Yleisperustelut
Ammattikorkeakoululainsäädännön
uudistaminen perustuu Lipposen II hallituksen hallitusohjelmaan
sekä vuosille 1999—2004 hyväksyttyyn
koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan.
Ehdotettu lainsäädäntö on
tärkeä ammattikorkeakoulujen roolin ja tehtävien
selkeyttämisessä ja korkeakoulujärjestelmän
kokonaisuuden rakentamisessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Valiokunta pitää oikeana Suomessa korkeakoulutuksen
linjaksi valittua kahden pilarin järjestelmää.
Tässä yliopistojen tehtävänä on
harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja taiteellista toimintaa
ja antaa tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta.
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on puolestaan
antaa korkeakoulutasoista koulutusta työelämää palveleviin
ammatillisiin asiantuntijatehtäviin.
Ammattikorkeakoululainsäädännön
uudistaminen vahvistaa ammattikorkeakoulujen asemaa korkeakoulupolitiikassa
ja luo selkeän perustan ammattikorkeakoulujen tehtäville.
Hallituksen esitys turvaa suomalaisten ammattikorkeakoulujen kehittämisen
kansainvälisesti korkeatasoisiksi korkeakouluiksi. Hallituksen
esitys korostaa myös ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävää sekä ammattikorkeakouluissa
suoritettavaa
tutkimus- ja kehitystyötä. Ammattikorkeakouluille
on asetettu merkittävä aluekehitystehtävä,
ja uudistus parantaa ammattikorkeakouluverkoston mahdollisuuksia
vastata tähän haasteeseen. Valiokunta painottaa
sitä, että ammattikorkeakoulut ovat kansallisen
ja alueellisen innovaatiojärjestelmän keskeinen
osa.
Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on
valmentaa opiskelijansa työelämän ja
sen kehittämisen asiantuntijatehtäviin. Valiokunta
korostaa sitä, että työelämän
asiantuntijana toimivalta on edellytettävä työelämän
todellisten työprosessien, toimintakäytäntöjen
ja yhteistyön rakenteiden tuntemusta. Hallituksen esityksessä on
vähäisessä määrin käsitelty
sitä, että ammattikorkeakoulut ovat myös
ammatillisen koulutuksen järjestelmän osa ja että toimiva
työelämäyhteistyö on keskeistä ammattikorkeakoulujen
menestyksessä.
Onnistuakseen antamaan käytännön
työelämään liittyvää korkeaa
opetusta ammattikorkeakoulujen suhde yrityksiin sekä julkisella
sektorilla toimiviin yhteisöihin on erittäin tärkeä. Ammatttikorkeakoulut
ovat kansallisen ja alueellisen innovaatiojärjestelmän
keskeinen tekijä. Jo tapahtuvan yhteistyön lisäksi
ammattikorkeakouluilla on mahdollisuus nykyistä tiiviimpään
yhteistyöhön esimerkiksi osallistumalla pienen
ja keskisuuren teollisuuden eri tyyppisiin kehitys- ja koulutushankkeisiin,
erityisesti tuotekehityksen, markkinoinnin ja kansainvälistymisen
aloilla.
Rahoituksen uudistaminen.
Hallituksen esitys ei sisällä muutoksia ammattikorkeakoulujen
rahoitussäännöksiin. Valiokunta pitää kuitenkin
tärkeänä, että hallitus jatkaa
toimenpiteitä rahoitusperusteiden uudistamiseksi. Rahoitus
tulee järjestää niin, että ammattikorkeakoulut
voivat suoriutua perusopetustehtävästään.
Lisäksi rahoitusjärjestelmän tulee kannustaa
ammattikorkeakouluja kehittämään edelleen
toimintaansa ja varmistamaan koulutuksen laatu niin, että ne voivat
menestyä merkittävässä koulutus-
ja innovaatiotehtävässään. Uudistuksessa
tulee ottaa huomioon myös koulutuksen tuloksellisuus. Valiokunta
ehdottaa lausumaa rahoitusjärjestelmän uudistamisesta
(Valiokunnan lausumaehdotus 1).
