen
selonteon yhteydessä.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Laki perusopetuslain muuttamisesta
17 §.
Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena selvennyksenä pykälään
sisältyvää säännöstä velvoitteesta
neuvotella oppilaan huoltajan kanssa ennen kuin tehdään
päätös oppilaan siirtämisestä erityisopetukseen
sekä ennen päätöstä hankittavasta
psykologisesta tai lääketieteellisestä tutkimuksesta
taikka sosiaalisesta selvityksestä. Säännös
on tähän asti sisältynyt perusopetusasetuksen
15 §:ään.
20 §.
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen,
että kokeiluja koskevissa pykälissä lupaharkintaa
ohjaavat säännökset ovat verraten väljät.
Sen vuoksi valiokunta ehdottaa täsmennystä pykälän
3 momenttiin.
26 §.
Pykälän 2 momentin mukaan oppivelvollisen
huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus
tulee suoritettua. Valiokunta korostaa sitä, että koulunkäynti
on peruskoululaiselle velvollisuus ja että vanhempien tulee
ilmoittaa kouluun, jos oppilas on koulusta pois.
29 §.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi
säännökset järjestyssäännön
laatimisesta ja sellaisen suunnitelman laatimisesta, jolla oikeutta
turvalliseen opiskeluympäristöön lisätään.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut, että perustuslain
kannalta ei sinänsä ole ongelmallista säätää opetuksen
järjestäjän velvollisuudesta hyväksyä määräyksiä esimerkiksi
koulutyön käytännön järjestelyihin
tai koulurakennusten ja niiden piha-alueiden käyttämiseen
liittyvistä seikoista. Perustuslakivaliokunta on lausunnosta
ilmenevillä perusteilla kuitenkin katsonut, että ehdotettua
sääntelyä tulee täsmentää ainakin
luonnehdinnoilla järjestyssäännöllä määrättävissä olevista
asioista tai asiatyypeistä. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa
pykälään lisättäväksi
uuden 4 momentin.
36 §.
Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että 2
momentissa tarkoitettu häiritsevä käytös
ja turvallisuutta vaarantava käytös ovat erityisesti
oppilaiden kannalta kovinkin eriasteisia käyttäytymismuotoja.
Häiritsevä oppilas ei vaaranna turvallisuutta,
kun taas turvallisuutta vaarantava oppilas on agressiivinen ja uhkaavakäytöksinen.
Sen vuoksi niitä tulisi myös käsitellä erillisinä.
Tämän selkeyttämiseksi valiokunta ehdottaa
momentin jaettavaksi kahdeksi eri momentiksi.Tämän
johdosta muutetaan myös tarpeellisilta osin muissa pykälissä olevat
viit-taukset 36 §:n 2 momenttiin.
36 a §.
Valiokunta katsoo, että myös luokasta tai
muusta opetustilasta poistamisesta tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle.
Sen vuoksi valiokunta ehdottaa muutosta 1 momenttiin.
Valiokunta ehdottaa täsmennystä 6 momenttiin.
36 b §.
Pykälässä säädetään
rehtorin ja opettajan oikeudesta poistaa häiritsevä tai
turvallisuutta vaarantava oppilas. Valiokunta pitää tavoitteena,
että tällaisessa tilanteessa tulisi olla kaksi koulussa
työskentelevää henkilöä.
Itse poistamistilanteessa se olisi tarpeen poistettavan oppilaan
tai opiskelijan kannalta, ja tilanteen jälkiselvittelyssä se
saattaisi olla tarpeen oppilaan tai opiskelijan poistaneen opettajan
tai rehtorin kannalta. Tällöin olisi tärkeää,
että paikalla olisi myös aikuinen henkilö,
jolla ei ole välitöntä henkilökohtaista
yhteyttä poistamiseen ja joka ei ole ollut osapuolena poistamista
koskevassa päätöksenteossa ja toimenpiteiden
tarpeellisuuden arvioimisessa. Valiokunta ei kuitenkaan ehdota asiaa
otettavaksi pykälään, koska käytännön koulutyössä kahden
henkilön vaatimus voisi johtaa kestämättömiin
tilanteisiin. Valiokunta kuitenkin pitää välttämättömänä pyrkiä kouluissa siihen,
että kaksi aikuista olisi poistamistilanteessa paikalla.
Perustuslakivaliokunnan mielestä lakeihin tulee lisätä säännökset
voiman käyttöön turvautuneen rehtorin
tai opettajan velvollisuudesta laatia kulloisestakin tapahtumasta
kirjallinen selvitys koulutuksen järjestäjälle
sekä täsmentää sitä,
onko oikeus voiman käyttöön rehtorilla
ja opettajalla yhdessä vai kummallakin erikseen. Valiokunta
on myös katsonut, että "häirinnän vakavuus"
ei ole voiman käyttöön, vaan poistumismääräyksen
antamiseen vaikuttava seikka. Valiokunnan mielestä voimakeinojen
puolusteltavuutta arvioitaessa tulee sen sijaan kiinnittää huomiota
mahdollisen vastarinnan vaarallisuuteen tai vakavuuteen. Lisäksi
valiokunta katsoo, että säännöksiin
tulee lisätä nimenomainen säännös
siitä, että minkäänlaisten välineiden
käyttö ei ole sallittua voimakeinojen käytön
yhteydessä, sekä siitä, että voimakeinojen
käytön liioittelusta säädetään
rikoslaissa.
