SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 2/2002 vp

SiVM 2/2002 vp - HE 212/2001 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi lukiolain 18 §:n muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 28 päivänä marraskuuta 2001 lähettänyt sivistysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi lukiolain 18 §:n muuttamisesta (HE 212/2001 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon (PeVL 58/2001 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

lainsäädäntöneuvos Matti Lahtinen ja johtaja Kirsi Lindroos, opetusministeriö

valiokuntaneuvos  Sami Manninen, eduskunnan kanslia

pääjohtaja Jukka Sarjala ja opetusneuvos Jorma Kauppinen, Opetushallitus

kielilakikomitean puheenjohtaja, korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg

johtaja, professori Jouni Välijärvi, Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto

puheenjohtaja Aatos Lahtinen ja pääsihteeri Anneli Roman, ylioppilastutkintolautakunta

opetus- ja kulttuuriyksikön päällikkö Anneli Kangasvieri ja lakimies Marja Lahtinen, Suomen Kuntaliitto

puheenjohtaja Jorma Lempinen, Suomen Rehtorit ry

puheenjohtaja Henrik Lax ja apulaispääsihteeri Viveca Lahti, Svenska Finlands folkting

puheenjohtaja Kimmo Päivärinta, Aineopettajaliitto ry

rehtori Pentti Rauhala, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry

puheenjohtaja Carina Eklund, Finsklärarföreningen rf

asiamies Olavi Arra, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry

koulutuspoliittinen vastaava Teemu Koivisto, Suomen Lukiolaisten Liitto ry

hallituksen varajäsen, lukion lehtori Sisko Harkoma ja hallituksen varajäsen, yläasteen ja lukion lehtori Aki Korpela, Suomen ruotsinopettajat ry

puheenjohtaja Tuula Uusi-Hallila, Äidinkielen opettajain liitto ry

Suomen uskonnonopettajain liiton puheenjohtaja Hannu Koskinen, Psykologianopettajat ry:n puheenjohtaja Jari Honkala ja Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton puheenjohtaja Harri Rinta-aho, Reaaliainejärjestöjen yhteistyöelin

pääsihteeri Tapio Markkanen, Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lukiolakiin sisältyviä lukiokoulutuksen päätteeksi toimeenpantavaa ylioppilastutkintoa koskevia säännöksiä. Esityksen mukaan lukiolaissa säädettäisiin nykyistä tarkemmin ylioppilastutkinnon rakenteesta ja keskeisestä sisällöstä. Tutkintoa koskevat tarkemmat säännökset annettaisiin edelleen valtioneuvoston asetuksella. Lakiin otettaisiin myös nykyisin ylioppilastutkintoasetukseen sisältyvä valtuutussäännös, jonka nojalla opetusministeriö voi päättää, että tutkinto kokeilutarkoituksessa pannaan toimeen toisin kuin laissa taikka sen nojalla annetussa asetuksessa säädetään tai ylioppilastutkintolautakunnan päätöksellä määrätään.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Hallituksen esityksen lähtökohtana on ollut apulaisoikeusasiamiehen kannanotto kesäkuulta 2001. Kannanotossa kiinnitetään huomiota mm. siihen, että ylioppilastutkinnon rakennekokeilusta on säädetty vain asetuksen tasolla ja keskeisiä määräyksiä on annettu opetusministeriön päätöksellä. Tämä ei täytä myöskään 1.3.2000 voimaan tulleen perustuslain 80 §:n 1 momentin edellytyksiä, jonka mukaan lailla on säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan kuuluvat lain alaan. Valtakunnallisen ylioppilastutkinnon toteutus ja sisältö ovat apulaisoikeusasiamiehen mukaan opiskelijoiden oikeusasemaan keskeisesti vaikuttavia seikkoja. Tämän johdosta hallituksen esityksessä ehdotetaan, että ylioppilastutkinnon rakennetta ja keskeistä sisältöä koskevat säännökset otetaan lakiin.

Perustuslakivaliokunta on eduskunnan päätöksen mukaisesti antanut asiasta lausuntonsa sivistysvaliokunnalle 4.12.2001 (PeVL 58/2001 vp). Lausunnossaan valiokunta edellytti täsmennyksiä ja muutoksia, jotta lakiehdotus voidaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa muutoksia ja täsmennyksiä hallituksen esitykseen.