Ammattikorkeakoulukirjastot.
Kansallisten korkeakoulupoliittisten tavoitteiden mukaan tasokkaaseen
koulutukseen kuuluu myös laadukas kirjasto- ja tietopalveluverkko.
Ammattikorkeakoulujen kirjastot ovat kehittyneet ilman kirjastopoliittista
ohjausta. Ne ovat integroituneet uudistuvaan opetukseen,
oppimiseen ja alueelliseen yhteistyöhön. Kirjastot
pyrkivät olemaan uuden korkeakoulun omaleimainen, dynaaminen
osa, ja ne kehittyvät nopeasti. Ammattikorkeakouluja ei
enää velvoiteta käyttämään
tiettyä osaa käyttömenoistaan kirjasto-
ja informaatiopalvelujen ylläpitoon. Valiokunta pitää kuitenkin
välttämättömänä,
että ilman tällaista rahoitus-, ylläpito-
ja kehittämisvelvoitettakin ammattikorkeakoulujen tulee
kohdentaa voimavaroja kirjastolaitoksen kehittämiseen ja
ylläpitoon.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Ammattikorkeakoululaki
1 §.
Lakiehdotuksessa tarkoitetut ammattikorkeakoulut ovat 1 §:n
mukaan opetusministeriön alaisia. Ilmaisu voi olla ongelmallinen
sekä ammattikorkeakoulujen itsehallinnon että ammattikorkeakoulujen
kunnallisten ja yksityisten ylläpitäjien näkökulmasta.
Tarkoitus on ilmaista tässä laissa tarkoitettujen
ammattikorkeakoulujen kuuluvan opetusministeriön toimialaan.
Sen vuoksi pykälän sanamuotoa muutetaan.
4 §.
Pykälän mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on
antaa työelämän ja sen kehitämisen
vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin
perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin,
tukea yksilön ammatillista kasvua ja harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta
palvelevaa sekä työelämää ja
aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä.
Valiokunta katsoo, että myös alueellisen
elinkeinorakenteen tuntemus on tärkeä osa ammattikorkeakouluopintoja.
Koulutuksella voidaan tukea alueen olemassa olevan ja ennakoitavissa
olevan elinkeinorakenteen tuntemusta. Sen vuoksi pykälän
1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi
elinkeinorakennetta koskeva kohta.
Valiokunta viittaa hallintovaliokunnan huomautukseen ammattikorkeakoulujen
tehtävänmäärittelyssä koskien
tutkimusta suhteessa yliopistojen tehtäviin. Valiokunta
toteaa, että lakiesityksen sanonnalla "tutkimukseen ja
taiteellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta"
tarkoitetaan opetuksen perustumista tutkimukseen ja tutkittuun tietoon,
jonka tuottajina toimivat niin tutkimuslaitokset, yliopistot, ammattikorkeakoulut
kuin muu työelämäkin niin Suomessa kuin
ulkomailla. Erityisen tärkeänä valiokunta
pitää sitä, että ammattikorkeakoulut harjoittaessaan
lakiesityksen mukaisesti "ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa
sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa
soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä" kehittävät
omaa toimintaansa eri puolilla synnytetyn tiedon hyödyntäjinä ja
soveltajina. Tuloksekas tietämyksen hallinta on nimenomaan
taitoa ja menetelmällistä valmiutta hankkia ja
levittää tietoa suunnitelmallisesti ja muokata
sitä kulloiseenkin tilanteeseen sopivaksi näkemykselliseksi
tietämykseksi.
Valiokunta painottaa ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutustehtävää työelämäosaamisen
ylläpitämiseksi ja vahvistumiseksi. Sen vuoksi
valiokunta ehdottaa lisättäväksi uuden
2 momentin, jolloin pykälässä oleva 2
momentti siirtyy 3 momentiksi.
6 §.
