Yksityiskohtaiset perustelut

1. Ammattikorkeakoululaki

1 §.

Lakiehdotuksessa tarkoitetut ammattikorkeakoulut ovat 1 §:n mukaan opetusministeriön alaisia. Ilmaisu voi olla ongelmallinen sekä ammattikorkeakoulujen itsehallinnon että ammattikorkeakoulujen kunnallisten ja yksityisten ylläpitäjien näkökulmasta. Tarkoitus on ilmaista tässä laissa tarkoitettujen ammattikorkeakoulujen kuuluvan opetusministeriön toimialaan. Sen vuoksi pykälän sanamuotoa muutetaan.

4 §.

Pykälän mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehitämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin, tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Valiokunta katsoo, että myös alueellisen elinkeinorakenteen tuntemus on tärkeä osa ammattikorkeakouluopintoja. Koulutuksella voidaan tukea alueen olemassa olevan ja ennakoitavissa olevan elinkeinorakenteen tuntemusta. Sen vuoksi pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi elinkeinorakennetta koskeva kohta.

Valiokunta viittaa hallintovaliokunnan huomautukseen ammattikorkeakoulujen tehtävänmäärittelyssä koskien tutkimusta suhteessa yliopistojen tehtäviin. Valiokunta toteaa, että lakiesityksen sanonnalla "tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta" tarkoitetaan opetuksen perustumista tutkimukseen ja tutkittuun tietoon, jonka tuottajina toimivat niin tutkimuslaitokset, yliopistot, ammattikorkeakoulut kuin muu työelämäkin niin Suomessa kuin ulkomailla. Erityisen tärkeänä valiokunta pitää sitä, että ammattikorkeakoulut harjoittaessaan lakiesityksen mukaisesti "ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä" kehittävät omaa toimintaansa eri puolilla synnytetyn tiedon hyödyntäjinä ja soveltajina. Tuloksekas tietämyksen hallinta on nimenomaan taitoa ja menetelmällistä valmiutta hankkia ja levittää tietoa suunnitelmallisesti ja muokata sitä kulloiseenkin tilanteeseen sopivaksi näkemykselliseksi tietämykseksi.

Valiokunta painottaa ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutustehtävää työelämäosaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistumiseksi. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa lisättäväksi uuden 2 momentin, jolloin pykälässä oleva 2 momentti siirtyy 3 momentiksi.

6 §.

Ammattikorkeakoulun toimiluvassa voidaan 6 §:n 2 momentin mukaan määrätä ammattikorkeakoululle myös kehittämis- ja muita velvoitteita. Sääntelyä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että ammattikorkeakoululle voidaan määrätä vain sen tehtäviin kohdistuvia velvoitteita. Sen vuoksi 2 momenttiin ehdotetaan muutosta.

8 §.

Pykälässä säädetään yhteistyössä sovittavista ammattikorkeakoulun toiminnalle asetettavista tavoitteista.

Valiokunta korostaa niin ammattikorkeakoulujen oman toiminnan kuin niiden toiminnan vaikutustenkin kannalta valtakunnallisten yhteishankkeiden ja yleensäkin ammattikorkeakoulujen keskinäisen yhteistyön merkitystä. Esimerkkeinä valiokunta korostaa kirjastolaitoksen, FUNET-toiminnan ja virtuaaliammattikorkeakoulun merkitystä. Tällainen verkostotoiminta on niin kansallisten tavoitteiden kuin ammattikorkeakoulujen toiminnan laatutason nostamisen kannalta välttämätöntä. Näistä kehittämistoimista on tarpeen sopia yhteisesti etsien ja luoden kullekin hankkeelle tulosten saavuttamisen kannalta parhaat toimijat. Valiokunta korostaa lakiesityksen 32 §:n 3 momentissa tarkoitettujen yhteishankkeiden valtakunnallista luonnetta ja myös opetusministeriön budjettivaroin hoidettavaa osa- tai kokonaisrahoitusta. Sen vuoksi 2 momenttiin ehdotetaan lisäystä.

4 luvun ja 10 §:n otsikot.