Valiokunta viittaa koulutusta koskevan lainsäädännön käsittelyn yhteydessä lukion tarkoituksesta toteamaansa:

"Lukiokoulutus on koulutusjärjestelmässämme toisen asteen koulutukseksi luettavaa yleissivistävää opetusta. Sen päämääränä on taata laaja yleissivistys, joka antaa opiskelijalle hyvät mahdollisuudet ja perusteet jatko-opintoja varten sekä selviytymiseen elämässään. Laaja yleissivistys käsittää sekä yhteiskunnan humanistisen perustan että luonnontieteiden tuntemuksen. Yhteiskunnan historian ja filosofis-eettisten perusarvojen tuntemuksen kautta laaja yleissivistys tukee opiskelijoiden kasvamista hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Yleissivistys on monipuolista, ihmistä, yhteiskuntaa ja luontoa koskevaa ja selittävää tietoa, jota tulee jatkuvasti laajentaa ja syventää niin ajallisesti kuin elämänaloittain. Se on myös tietoihin, taitoihin ja arvoihin perustuvaa kykyä vastata ajan ja ympäristön haasteisiin sekä kasvamista vastuuseen niin itsestään kuin lähimmäisestä ja ympäristöstä. Yksilölle yleissivistys merkitsee tietoja, valmiuksia ja arvoja, jotka tukevat hänen elinikäistä henkistä kasvuaan ja lisäävät hänen itsetuntoaan ja hänen elämänsä laaja-alaista merkitystä. Tähän kuuluvat erityisesti myös psykologia sekä liikunta ja terveystieto, jotka muiden muassa antavat opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Yleissivistys tekee kansalaiselle mahdolliseksi vaikuttaa valistuneella tavalla yhteisten asioiden hoitoon. Yhteisön kannalta yleissivistys tarkoittaa niitä tietoja, valmiuksia ja arvoja, joiden avulla yhteisön jäsenet ymmärtävät toisiaan ja kykenevät tulokselliseen yhteistyöhön." (SiVM 3/1998 vp, s. 35) Ylioppilastutkinnolla on myös keskeinen merkitys näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Reaalikoe.

Hallituksen esityksen mukaan lukiolain 18 §:ään otetaan säännös ylioppilastutkintoon kuuluvista kokeista. Hallituksen esityksen perusteluissa on käsitelty myös ylioppilastutkintolautakunnan reaalikokeen kehittämistyöryhmän ehdotuksia. Näin ollen valiokunta on käsitellyt myös reaalikokeen asemaa tutkinnossa. Valiokunta ei ota kuitenkaan yksityiskohtaista kantaa siihen malliin, millä reaalikoe tulee järjestää, mutta painottaa seuraavia näkökohtia.

Ylioppilastutkinnolla on opiskelijoiden lukio-opiskelua ohjaava vaikutus. Tavoitteena tulee olla lukiolaissa asetettujen tavoitteiden mukaisen yleissivistävän lukiokoulun tietoja, taitoja ja sen tavoitteiden mukaista kypsyyttä mittaava koe. Näin ollen reaalikoetta tulee kehittää siihen suuntaan, että se mahdollisimman laaja-alaisesti mittaa näiden tavoitteiden toteutumista. Valiokunta yhtyy nykyistä reaalikoetta koskevaan kritiikkiin siitä, että se ei nykymuodossaan riittävästi mittaa lukion yleissivistävyyden toteutumista. Opiskelijoiden koulutuksellinen tasa-arvo edellyttää ylioppilastutkinnon mahdollisimman suurta yhdenmukaisuutta valtakunnallisesti. Valiokunta huomauttaa, ettei reaalikoe saa olla sellainen, että se johtaa alueelliseen epätasa-arvoon. Pienten ja keskisuurten lukioiden mahdollisuudet järjestää riittävän laajaa kurssitarjontaa eri reaaliaineissa ovat hyvin rajoitetut. Niiden toimintaa on vahvistettava muun muassa koulujen verkkoyhteistyöllä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että lukiokoulutuksen riittävän yhtenäisellä valtakunnallisella sisällöllä ja riittävällä kattavuudella ja voimavaroilla tulee jatkossa varmistaa lukion yleissivistävän tehtävän toteutuminen tasa-arvoisesti koko maassa.