Ammattikorkeakoulun toimiluvassa voidaan 6 §:n 2 momentin
mukaan määrätä ammattikorkeakoululle
myös kehittämis- ja muita velvoitteita. Sääntelyä ehdotetaan
täsmennettäväksi siten, että ammattikorkeakoululle
voidaan määrätä vain sen tehtäviin
kohdistuvia velvoitteita. Sen vuoksi 2 momenttiin ehdotetaan muutosta.
8 §.
Pykälässä säädetään
yhteistyössä sovittavista ammattikorkeakoulun
toiminnalle asetettavista tavoitteista.
Valiokunta korostaa niin ammattikorkeakoulujen oman toiminnan
kuin niiden toiminnan vaikutustenkin kannalta valtakunnallisten
yhteishankkeiden ja yleensäkin ammattikorkeakoulujen keskinäisen
yhteistyön merkitystä. Esimerkkeinä valiokunta
korostaa kirjastolaitoksen, FUNET-toiminnan ja virtuaaliammattikorkeakoulun
merkitystä. Tällainen verkostotoiminta on niin
kansallisten tavoitteiden kuin ammattikorkeakoulujen toiminnan laatutason
nostamisen kannalta välttämätöntä.
Näistä kehittämistoimista on tarpeen
sopia yhteisesti etsien ja luoden kullekin hankkeelle tulosten saavuttamisen
kannalta parhaat toimijat. Valiokunta korostaa lakiesityksen 32 §:n
3 momentissa tarkoitettujen yhteishankkeiden valtakunnallista luonnetta
ja myös opetusministeriön budjettivaroin hoidettavaa
osa- tai kokonaisrahoitusta. Sen vuoksi 2 momenttiin ehdotetaan
lisäystä.
4 luvun ja 10 §:n otsikot.
Koska lukuun ehdotetaan uutta 14 §:ää,
joka koskee ylläpitäjän tehtäviä,
luvun otsikko ja sisäistä hallintoa koskevan 10 §:n
otsikko muutetaan.
11 §.
Lakiehdotuksen 11 §:n mukaan ammattikorkeakoulun hallituksen
puheenjohtajana toimii rehtori. Hallituksessa ovat lisäksi
edustettuina ryhmittäin ammattikorkeakoulun päätoimiset opettajat,
muu päätoiminen henkilöstö ja
päätoimiset opiskelijat. Hallitukseen kuuluu lisäksi, sen
mukaan kuin ammattikorkeakoulun ylläpitäjä päättää,
enintään kolmannes elinkeino- ja muuta työelämää ammattikorkeakoulun
toimialalla edustavia henkilöitä. Valiokunta pitää välttämättömänä,
että ammattikorkeakoulun hallitus muodostuu dynaamiseksi
ja vahvaksi. Sen vuoksi hallitukseen ehdotetaan kuuluvaksi myös muun
johdon sekä elinkeino- ja muuta työelämää edustavia
henkilöitä. Elinkeino- ja muun työelämän
edustajia voisi kuitenkin olla enintään kolmannes
hallituksen koko jäsenmäärästä. Jäsenten
valinnasta määrättäisiin ammattikorkeakoulun
säännöissä. Tämän
vuoksi lakiehdotuksen 11 §:n 1—3 momentti ehdotetaan
muutettaviksi.
Pykälän 3 momentin mukaan ammattikorkeakoulun
säännöissä määritellään
jäsenten valinta. Valiokunta katsoo tarkoituksenmukaiseksi,
että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä nimittää hallituksen.
Tällöin, mikäli esimerkiksi alueellisen tai
koulutusalakohtaisen edustavuuden tai sukupuolten tasa-arvovaatimusten
turvaaminen sitä edellyttää, voidaan
hallituksen kokoonpanoa parhaiten sovitella.
Hallituksen esityksessä käytetty verbi "asettaa"
voisi johtaa valiokunnan käsityksen mukaan liian jäykkään
käytäntöön koskien hallituksen
kokoonpanoa. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa käytettäväksi
termiä "nimittää".
12 §.