Koska lukuun ehdotetaan uutta 14 §:ää, joka koskee ylläpitäjän tehtäviä, luvun otsikko ja sisäistä hallintoa koskevan 10 §:n otsikko muutetaan.

11 §.

Lakiehdotuksen 11 §:n mukaan ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtajana toimii rehtori. Hallituksessa ovat lisäksi edustettuina ryhmittäin ammattikorkeakoulun päätoimiset opettajat, muu päätoiminen henkilöstö ja päätoimiset opiskelijat. Hallitukseen kuuluu lisäksi, sen mukaan kuin ammattikorkeakoulun ylläpitäjä päättää, enintään kolmannes elinkeino- ja muuta työelämää ammattikorkeakoulun toimialalla edustavia henkilöitä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että ammattikorkeakoulun hallitus muodostuu dynaamiseksi ja vahvaksi. Sen vuoksi hallitukseen ehdotetaan kuuluvaksi myös muun johdon sekä elinkeino- ja muuta työelämää edustavia henkilöitä. Elinkeino- ja muun työelämän edustajia voisi kuitenkin olla enintään kolmannes hallituksen koko jäsenmäärästä. Jäsenten valinnasta määrättäisiin ammattikorkeakoulun säännöissä. Tämän vuoksi lakiehdotuksen 11 §:n 1—3 momentti ehdotetaan muutettaviksi.

Pykälän 3 momentin mukaan ammattikorkeakoulun säännöissä määritellään jäsenten valinta. Valiokunta katsoo tarkoituksenmukaiseksi, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä nimittää hallituksen. Tällöin, mikäli esimerkiksi alueellisen tai koulutusalakohtaisen edustavuuden tai sukupuolten tasa-arvovaatimusten turvaaminen sitä edellyttää, voidaan hallituksen kokoonpanoa parhaiten sovitella.

Hallituksen esityksessä käytetty verbi "asettaa" voisi johtaa valiokunnan käsityksen mukaan liian jäykkään käytäntöön koskien hallituksen kokoonpanoa. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa käytettäväksi termiä "nimittää".

12 §.

Valiokunnan saaman selvityksen perusteella lakiehdotuksen 12 §:n 2 momentin 3) kohtaan on virheellisesti jäänyt maininta ehdotuksen tekemisestä ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle uutta koulutusohjelmaa koskevasta esityksestä. Koulutusta ja sen kehittämistä koskevat asiat, joihin myös uusi koulutusohjelma luetaan, kuuluvat ammattikorkeakoulun sisäisiin asioihin, kuten 18 §:n 3 momentista ilmenee. Mahdolliset resurssipäätökset uudesta koulutusohjelmasta tekee ylläpitäjä talousarvion yhteydessä ammattikorkeakoulun esityksestä. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa koulutusohjelmaa koskevan maininnan poistamista 3) kohdasta.

Lakiehdotuksen 12 §:n 2 momentin 6) kohdan mukaan ammattikorkeakoulun hallituksen tehtävänä on hyväksyä sisäistä hallintoa koskevat ammattikorkeakoulun säännöt ylläpitäjän hallintosäännön tai vastaavan asiakirjan rajoissa. Säännöksellä tarkoitetaan perustelujen mukaan vain sitä, että ylläpitäjän hallintosääntö tai vastaava asiakirja ja ammattikorkeakoulun säännöt muodostaisivat kokonaisuuden, joka sisältää ylläpitäjän ylläpitäjähallinnon ja ammattikorkeakoulun sisäisen hallinnon tehtäviä koskevat määräykset. Kun säännöksen sanamuodosta voi saada muunkinlaisen käsityksen, ehdotetaan 12 §:n 2 momentin 6) kohta selvennettäväksi ja ylläpitäjän hallintosäännöstöä koskeva maininta poistettavaksi.

13 §.

Pykälän 2 momentissa säädetään rehtorin valinnasta. Yksityisen ylläpitäjän valintamenettelyn erilaisuudesta johtuen valiokunta on tehnyt täsmennyksen momentin sanamuotoon.