Ainereaalimalli olisi osin samankaltainen kuin nykyinen reaalikoe, koska opiskelijat nyt jo voivat keskittyä lukion opinnoissaan niihin aineisiin, jotka aikovat reaalikokeessa kirjoittaa. Ainereaalia voidaan kehittää palvelemaan korkeakoulujen opiskelijavalintoja nykyistä paremmin. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi jakamalla reaalikoe yksittäisten reaaliaineiden kokeeksi. Erilliset kokeet myös antaisivat kokelaalle mahdollisuuden entistä paremmin tuoda esiin syvälliset tietonsa ja lahjakkuutensa reaaliaineissa.

Edellä todetun perusteella valiokunta katsoo, että reaalikokeen eri vaihtoehtoja tulee ennen päätöksentekoa vielä huolellisesti kehittää ja arvioida. Esimerkiksi voi olla tarkoituksenmukaista mahdollistaa yleisreaalin ja yhden tai useamman reaaliaineen erillinen suorittaminen. Tällöin yleisreaalin kysymykset ja tehtävät edellyttävät ja mittaavat eri aineissa opitun analyyttistä soveltamista ja ainerajat ylittävää päättelytaitoa sekä mahdollisesti myös eri tietolähteiden käyttöä.

Valiokunta korostaa tässä yhteydessä myös voimassa olevien lukio- ja ammatillista koulutusta koskevien lakien mukaisen yhteistyön kehittämistä nykyistä paremmin käytännössä toteutuvaksi ja toteaa, että ylioppilastutkintoa kehitettäessä otetaan huomioon tämän yhteistyön vaikutukset.

Ylioppilastutkinnon rakennekokeilut.

Opetusministeriön päätöksellä ylioppilastutkinnossa on vuodesta 1995 kokeiltu aikaisempaa valinnaisempaa rakennetta. Kokeiluun kuuluu 29 lukiota. Viimeinen rakennekokeilun mukainen tutkintokerta on syksyllä 2003. Hallituksen esitys mahdollistaa kokeilun jatkamisen.

Parlamentaarisesti koottu ylioppilastutkinnon kehittämistyöryhmä totesi muistiossaan (OPM:n työryhmien muistioita 19:2000), että ylioppilastutkintoa on uudistettava, koska sen nykyinen rakenne on lukio-opintojen ja yhteiskunnan tarpeiden kannalta epätasapainossa. Työryhmän enemmistön mukaan tutkintoon tulee edelleen kuulua neljä pakollisena suoritettavaa koetta, joihin kuuluvat äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen kokeet.

Keskeiseksi kysymykseksi rakennekokeilussa on noussut toisen kotimaisen kielen asema. Ylioppilasutkinnon rakennekokeilun seurantatyöryhmän muistion 2 (Opetusministeriön työryhmien muistioita 5:2002) mukaan toisen kotimaisen kielen kokeen poisvalinta on rakennekokeiluun osallistuvissa kouluissa pienessä kasvussa. Vuonna 1996 toisen kotimaisen kielen kokeen jätti kokonaan suorittamatta 8,16 prosenttia kokelaista, 10,02 prosenttia vuonna 1998 ja 13,26 prosenttia vuonna 2001. Sukupuolten väliset erot matematiikan ja toisen kotimaisen kielen poisvalinnoissa ovat huomattavat.

Valtioneuvoston asettama kielilakikomitea luovutti mietintönsä 15.6.2001 (KM 2001:3). Komitea ei ottanut mietinnössään kantaa koulutuspoliittisiin toimiin, mutta se totesi, että perustuslain säännösten noudattaminen edellyttää, että maassa on riittävä kielivaranto. Sivistysvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tullut esiin, että komiteanmietinnön pohjalta valmisteltava yleinen kielilaki olisi tullut säätää ennen nyt käsiteltäviä koulutusta koskevia säädösmuutoksia.