Valiokunnan saaman selvityksen perusteella lakiehdotuksen 12 §:n
2 momentin 3) kohtaan on virheellisesti jäänyt
maininta ehdotuksen tekemisestä ammattikorkeakoulun ylläpitäjälle
uutta koulutusohjelmaa koskevasta esityksestä. Koulutusta
ja sen kehittämistä koskevat asiat, joihin myös
uusi koulutusohjelma luetaan, kuuluvat ammattikorkeakoulun sisäisiin
asioihin, kuten 18 §:n 3 momentista ilmenee. Mahdolliset
resurssipäätökset uudesta koulutusohjelmasta
tekee ylläpitäjä talousarvion yhteydessä ammattikorkeakoulun
esityksestä. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa koulutusohjelmaa
koskevan maininnan poistamista 3) kohdasta.
Lakiehdotuksen 12 §:n 2 momentin 6) kohdan mukaan ammattikorkeakoulun
hallituksen tehtävänä on hyväksyä sisäistä hallintoa
koskevat ammattikorkeakoulun säännöt
ylläpitäjän hallintosäännön
tai vastaavan asiakirjan rajoissa. Säännöksellä tarkoitetaan
perustelujen mukaan vain sitä, että ylläpitäjän
hallintosääntö tai vastaava asiakirja
ja ammattikorkeakoulun säännöt muodostaisivat
kokonaisuuden, joka sisältää ylläpitäjän
ylläpitäjähallinnon ja ammattikorkeakoulun
sisäisen hallinnon tehtäviä koskevat määräykset.
Kun säännöksen sanamuodosta voi saada
muunkinlaisen käsityksen, ehdotetaan 12 §:n
2 momentin 6) kohta selvennettäväksi ja ylläpitäjän
hallintosäännöstöä koskeva
maininta poistettavaksi.
13 §.
Pykälän 2 momentissa säädetään
rehtorin valinnasta. Yksityisen ylläpitäjän
valintamenettelyn erilaisuudesta johtuen valiokunta on tehnyt täsmennyksen
momentin sanamuotoon.
14 §. Ylläpitäjän tehtävät.
(Uusi)
Ammattikorkeakoulun ylläpitäjä päättää eräistä ammattikorkeakoulun
sisäisen hallinnon piiriin kuuluvista asioista, jotka ovat
luonteeltaan ylläpitäjän intressipiiriin
kuuluvia. Näitä asioita ovat 11 §:ssä tarkoitettu
hallituksen jäsenten kokonaismäärästä ja
eri ryhmiin kuuluvien jäsenten lukumäärästä päättäminen,
hallituksen asettaminen sekä rehtorin nimittäminen
tai ottaminen ja vararehtoreista päättäminen.
Ammattikorkeakoulun ylläpitäjän ja sisäisen
hallinnon toimivallanjaon selkeyden vuoksi on laissa tarkoituksenmukaista
säätää myös eräistä ammattikorkeakoulun
ylläpitäjän toimivaltaan kuuluvista asioista. Näitä asioita
ovat ammattikorkeakoulun strategisesta kehittämisestä päättäminen,
toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta
päättäminen, esityksen tekeminen valtioneuvostolle
ammattikorkeakoulun koulutustehtävän muuttamisesta
sekä valtuuskunnan nimittäminen tarvittaessa.
Valtuuskunta ei olisi hallintoelin, vaan yhteistyöelin,
joka koostuisi esimerkiksi ammattikorkeakoulun toimintapaikkakuntien
edustajista. Valtuuskunta olisi lähinnä neuvoa-antava
elin, ja sen avulla voitaisiin saada esimerkiksi kuntayhtymän
ylläpitämän ammattikorkeakoulun kehittämiseen
ja toiminnan tukemiseen monialaista yhteiskunnan eri osa-alueiden
osaamista. Valiokunta pitää selkeämpänä,
että ylläpitäjän edellä mainituista
tehtävistä säädetään
lakiin erillinen pykälä. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi
uusi 14 §, jolloin nykyiset 14—41 §:t
siirtyvät 15—42 §:ksi.
16 (15) §.