Edellä todetun johdosta ja yleisperusteluissa lausuttuun
viitaten valiokunta ehdottaa täsmennyksiä pykälään.
Valiokunta on säännöksen selkeyttämiseksi
jakanut pykälän kahdeksi momentiksi, jolloin uusi
2 momentti käsittelee voimakeinojen käyttöä.
42 §.
Pykälässä säädetään
muutoksenhausta. Perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossaan, että perusopetuslain
42 §:n 5 momenttiin, lukiolain 34 §:n 5 momenttiin
sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 44 §:n
5 momenttiin sisältyvät muutoksenhakukiellot ovat
perustuslain 21 §:n 1 momentin kannalta ongelmallisia,
koska jokaisella on oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan
koskeva päätös tuomioistuimen tai muun
riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Perustuslakivaliokunta toteaa, että valituskielto on sen
vuoksi selkeintä poistaa lakiehdotuksista. Perustuslakivaliokunta
katsoo myös, että perusopetuslain 42 §:n
5 momenttiin sisältyvä muutoksenhakukielto lääninhallituksen
päätöksestä perusopetuslain
18 §:ssä tarkoitetuista erityisistä opetusjärjestelyistä on
myös asianmukaista poistaa. Sama huomautus koskee 2. lakiehdotuksen
34 §:n 5 momentissa ja 3. lakiehdotuksen 44 §:n
5 momentissa olevia muutoksenhakukieltoja.
Sivistysvaliokunta katsoo, että yleisluonteisen muutoksenhakukiellon
poistaminen aiheuttaa tarpeen säätää joistakin
päätöksistä yksilöity muutoksenhakukielto.
Tällaisia asioita ovat perusopetuksen oppilaan määrääminen
jälki-istuntoon tai suorittamaan laiminlyötyjä kotitehtäviä työpäivän
jälkeen, samoin perusopetuksen oppilaan sekä lukion
ja ammatillisessa koulutuksessa olevan opiskelijan määrääminen
poistumaan luokkahuoneesta, muusta opetustilasta tai koulun järjestämästä tilaisuudesta
sekä opetuksen epääminen jäljellä olevan
työpäivän ajaksi. Näitä toimenpiteitä koskevat
määräykset pannaan yleensä täytäntöön
hyvin pian määräyksen antamisen jälkeen,
jolloin muutoksenhaulla ei näissä tapauksissa
ole käytännön merkitystä.
Valiokunta esittää lisättäväksi
pykälän 2 momentin 2 kohtaan valitusoikeuden erityisopetukseen
otetulle tai siirretylle oppilaalle laadittavaan henkilökohtaiseen
opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan.
Suunnitelma voidaan oikeussuojan tarpeen osalta rinnastaa perusopetuslain
18 §:ssä tarkoitettuun päätökseen
erityisistä opetusjärjestelyistä, joiden
osalta perustuslakivaliokunta katsoo, että muutoksenhakukielto
tulee poistaa.
2. Laki lukiolain muuttamisesta
15 §.
Perustuslakivaliokunta on lausunnosta ilmenevillä perusteilla
katsonut, että lukiolakiehdotuksen kokeilua koskevaa säännöstä tulee
täsmentää.
Sivistysvaliokunta kuitenkin huomauttaa, että kokeilusäännösten
tulee antaa riittävän väljät puitteet
kokeilujen toteuttamiselle, jotta koulutusta voitaisiin kehittää.
Edellä todetun perusteella ja 1. lakiehdotuksen 20 §:n
perusteluissa todettuun viitaten valiokunta ehdottaa täsmennystä pykälän
2 ja 3 momenttiin.
21 §.
1. lakiehdotuksen 29 §:n perusteluissa mainituista
syistä valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi
uuden 4 momentin.
26 §.
Edellä 1. lakiehdotuksen 36 §:n kohdalla todettuun
viitaten valiokunta ehdottaa 2 momentin jakamista kahdeksi eri momentiksi,
jolloin 3 momentti muuttuu 4 momentiksi. Tämän
johdosta muutetaan myös tarpeellisilta osin muissa pykälissä olevat
viittaukset 36 §:n 2 momenttiin.
26 a §.
Edellä 1. lakiehdotuksen 36 a §:n perusteluissa
lausuttuun viitaten valiokunta ehdottaa vastaavia muutoksia tähän
pykälään.
26 b §.
Edellä 1. lakiehdotuksen 36 b §:n perusteluissa
lausuttuun viitaten valiokunta ehdottaa täsmennystä pykälään.
Valiokunta on säännöksen selkeyttämiseksi jakanut
pykälän kahdeksi momentiksi, jolloin uusi 2 momentti
käsittelee voimakeinojen käyttöä.
34 §.