Rakennekokeilun seurantatyöryhmä puolestaan on ehdottanut, että ylioppilastutkinnon rakennekokeilusta saatujen kokemusten pohjalta kokeilun mukainen rakenne otettaisiin käyttöön suomalaisen ylioppilastutkinnon rakenteeksi. Työryhmä perustelee ehdotustaan muun muassa sillä, että lisääntyvä kansainvälistyminen vaatii kansallisen ylioppilastutkintomme rakenteelta lisää joustavuutta. Valinnaisempi tutkintorakenne helpottaisi vieraskielistä opetusta saavien opiskelijoiden ja toisen kotimaisen kielen opiskelusta vapautettujen tutkinnon suorittamista.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että sen ehdottama säännös kokeilujen järjestämisestä on mahdollista ottaa käyttöön myös muutoin ylioppilastutkinnon kehittämiseksi kuin nyt olevan kaltaisena kokeiluna. Kokeilujen tulee olla lukion yleissivistävän tehtävän ja lukiolain hengen mukaisia.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut, että kokeilusäännöksille on asetettava voimassaolorajoitus siten, että ne ovat voimassa vain kokeiluun tarvittavan lyhyen ajan. Ottaen huomioon, että rakennekokeilu on ollut nyt jo voimassa vuodesta 1995 lukien, valiokunnan mielestä nykyistä rakennekokeilua ei tulisi enää pitkään jatkaa, vaan näiltä osin voitaisiin jo tehdä pysyviä päätöksiä. Kokeilun jatkamista puoltaa ainoastaan riittävän edustavan kokeilun järjestäminen. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa, että ylioppilastutkinnon kehittämiseksi suoritettavia kokeiluja voidaan toimeenpanna vuoden 2007 loppuun asti.

Sivistysvaliokunta yhtyy lisäksi perustuslakivaliokunnan kantaan siitä, että hallituksen tulee ryhtyä pikaisesti toimiin ylioppilastutkintoa koskevan lainsäädännön saattamiseksi vastaamaan perustuslain vaatimuksia muiltakin kuin nyt käsiteltävinä olevilta osilta.

Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi kokeiluja koskevaa lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus).

Yksityiskohtaiset perustelut

18 §.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan edellyttänyt muutoksia ja täsmennyksiä hallituksen esityksen sisältämään lakiehdotukseen, jotta se voidaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Valiokunta edellytti, että lakiin sisällytetään sääntely ylioppilastutkinnon rakenteesta ja tutkinnon sisältöä koskevista seikoista sekä täsmälliset säännökset siitä, miltä osin tutkinto voidaan panna toimeen vain yleisistä säännöksistä poiketen. Laissa tulee myös olla viranomaisen harkintavaltaa ohjaavat säännökset kokeilukoulujen tai -paikkakuntien valinnasta. Edelleen valiokunta edellytti, että valtuuksia asetuksella säädettävistä asioista on merkittävästi täsmennettävä selkeyttämällä niiden suhdetta lain aineellisiin säännöksiin ja toisiinsa. Sivistysvaliokunta on ottanut nämä perustuslakivaliokunnan edellyttämät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset huomioon ja ehdottaa sen vuoksi muutoksia lakiehdotuksen 18 §:n rakenteeseen ja sisältöön.

Pykälän 1 momenttiin on sisällytetty säännökset ylioppilastutkinnon rakenteesta ja sisällöstä. Säännöksen sanamuoto reaaliaineissa järjestettävän kokeen suorittamisesta mahdollistaa sekä nykymuotoisen kokeen että esimerkiksi eri reaaliaineissa suoritettavan kokeen järjestämisen.

Pykälän 2 momentti vastaa sisällöltään nykyistä 18 §:n 2 momenttia.

Pykälän 3 momentissa säädetään ylioppilastutkinnon yleiseksi kehittämiseksi toimeenpantavista tutkinnoista ja kokeilukoulujen ja -paikkakuntien valinnasta.

Pykälän 4 momentissa säädetään valtuudesta antaa valtioneuvoston asetuksella tarkempia säännöksiä ja määräyksiä ylioppilastutkinnon järjestämisestä.

Pykälän 5 momentti vastaa sisällöltään voimassa olevan pykälän 3 momenttia.

Voimaantulo- ja soveltamissäännös.