Valiokunta korostaa ammattikorkeakoulujen tavoitteellista ja
dynaamista toimintaa työelämän kehitystarpeita
ennakoiden sekä alueellista kehitystä voimakkaasti
edistäen. Tämä edellyttää hallituksen
esityksen perusteluissa todetulla tavalla ammattikorkeakoulujen oikeutta
"opettaa haluamallaan tavalla sekä sisällöllisesti
että menetelmällisesti annettujen säännösten
ja määräysten puitteissa". Ammattikorkeakoulujen
tulee erityisesti kehittää koko henkilöstön
toimintaa ohjaavaa ja ammattitaitoa kehittävää strategista
johtamista ja kehitystyötä. Tavoitteiden saavuttaminen
edellyttää vahvaa "oppivaa yhteisöä".
17 (16) §.
Työpaikalla toteutettavan työharjoittelun
ja opinnäytetöiden lisäksi on eräillä koulutusaloilla
tarpeellista järjestää osa opetuksesta työpaikalla
(esimerkiksi tuotantopainotteinen koulutus). Työpaikalla
käytännön työtehtävien muodossa
annettavan opetuksen tulisi perustua ammattikorkeakoulun ja työpaikan
väliseen kirjalliseen sopimukseen. Valiokunta on lisännyt pykälään
säännöksen työpaikalla toteutettavasta koulutuksesta.
19 (18) §.
Ammattikorkeakouluissa on nykyisin neuvottelukuntia. Nämä neuvottelukunnat
on tavallisesti asetettu joko ammattikorkeakoulun koulutusalaa tai
koulutusohjelmaa varten, ja niiden tehtävänä on
avustaa ammattikorkeakoulua koulutuksen kehittämisessä.
Toisaalta joissain ammattikorkeakouluissa voi olla tarvetta joko kapeampialaiselle
tai eri koulutusalojen tai -ohjelmien yhteiselle neuvottelukunnalle.
Ne ovat luonteeltaan ammattikorkeakoulun ja sen alueen elinkeino-
ja työelämän yhteistyöelimiä.
Valiokunta pitää näiden neuvottelukuntien
työtä merkittävänä,
ja sen vuoksi niistä on syytä ottaa maininta myös
lakiin. Koulutusohjelmia ja opetussuunnitelmia koskevaan 18 §:ään
ehdotetaan lisättäväksi neuvottelukuntia
koskeva uusi 4 momentti.
24 (23) §.
Hallituksen esityksen mukaan kokopäiväopiskelija
voi tekemänsä poissaoloilmoituksen perusteella
olla poissa yhteensä kahden lukuvuoden ajan. Tätä aikaa
ei lasketa opintojen enimmäisaikaan. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa
on tullut selkeästi esille, että tämä vuonna
2001 lakiin lisätty säännös
aiheuttaa vaikeuksia ja rahoitusvajeita ammattikorkeakouluille.
Se on myös vastoin sitä yleistä koulutuspoliittista
tavoitetta, että opiskeluaikoja yritetään
lyhentää.
Tilastokeskuksesta saatujen ennakkotietojen mukaan vuonna 2002
ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa oli 126 800 opiskelijaa.
Näistä läsnä olevaksi ilmoittautui runsaat
90 prosenttia ja poissa olevaksi vajaat 10 prosenttia eli 12 400
opiskelijaa. Ensimmäisen vuoden 34 700 opiskelijasta poissa
olevaksi ilmoittautui runsaat 15 prosenttia. Kasvua edelliseen vuoteen
oli 3 prosenttiyksikköä. Ammattikorkeakoulut ovat
kuitenkin valinneet heidän tilalleen uudet opiskelijat.
Ensimmäisenä vuonna poissa olevat ovat pääasiassa
miehiä. Miehistä lähes 24 prosenttia
ilmoittautui poissa olevaksi ja naisista vajaat 9 prosenttia. Ensimmäisen
vuoden poissaolot selittyvät todennäköisesti
suurelta osin miesten asevelvollisuuden suorittamisella.