Valiokunta viittaa 1. lakiehdotuksen 42 §:n
perusteluissa todettuun ja ehdottaa muutosta muutoksenhakua koskeviin
säännöksiin. Valiokunta ehdottaa 34 §:n
1 momenttiin lisättäväksi hallintovalituslain
mukaisen muutoksenhaun piiriin uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta
koskevan päätöksen vastaavasti kuin perusopetuslain
asianomaisessa pykälässä on esitetty.
Voimaantulosäännös.
Hallituksen esityksen antamisen jälkeen on annettu
lukiolain eräiden muutosten voimaantuloajankohtaan ja soveltamiseen
vaikuttava valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallista
tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002). Sen vuoksi voimaantulosäännös
ehdotetaan kirjoitettavaksi hallituksen esityksessä olevaa
täsmällisemmin.
3. Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta
23 §.
Perustuslakivaliokunta on lausunnosta ilmenevillä perusteilla
katsonut, että 3. lakiehdotuksen kokeilua koskevaa säännöstä tulee
täsmentää. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa
pykälää täsmennettäväksi
ja rakennetta muutettavaksi. Valiokunta huomauttaa tässäkin
yhteydessä, että kokeilusäännösten
tulee antaa riittävän väljät puitteet
kokeilujen toteuttamiselle, jotta koulutusta voitaisiin kehittää.
Erityisesti ammatillisen koulutuksen kannalta on tärkeää,
että uusia tutkintoja ja koulutusohjelmia voitaisiin kokeilla
työelämän ammatilliselle koulutukselle
asettamista muutostarpeista lähtien.
Perustuslakivaliokunta on myös kiinnittänyt huomiota
kokeiluaikojen pituuteen, joka hallituksen esityksessä ammatillisen
koulutuksen osalta on 4 + 4 vuotta. Tämän
johdosta valiokunta ehdottaa säännöstä muutettavaksi
siten, että kokeilun enimmäiskesto olisi kuusi
vuotta. Tämä mahdollistaisi kaksi sisäänottoa
kokeilukoulutuksessa siten, että opiskelijan oikeus suorittaa
opintonsa yhtä vuotta opintojen laajuutta vastaavaa aikaa
pidemmässä ajassa voitaisiin toteuttaa
kummassakin sisäänotossa.
28 §.
1. lakiehdotuksen 29 §:n perusteluissa mainituista
syistä valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi
uuden 4 momentin.
35 §.
Edellä 1. lakiehdotuksen 36 §:n kohdalla todettuun
viitaten valiokunta ehdottaa 2 momentin jakamista kahdeksi eri momentiksi,
jolloin 3 momentti muuttuu 4 momentiksi. Tämän
johdosta muutetaan myös tarpeellisilta osin muissa pykälissä olevat
viittaukset 36 §:n 2 momenttiin.
35 a §.
Valiokunta viittaa 1. lakiehdotuksen 36 a §:n
perusteluissa lausuttuun ja ehdottaa vastaavaa muutosta tähän
pykälään.
35 b §.
Edellä 1. lakiehdotuksen 36 b §:n perusteluissa
lausuttuun viitaten valiokunta ehdottaa täsmennystä pykälään.
Valiokunta on säännöksen selkeyttämiseksi jakanut
pykälän kahdeksi momentiksi, jolloin uusi 2 momentti
käsittelee voimakeinojen käyttöä.
44 §.
Valiokunta viittaa 1. lakiehdotuksen 42 §:n
perusteluissa todettuun ja ehdottaa muutosta muutoksenhakua koskeviin
säännöksiin. Valiokunta ehdottaa lisättäväksi
pykälän 2 momenttiin valitusoikeuden erityisopetukseen
otetulle opiskelijalle laadittavaan henkilökohtaisen opetuksen
järjestämistä koskevaan suunnitelmaan.
Suunnitelma voidaan oikeussuojan tarpeen osalta rinnastaa lain 21 §:ssä tarkoitettuun
päätökseen
erityisistä opetusjärjestelyistä.
Opintojen etenemistä ja päättöarviointia
koskevasta arvioinnin uusimisesta ja oikaisumenettelystä säädetään
lakiehdotuksen 44 a §:ssä. Yksilöity
muutoksenhakukielto on ammatillisen koulutuksen osalta edellä mainitun
lisäksi tarpeen säätää muuta
opiskelijan arviointia koskeviin päätöksiin,
kuten yksittäisiä kokeita koskeviin arviointiratkaisuihin.
Lisäksi muutoksenhakukielto on tarpeen säätää opetuksen
käytännön järjestelyihin ja
toimeenpanoon sekä yksilöllisiin opintojen järjestämistä koskeviin
ratkaisuihin. Sellaisia ovat esimerkiksi työssäoppimispaikan
ja -ajan määrääminen tai vapaaehtoisten tai
valinnaisten opintojen järjestämistä koskevat ratkaisut.
Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy vähintään
20 opintoviikon työssäoppimisen jakso, jonka sijoittaminen
opintojen ajalle on suurelta osin riippuvainen työpaikkojen
saatavuudesta. Muutoksenhaun mahdollistaminen mainituissa asioissa
olisi omiaan vaikeuttamaan oppilaitoksen toimintaa ja opintojen
järjestämistä ja etenemistä.