14 §. Ylläpitäjän tehtävät. (Uusi)

Ammattikorkeakoulun ylläpitäjä päättää eräistä ammattikorkeakoulun sisäisen hallinnon piiriin kuuluvista asioista, jotka ovat luonteeltaan ylläpitäjän intressipiiriin kuuluvia. Näitä asioita ovat 11 §:ssä tarkoitettu hallituksen jäsenten kokonaismäärästä ja eri ryhmiin kuuluvien jäsenten lukumäärästä päättäminen, hallituksen asettaminen sekä rehtorin nimittäminen tai ottaminen ja vararehtoreista päättäminen. Ammattikorkeakoulun ylläpitäjän ja sisäisen hallinnon toimivallanjaon selkeyden vuoksi on laissa tarkoituksenmukaista säätää myös eräistä ammattikorkeakoulun ylläpitäjän toimivaltaan kuuluvista asioista. Näitä asioita ovat ammattikorkeakoulun strategisesta kehittämisestä päättäminen, toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta päättäminen, esityksen tekeminen valtioneuvostolle ammattikorkeakoulun koulutustehtävän muuttamisesta sekä valtuuskunnan nimittäminen tarvittaessa. Valtuuskunta ei olisi hallintoelin, vaan yhteistyöelin, joka koostuisi esimerkiksi ammattikorkeakoulun toimintapaikkakuntien edustajista. Valtuuskunta olisi lähinnä neuvoa-antava elin, ja sen avulla voitaisiin saada esimerkiksi kuntayhtymän ylläpitämän ammattikorkeakoulun kehittämiseen ja toiminnan tukemiseen monialaista yhteiskunnan eri osa-alueiden osaamista. Valiokunta pitää selkeämpänä, että ylläpitäjän edellä mainituista tehtävistä säädetään lakiin erillinen pykälä. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 14 §, jolloin nykyiset 14—41 §:t siirtyvät 15—42 §:ksi.

16 (15) §.

Valiokunta korostaa ammattikorkeakoulujen tavoitteellista ja dynaamista toimintaa työelämän kehitystarpeita ennakoiden sekä alueellista kehitystä voimakkaasti edistäen. Tämä edellyttää hallituksen esityksen perusteluissa todetulla tavalla ammattikorkeakoulujen oikeutta "opettaa haluamallaan tavalla sekä sisällöllisesti että menetelmällisesti annettujen säännösten ja määräysten puitteissa". Ammattikorkeakoulujen tulee erityisesti kehittää koko henkilöstön toimintaa ohjaavaa ja ammattitaitoa kehittävää strategista johtamista ja kehitystyötä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vahvaa "oppivaa yhteisöä".

17 (16) §.

Työpaikalla toteutettavan työharjoittelun ja opinnäytetöiden lisäksi on eräillä koulutusaloilla tarpeellista järjestää osa opetuksesta työpaikalla (esimerkiksi tuotantopainotteinen koulutus). Työpaikalla käytännön työtehtävien muodossa annettavan opetuksen tulisi perustua ammattikorkeakoulun ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Valiokunta on lisännyt pykälään säännöksen työpaikalla toteutettavasta koulutuksesta.

19 (18) §.

Ammattikorkeakouluissa on nykyisin neuvottelukuntia. Nämä neuvottelukunnat on tavallisesti asetettu joko ammattikorkeakoulun koulutusalaa tai koulutusohjelmaa varten, ja niiden tehtävänä on avustaa ammattikorkeakoulua koulutuksen kehittämisessä. Toisaalta joissain ammattikorkeakouluissa voi olla tarvetta joko kapeampialaiselle tai eri koulutusalojen tai -ohjelmien yhteiselle neuvottelukunnalle. Ne ovat luonteeltaan ammattikorkeakoulun ja sen alueen elinkeino- ja työelämän yhteistyöelimiä. Valiokunta pitää näiden neuvottelukuntien työtä merkittävänä, ja sen vuoksi niistä on syytä ottaa maininta myös lakiin. Koulutusohjelmia ja opetussuunnitelmia koskevaan 18 §:ään ehdotetaan lisättäväksi neuvottelukuntia koskeva uusi 4 momentti.

24 (23) §.