Käsitellessään poissaoloaikaa koskevaa
hallituksen esitystä sivistysvaliokunta piti aikaa tuolloin
melko pitkänä ja totesi siinä olevan
vaaroja, jotka nyt ovat toteutumassa. Sen vuoksi valiokunta pitää välttämättömänä,
että opetusministeriö edelleen seuraa poissaolojen
kehitystä. Valiokunnan mielestä ensimmäisen
vuoden poissaolojen tulisi perustua painaviin syihin. Tarvittaessa
tulee poissaoloaikaa koskevia säännöksiä tarkastella
uudelleen.
27 (26) §.
Pykälän 3 momentissa säädetään
oikaisun hakemisesta ammattikorkeakoulun tutkintolautakunnalta.
Ehdotuksessa ei kuitenkaan määritellä tutkintolautakunnan
tehtäviä tai kokoonpanoa. Sen vuoksi pykälään
ehdotetaan uutta 4 momenttia, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella
säädettäisiin tarkemmin tutkintolautakunnasta.
28 (27) §.
Ammattikorkeakoulussa rikkomukseen syyllistynyttä opiskelijaa
voidaan 27 §:n nojalla rangaista kurinpidollisesti varoituksella tai
erottamalla hänet määräajaksi,
enintään yhdeksi vuodeksi. Ehdotus on liian avoin.
Säännöksen perusteella ei ole ennakoitavissa,
millainen rikkomus on sen nojalla rangaistavaa. Myöskään
seuraamuksen ankaruutta ei ole säännöksessä mitenkään
kytketty rikkomuksen moitittavuuteen. Säännöstä on
välttämätöntä näiltä osin täsmentää.
Lisäksi pykälään on tarpeen
lisätä säännökset opiskelijan
kuulemisesta yksilön oikeuksia koskevana ja siitä,
kuka ammattikorkeakoulussa päättää kurinpitoseuraamuksista.
Sen vuoksi pykälää ehdotetaan muutettavaksi.
31 (30) §.
Pykälään sisältyy viittaus
kuntalakiin ja kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annettuun
lakiin (484/1996). Eduskunnan käsiteltävänä on
hallituksen esitys laiksi kunnallisesta viranhaltijasta ja laiksi
kuntalain muuttamisesta (HE 196/2002 vp),
jolla mm. kumottaisiin kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta
annettu laki. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa 1 momenttiin sisältyvän
viittauksen kunnallisen viranhaltijan palvelussuhdeturvasta annettuun
lakiin muutettavaksi viittaukseksi kunnallisesta viranhaltijasta
annettuun lakiin.
32 (31) §.
Hallintovaliokunnan lausuntoon viitaten pykälään
ehdotetaan lisättäväksi uudeksi 2 momentiksi
erehdyksessä pois jäänyt perustamiskustannuksia
koskeva säännös.
34 (33) §.
Pykälään ehdotetaan sanallista täsmennystä.
40 (39) §.
Pykäläehdotuksen mukaan ammattikorkeakoulun
hallituksella ja rehtorilla on viranomaisten toiminnan julkisuudesta
annetussa laissa (621/1999) säädetyn
salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus
saada tehtäviensä hoitamiseksi tarpeelliset tiedot
valtion ja kunnan viranomaisilta.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että 39 §:ssä ehdotettu
säännös on väljyydessään
vastoin perustuslakivaliokunnan käytäntöä henkilötietojen
suojasta. Ammattikorkeakoululla on ehdotuksen perusteella erittelemätön
ja laaja-alainen oikeus saada kaikenlaisia salassa pidettäviä tietoja
valtion ja kunnan kaikilta viranomaisilta. Säännöksestä ei
ilmene, missä tarkoituksessa tietojen saaminen voisi olla
ammattikorkeakoulun tehtävien hoitamiseksi välttämätöntä tai
edes tarpeen. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että lakiehdotus
voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä vain, jos
sääntelyä täsmennetään
olennaisesti tai pykälä poistetaan laista.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ammattikorkeakoulut tarvitsevat
koulutuksen suunnittelua, järjestämistä ja
kehittämistä varten tietoja mm. oman alueensa
elinkeino- ja työelämästä ja
niiden edellyttämistä koulutustarpeista, oman
alueensa väestöstä sekä tietoja
muusta alueella annettavasta koulutuksesta. Opetusministeriön
mukaan säännös siirrettiin lakiehdotukseen
voimassa olevasta laista siinä muodossa, jonka se sai julkisuuslainsäädännön
hyväksymisen yhteydessä. Nyt puheena olevien tietojen luonne
huomioon ottaen viittaussäännös julkisuuslain
salassapitovelvollisuutta koskeviin säännöksiin
on katsottava tarpeettomaksi. Aiemmin säännöstä sovellettiin
myös opiskelijavalintatietoihin, joissa voi olla myös
arkaluontoista tietoa. Nykyisin opiskelijavalintoja kuitenkin koskee
opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annettu
laki (1058/1998). Tietojensaantioikeutta ei ole myöskään
tarkoituksenmukaista rajoittaa koskemaan ammattikorkeakoulun hallitusta
ja rehtoria, vaan se voisi olla ammattikorkeakoululla yleensä julkista tehtävää hoitavana
laitoksena.