Perustuslakivaliokunta edellytti lausunnossaan, että kokeilusäännöksille on asetettava laissa voimassaolorajoitus siten, että ne ovat voimassa vain kokeiluun tarvittavan lyhyen ajan. Sen vuoksi valiokunta on lisännyt voimaantulosäännökseen uuden 2 momentin. Lisäksi valiokunta on harkinnut kokeiluun tarvittavaksi ajaksi neljä vuotta, jolloin kokeiluja voidaan panna toimeen vuoden 2007 loppuun asti.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sivistysvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset), ja

että hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus) seuraavasti:

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki

lukiolain 18 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) 18 § (poist.) seuraavasti:

18 §

Ylioppilastutkinto

Lukiokoulutuksen päätteeksi pannaan toimeen ylioppilastutkinto (poist.). Tutkinnon avulla selvitetään, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Tutkintoon sisältyy (poist.) äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraissa kielissä, matematiikassa ja reaaliaineissa järjestettäviä kokeita. Tutkintoon osallistuvan on suoritettava pakollisina äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä ja yhdessä vieraassa kielessä järjestettävät kokeet sekä valintansa mukaan joko matematiikassa tai reaaliaineissa järjestettävä koe. Pakollisten kokeiden lisäksi tutkintoon osallistuva voi suorittaa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen. Opiskelija, joka ei 13 §:n tai lukion opetussuunnitelman perusteella opiskele pakollisena oppiaineena toista kotimaista kieltä, voi suorittaa toisessa kotimaisessa kielessä järjestettävän kokeen sijasta jonkin muun kokeen.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään muun kuin tässä laissa tarkoitetun opiskelijan oikeudesta osallistua tutkintoon. (Uusi)

Tutkinnon yleiseksi kehittämiseksi tutkinto voidaan kokeilutarkoituksessa panna toimeen 1 momentissa säädetystä poiketen. Tutkinnossa on kuitenkin suoritettava vähintään neljä koetta ja yhden näistä tulee olla äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe. Kokeiluun tulevat oppilaitokset valitaan lukiokoulutuksen järjestäjien hakemuksesta alueellisesti ja kieliryhmittäin mahdollisimman edustavasti. (Uusi)

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä opetusministeriön asettamasta ylioppilastutkintolautakunnasta ja sen tehtävistä sekä tutkintoon osallistumisesta, kokeista, arvostelusta, kokeilusta ja muusta tutkinnon toimeenpanosta sekä opiskelijan oikeudesta suorittaa toisessa kotimaisessa kielessä järjestettävän kokeen sijasta jokin muu koe. Ylioppilastutkintolautakunta antaa tarkempia määräyksiä kokeiden sisällöstä, koejärjestelyistä ja kokeiden arvostelusta. (Uusi)

Ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. (Uusi)

_______________

Voimaantulo- ja soveltamissäännös

(1 mom. kuten HE)

Lain 18 §:n 3 momentissa tarkoitettuja kokeiluja voidaan panna toimeen vuoden 2007 loppuun asti. (Uusi)

(3 mom. kuten HE:n 2 mom.)

_______________

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ylioppilastutkinnon rakennekokeilun toteutumista ja oppimistuloksia sekä ryhtyy tarvittaessa sellaisiin toimenpiteisiin, joilla turvataan koulutuksellinen tasa-arvo ja maan kansalliskielten osaaminen.

Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2002

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Kaarina Dromberg /kok
  • vpj. Jukka Gustafsson /sd (osittain)
  • jäs. Tapio Karjalainen /sd
  • Tanja Karpela /kesk (osittain)
  • Jyrki Katainen /kok (osittain)
  • Inkeri Kerola /kesk
  • Timo E. Korva /kesk
  • Irina Krohn /vihr (osittain)
  • Markku Markkula /kok (osittain)
  • Margareta Pietikäinen /r
  • Osmo Puhakka /kesk
  • Leena Rauhala /kd
  • Säde Tahvanainen /sd
  • Ilkka Taipale /sd (osittain)
  • Irja Tulonen /kok (osittain)
  • Unto Valpas /vas
  • Pia Viitanen /sd
  • vjäs. Lauri Oinonen /kesk (osittain)

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Marjo Hakkila

​​​​