Hallituksen esityksen mukaan kokopäiväopiskelija voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan. Tätä aikaa ei lasketa opintojen enimmäisaikaan. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tullut selkeästi esille, että tämä vuonna 2001 lakiin lisätty säännös aiheuttaa vaikeuksia ja rahoitusvajeita ammattikorkeakouluille. Se on myös vastoin sitä yleistä koulutuspoliittista tavoitetta, että opiskeluaikoja yritetään lyhentää.

Tilastokeskuksesta saatujen ennakkotietojen mukaan vuonna 2002 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oli 126 800 opiskelijaa. Näistä läsnä olevaksi ilmoittautui runsaat 90 prosenttia ja poissa olevaksi vajaat 10 prosenttia eli 12 400 opiskelijaa. Ensimmäisen vuoden 34 700 opiskelijasta poissa olevaksi ilmoittautui runsaat 15 prosenttia. Kasvua edelliseen vuoteen oli 3 prosenttiyksikköä. Ammattikorkeakoulut ovat kuitenkin valinneet heidän tilalleen uudet opiskelijat. Ensimmäisenä vuonna poissa olevat ovat pääasiassa miehiä. Miehistä lähes 24 prosenttia ilmoittautui poissa olevaksi ja naisista vajaat 9 prosenttia. Ensimmäisen vuoden poissaolot selittyvät todennäköisesti suurelta osin miesten asevelvollisuuden suorittamisella.

Käsitellessään poissaoloaikaa koskevaa hallituksen esitystä sivistysvaliokunta piti aikaa tuolloin melko pitkänä ja totesi siinä olevan vaaroja, jotka nyt ovat toteutumassa. Sen vuoksi valiokunta pitää välttämättömänä, että opetusministeriö edelleen seuraa poissaolojen kehitystä. Valiokunnan mielestä ensimmäisen vuoden poissaolojen tulisi perustua painaviin syihin. Tarvittaessa tulee poissaoloaikaa koskevia säännöksiä tarkastella uudelleen.

27 (26) §.

Pykälän 3 momentissa säädetään oikaisun hakemisesta ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta. Ehdotuksessa ei kuitenkaan määritellä tutkintolautakunnan tehtäviä tai kokoonpanoa. Sen vuoksi pykälään ehdotetaan uutta 4 momenttia, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin tarkemmin tutkintolautakunnasta.

28 (27) §.

Ammattikorkeakoulussa rikkomukseen syyllistynyttä opiskelijaa voidaan 27 §:n nojalla rangaista kurinpidollisesti varoituksella tai erottamalla hänet määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Ehdotus on liian avoin. Säännöksen perusteella ei ole ennakoitavissa, millainen rikkomus on sen nojalla rangaistavaa. Myöskään seuraamuksen ankaruutta ei ole säännöksessä mitenkään kytketty rikkomuksen moitittavuuteen. Säännöstä on välttämätöntä näiltä osin täsmentää. Lisäksi pykälään on tarpeen lisätä säännökset opiskelijan kuulemisesta yksilön oikeuksia koskevana ja siitä, kuka ammattikorkeakoulussa päättää kurinpitoseuraamuksista. Sen vuoksi pykälää ehdotetaan muutettavaksi.

31 (30) §.

Pykälään sisältyy viittaus kuntalakiin ja kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annettuun lakiin (484/1996). Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys laiksi kunnallisesta viranhaltijasta ja laiksi kuntalain muuttamisesta (HE 196/2002 vp), jolla mm. kumottaisiin kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annettu laki. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa 1 momenttiin sisältyvän viittauksen kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annettuun lakiin muutettavaksi viittaukseksi kunnallisesta viranhaltijasta annettuun lakiin.

32 (31) §.

Hallintovaliokunnan lausuntoon viitaten pykälään ehdotetaan lisättäväksi uudeksi 2 momentiksi erehdyksessä pois jäänyt perustamiskustannuksia koskeva säännös.

34 (33) §.

Pykälään ehdotetaan sanallista täsmennystä.

40 (39) §.