Opetusministeriön on tarpeen hankkia koulutuspolitiikan
kehittämisen ja toteuttamisen kannalta tarpeellista tietoa
ammattikorkeakouluista. Tällaista tietoa on koottu muun
muassa ammattikorkeakouluissa opiskelevien opintojen keskeyttämisistä ja
ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllistymisestä.
Nykyisin tiedot kootaan ammattikorkeakoulujen tietokantaan (AMKOTA).
Valiokunta ehdottaa pykälään lisättäväksi
uuden 2 momentin, jolla opetusministeriön tietojensaantioikeus
sisällytetään lakiin.
Jotta säännös olisi myös
perustuslain kannalta riittävän tarkkarajainen
ja täsmällinen, valiokunta ehdottaa pykälän
1 momenttia täsmennettäväksi.
41 (40) §.
Toimilupa ammattikorkeakoulun ylläpitämiseen
voidaan ehdotuksen mukaan myöntää myös
yksityiselle yhteisölle tai säätiölle.
Pykälän säännös hallintomenettelylain
noudattamisesta on sen vuoksi perustuslain 124 §:n takia tarpeen.
Samasta syystä lakiin on lisättävä säännökset,
joiden perusteella ammattikorkeakoulussa noudatetaan tiedoksiannosta
hallintoasioissa ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuja
lakeja. Lakiehdotuksen 41 §:ää ehdotetaan täydennettäväksi
ja pykälän otsikko muutettavaksi.
43 (42) §.
Hallituksen esityksen mukaan ammattikorkeakoulussa on opiskelijakunta,
johon kuuluvat ammattikorkeakoulun päätoimiset opiskelijat.
Ehdotus perustuu opiskelijakunnan pakkojäsenyyteen. Perustuslakivaliokunta
on lausunnossaan arvioinut säännöstä perustuslaissa
turvatun yhdistymisvapauden kannalta. Valiokunnan lausunnon perusteluissa
esitetyillä perusteilla perustuslakivaliokunta on katsonut,
että säännös on vastoin perustuslain
13 §:ssä turvattua yhdistymisvapautta.
Sääntelyä on sen vuoksi tarkistettava,
jotta lakiehdotus voidaan tältä osin käsitellä tavallisen lain
säätämisjärjestyksessä.
Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa opiskelijakuntaa
koskevan 43 §:n (HE:n 42 §) poistamista lakiehdotuksesta.