Pykäläehdotuksen mukaan ammattikorkeakoulun hallituksella ja rehtorilla on viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada tehtäviensä hoitamiseksi tarpeelliset tiedot valtion ja kunnan viranomaisilta.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että 39 §:ssä ehdotettu säännös on väljyydessään vastoin perustuslakivaliokunnan käytäntöä henkilötietojen suojasta. Ammattikorkeakoululla on ehdotuksen perusteella erittelemätön ja laaja-alainen oikeus saada kaikenlaisia salassa pidettäviä tietoja valtion ja kunnan kaikilta viranomaisilta. Säännöksestä ei ilmene, missä tarkoituksessa tietojen saaminen voisi olla ammattikorkeakoulun tehtävien hoitamiseksi välttämätöntä tai edes tarpeen. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä vain, jos sääntelyä täsmennetään olennaisesti tai pykälä poistetaan laista.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ammattikorkeakoulut tarvitsevat koulutuksen suunnittelua, järjestämistä ja kehittämistä varten tietoja mm. oman alueensa elinkeino- ja työelämästä ja niiden edellyttämistä koulutustarpeista, oman alueensa väestöstä sekä tietoja muusta alueella annettavasta koulutuksesta. Opetusministeriön mukaan säännös siirrettiin lakiehdotukseen voimassa olevasta laista siinä muodossa, jonka se sai julkisuuslainsäädännön hyväksymisen yhteydessä. Nyt puheena olevien tietojen luonne huomioon ottaen viittaussäännös julkisuuslain salassapitovelvollisuutta koskeviin säännöksiin on katsottava tarpeettomaksi. Aiemmin säännöstä sovellettiin myös opiskelijavalintatietoihin, joissa voi olla myös arkaluontoista tietoa. Nykyisin opiskelijavalintoja kuitenkin koskee opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annettu laki (1058/1998). Tietojensaantioikeutta ei ole myöskään tarkoituksenmukaista rajoittaa koskemaan ammattikorkeakoulun hallitusta ja rehtoria, vaan se voisi olla ammattikorkeakoululla yleensä julkista tehtävää hoitavana laitoksena.

Opetusministeriön on tarpeen hankkia koulutuspolitiikan kehittämisen ja toteuttamisen kannalta tarpeellista tietoa ammattikorkeakouluista. Tällaista tietoa on koottu muun muassa ammattikorkeakouluissa opiskelevien opintojen keskeyttämisistä ja ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllistymisestä. Nykyisin tiedot kootaan ammattikorkeakoulujen tietokantaan (AMKOTA). Valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi uuden 2 momentin, jolla opetusministeriön tietojensaantioikeus sisällytetään lakiin.

Jotta säännös olisi myös perustuslain kannalta riittävän tarkkarajainen ja täsmällinen, valiokunta ehdottaa pykälän 1 momenttia täsmennettäväksi.

41 (40) §.

Toimilupa ammattikorkeakoulun ylläpitämiseen voidaan ehdotuksen mukaan myöntää myös yksityiselle yhteisölle tai säätiölle. Pykälän säännös hallintomenettelylain noudattamisesta on sen vuoksi perustuslain 124 §:n takia tarpeen. Samasta syystä lakiin on lisättävä säännökset, joiden perusteella ammattikorkeakoulussa noudatetaan tiedoksiannosta hallintoasioissa ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuja lakeja. Lakiehdotuksen 41 §:ää ehdotetaan täydennettäväksi ja pykälän otsikko muutettavaksi.

43 (42) §.

Hallituksen esityksen mukaan ammattikorkeakoulussa on opiskelijakunta, johon kuuluvat ammattikorkeakoulun päätoimiset opiskelijat. Ehdotus perustuu opiskelijakunnan pakkojäsenyyteen. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan arvioinut säännöstä perustuslaissa turvatun yhdistymisvapauden kannalta. Valiokunnan lausunnon perusteluissa esitetyillä perusteilla perustuslakivaliokunta on katsonut, että säännös on vastoin perustuslain 13 §:ssä turvattua yhdistymisvapautta.

Sääntelyä on sen vuoksi tarkistettava, jotta lakiehdotus voidaan tältä osin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa opiskelijakuntaa koskevan 43 §:n (HE:n 42 §) poistamista lakiehdotuksesta.