Sivistysvaliokunta painottaa sitä, että ammattikorkeakoulujen
nykyiset opiskelijayhdistykset ja ammattikorkeakoulut ovat yhdessä kehittäneet
opiskelijayhdistystoimintaa ja pääosin on ammattikorkeakouluissa
saavutettu tehokas ja toimiva opiskelijakyhdistysverkosto. Opiskelijayhdistykset
ovat tärkeä osa ammattikorkeakouluyhteisöä,
ja ne voivat osaltaan olla kehittämässä ammattikorkeakoulujen
toimintaa. Valiokunta painottaa myös sitä, että opiskelijakunnat toimivat
jäsentensä yhdyssiteenä ja edunvalvojana
ja edistävät opiskelijoiden yhteiskunnallisia
ja sosiaalisia pyrkimyksiä. Ammattikorkeakoulun opiskelijoilla
on hallituksen esityksen mukaan myös huomattava osuus ammattikorkeakoulun
sisäisessä hallinnossa. Eräät
opiskelijayhdistykset ovat mukana myös opiskelija-asuntolatoiminnassa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sosiaalipolitiikka ja
koulutuspolitiikka ovat ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvonnassa
tärkeimmät osa-alueet. Edellä mainituilla
osa-alueilla tehdään sekä paljon edunvalvontatyötä että aktiivista
ammattikorkeakoulutuksen kehittämistyötä.
Edunvalvonta ei pelkästään liity koulutuksen
kehittämiseen vaan myös koulutuksen aikana tapahtuviin
opiskelijoiden elämäntilanteen muutoksiin. Opiskelijayhdistykset
edustavat opiskelijoita ammattikorkeakoulun hallinnon eri elimissä sekä eri
työryhmissä – niissä työryhmissä ja
päätöksentekoelimissä, joihin opiskelijat
on jo nykyisin vapaaehtoisesti otettu mukaan. Opiskelijayhdistykset
osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun opiskelijaedunvalvonnallisissa
kysymyksissä. Opiskelijatoiminta tarjoaa myös
mahdollisuuden tutustua ja osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien rooli julkisoikeudellisten
tehtävien hoitajina selvitetään ja vahvistetaan.
Hallituksen tulee huolehtia siitä, että korkeakoulusektorilla
opiskelevat ovat yhdenvertaisessa asemassa sen suhteen, miten opiskelijoiden
etuja valvovien ja jäsentensä yhdyssiteenä toimivien
tahojen jäsenyys määräytyy.
Sivistysvaliokunnan periaatteellinen näkemys on vahva
opiskelijakunta, jolla on julkisoikeudellisia tehtäviä.
Perustuslakivaliokunnan kanta estää kuitenkin
tällaisen, hallituksen esityksen mukaisen lain säätämisen
tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että ammattikorkeakoulujen opiskelijatoiminnan rahoitus
pyritään turvaamaan pikaisesti ammattikorkeakoulujen
rahoitusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä.
Edellä todetun perusteella valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi
3 lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotukset 2, 3 ja 4).
43 §.
Pykälässä säädetään
muusta noudatettavasta lainsäädännöstä.
Säännöksen mukaan ylläpitäjästä riippuen
ammattikorkeakoulun ylläpitäjän toimivaltaan
kuuluvissa asioissa noudatetaan kuntalain, osakeyhtiölain
tai säätiölain säännöksiä.
Valiokunta on tehnyt sanallisen täsmennyksen pykälään.
45 §.
Lakiehdotuksen 45 §:ssä säädetään
lain voimaantulosta ja eräistä siirtymäkautena
noudatettavista menettelytavoista. Pykälän 3 momentissa
olevat virheelliset pykäläviittaukset ehdotetaan
korjattaviksi ja samalla pykälän 1 momentti ehdotetaan
säännösteknisistä syistä jaettavaksi
kahteen momenttiin.
2. Laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta
2, 5 ja 6 §.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että ammatillisessa
opettajankoulutuksessa ammatilliset opettajakorkeakoulut voivat
jatkaa toimintaansa niin, että ne säilytetään
ammatillisina opettajakorkeakouluina. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa
muutosta 2, 5 ja 6 §:ään.
10 §.
Opettajankoulutuksessa olevien opiskeluaikaan liittyvät,
nykyisin asetuksessa olevat säännökset
koskevat yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia, joista tulee
perustuslain mukaan säätää lailla.
Valiokunta ehdottaa nämä lakiehdotuksesta pois
jääneet säännökset
lisättäviksi lakiehdotuksen 4 lukuun lisättävään
uuteen 10 §:ään, jolloin lakiehdotuksen
10—14 § siirtyvät 11—15 §:ksi.