Sivistysvaliokunta painottaa sitä, että ammattikorkeakoulujen nykyiset opiskelijayhdistykset ja ammattikorkeakoulut ovat yhdessä kehittäneet opiskelijayhdistystoimintaa ja pääosin on ammattikorkeakouluissa saavutettu tehokas ja toimiva opiskelijakyhdistysverkosto. Opiskelijayhdistykset ovat tärkeä osa ammattikorkeakouluyhteisöä, ja ne voivat osaltaan olla kehittämässä ammattikorkeakoulujen toimintaa. Valiokunta painottaa myös sitä, että opiskelijakunnat toimivat jäsentensä yhdyssiteenä ja edunvalvojana ja edistävät opiskelijoiden yhteiskunnallisia ja sosiaalisia pyrkimyksiä. Ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on hallituksen esityksen mukaan myös huomattava osuus ammattikorkeakoulun sisäisessä hallinnossa. Eräät opiskelijayhdistykset ovat mukana myös opiskelija-asuntolatoiminnassa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sosiaalipolitiikka ja koulutuspolitiikka ovat ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvonnassa tärkeimmät osa-alueet. Edellä mainituilla osa-alueilla tehdään sekä paljon edunvalvontatyötä että aktiivista ammattikorkeakoulutuksen kehittämistyötä. Edunvalvonta ei pelkästään liity koulutuksen kehittämiseen vaan myös koulutuksen aikana tapahtuviin opiskelijoiden elämäntilanteen muutoksiin. Opiskelijayhdistykset edustavat opiskelijoita ammattikorkeakoulun hallinnon eri elimissä sekä eri työryhmissä – niissä työryhmissä ja päätöksentekoelimissä, joihin opiskelijat on jo nykyisin vapaaehtoisesti otettu mukaan. Opiskelijayhdistykset osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun opiskelijaedunvalvonnallisissa kysymyksissä. Opiskelijatoiminta tarjoaa myös mahdollisuuden tutustua ja osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien rooli julkisoikeudellisten tehtävien hoitajina selvitetään ja vahvistetaan. Hallituksen tulee huolehtia siitä, että korkeakoulusektorilla opiskelevat ovat yhdenvertaisessa asemassa sen suhteen, miten opiskelijoiden etuja valvovien ja jäsentensä yhdyssiteenä toimivien tahojen jäsenyys määräytyy.

Sivistysvaliokunnan periaatteellinen näkemys on vahva opiskelijakunta, jolla on julkisoikeudellisia tehtäviä. Perustuslakivaliokunnan kanta estää kuitenkin tällaisen, hallituksen esityksen mukaisen lain säätämisen tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että ammattikorkeakoulujen opiskelijatoiminnan rahoitus pyritään turvaamaan pikaisesti ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Edellä todetun perusteella valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi 3 lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotukset 2, 3 ja 4).

43 §.

Pykälässä säädetään muusta noudatettavasta lainsäädännöstä. Säännöksen mukaan ylläpitäjästä riippuen ammattikorkeakoulun ylläpitäjän toimivaltaan kuuluvissa asioissa noudatetaan kuntalain, osakeyhtiölain tai säätiölain säännöksiä. Valiokunta on tehnyt sanallisen täsmennyksen pykälään.

45 §.

Lakiehdotuksen 45 §:ssä säädetään lain voimaantulosta ja eräistä siirtymäkautena noudatettavista menettelytavoista. Pykälän 3 momentissa olevat virheelliset pykäläviittaukset ehdotetaan korjattaviksi ja samalla pykälän 1 momentti ehdotetaan säännösteknisistä syistä jaettavaksi kahteen momenttiin.

2. Laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

2, 5 ja 6 §.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että ammatillisessa opettajankoulutuksessa ammatilliset opettajakorkeakoulut voivat jatkaa toimintaansa niin, että ne säilytetään ammatillisina opettajakorkeakouluina. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa muutosta 2, 5 ja 6 §:ään.

10 §.

Opettajankoulutuksessa olevien opiskeluaikaan liittyvät, nykyisin asetuksessa olevat säännökset koskevat yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia, joista tulee perustuslain mukaan säätää lailla. Valiokunta ehdottaa nämä lakiehdotuksesta pois jääneet säännökset lisättäviksi lakiehdotuksen 4 lukuun lisättävään uuteen 10 §:ään, jolloin lakiehdotuksen 10—14 § siirtyvät 11—15 §:ksi.