Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Hallitus ehdotti lisättäväksi ammattikorkeakoululakiin
säännökset opiskelijakunnista, joihin
kuuluisivat kaikki ammattikorkeakoulun päätoimiset
opiskelijat. Perustuslakivaliokunta kuitenkin katsoi, että säännös
pakkojäsenyydestä on vastoin perustuslaissa turvattua
yhdistymisvapautta. Jotta lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen
lain säätämisjärjestyksessä,
perustuslakivaliokunta on edellyttänyt sääntelyä tarkistettavaksi
siten, että jäsenyys opiskelijakunnassa on ammattikorkeakoulun
opiskelijalle vapaaehtoista.
Ammattikorkeakoululain mukaan opiskelijat ovat osa korkeakouluyhteisöä ja
opiskelijoilla on edustus ammattikorkeakoulujen sisäisessä hallinnossa.
Sivistysvaliokunta yhtyy hallituksen esityksessä todettuun
siitä, että ammattikorkeakoulujen opiskelijayhdistykset
ovat tietoisesti halunneet kehittyä itsenäisiksi
korkeakouluopiskelijoiden edunvalvojiksi. Opiskelijoiden aseman
vahvistamiseksi ammattikorkeakouluyhteisössä valiokunnan
mielestä on luontevaa, että niissä on
lakisääteiset opiskelijakunnat. Lakisääteiset
opiskelijakunnat lisäävät opiskelijoiden
todellisia vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia ammattikorkeakouluissa.
Tarkoituksena on, että opiskelijakunnista muodostuisi laajasti
kaikkien ammattikorkeakoulun opiskelijoiden etuja ajavia järjestöjä.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että opiskelijakunnille suodaan mahdollisimman joustavat
ja tehokkaat olosuhteet hoitaa tehokkaasti opiskelijakunnalle kuuluvia tehtäviä.
Valiokunta on perustuslakivaliokunnan lausunnon ja kuulemiensa
asiantuntijoiden lausuntojen pohjalta harkinnut opiskelijoiden edustajien
valintatapaa ammattikorkeakoulun eri toimielimiin. Hallituksen esityksen
mukaan opiskelijakunnan tehtävänä olisi
ollut järjestää opiskelijoiden edustajien
vaali kyseisiin toimielimiin. Asiantuntijakuulemisessa on ilmennyt,
ettei yhdistystoiminnan kannalta ole poikkeuksellista, että vain
jäsenyyden kautta voi vaikuttaa siihen, miten vapaaehtoisuuteen
perustuvat yhdistykset hoitavat lakisääteisiä tehtäviään.
Esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen lakisääteisiin tehtäviin
kuuluu työntekijöiden ja työnantajien edustajien
valitseminen erilaisiin hallinto- ja lainkäyttötehtäviä hoitaviin
elimiin. Valiokunta on päätynyt ehdottamaan, että opiskelijakunta valitsee
edustajat ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin ammattikorkeakoululain 12 §:n
2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin toimielimiin.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijayhdistykset ovat saaneet rahoitusta
toimintaansa avustuksina. Valiokunta pitää tärkeänä,
että tämänluonteinen rahoitustuki voi
jatkua niin, ettei esimerkiksi opiskelijakunnan jäsenmaksu
muodostu kohtuuttomaksi.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että pikaisesti selvitetään, aiheutuuko
opiskelijakunnalle veroseuraamuksia, jos opiskelijayhdistykset esimerkiksi
siirtävät omaisuutta opiskelijakunnalle.
Opiskelijaterveydenhuollon kehittämistä on selvitetty
sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä,
jonka muistio on valmistunut toukokuun alussa (STM työryhmämuistioita
2005:6). Valiokunta kiirehtii jatkotoimenpiteitä ammattikorkeakouluopiskelijoiden
terveydenhuollon järjestämiseksi.
Perustuslakivaliokunnan tavoin sivistysvaliokunta pitää tärkeänä,
että oppilaskunnista, niiden asemasta ja tehtävistä tiedotetaan
opiskelijoille.
Yksityiskohtaiset perustelut
13 a §.
Perustuslakivaliokunta on huomauttanut, että laissa
ei ole säädösten hierarkkisten suhteiden
takia asianmukaista mainita asetuksen tasoisia säädöksiä.
Sen vuoksi valiokunta ehdottaa maininnan poistamista pykälästä.
41 §.
(Uusi) Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten
valiokunta ehdottaa ammattikorkeakoululain 41 §:ää muutettavaksi
siten, että siinä mainittuja hallinto-oikeuden
yleislakeja noudatetaan opiskelijakunnan toiminnassa sen käsitellessä ammattikorkeakoululain
perusteella sille kuuluvaa hallintoasiaa.
42 a §.
Perustuslakivaliokunnan mukaan lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen
lain säätämisjärjestyksessä,
jos lakiehdotusta muutetaan siten, että jäsenyys
opiskelijakunnassa on ammattikorkeakoulun opiskelijalle vapaaehtoista. Sivistysvaliokunta
ehdottaa 42 a §:n 1 momenttia muutettavaksi siten, että opiskelijakunnan
jäseneksi voivat liittyä kaikki ammattikorkeakoulun
päätoimiset opiskelijat, mutta liittyminen on vapaaehtoista
opiskelijalle.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta on tehnyt
1 momenttiin valtuussäännöstä koskevan
täsmennyksen ja poistanut 1 momentin toisen virkkeen.
Hallituksen esittämässä muodossa
42 a §:n 2 momentti sisältää säännökset
kaikista opiskelijakunnan tehtävistä. Valiokunnan
mielestä on kuitenkin selkeämpää kirjoittaa
säännös niin, että 2 momentti
jaetaan kahteen osaan. Pykälässä olisi
julkisen hallintotehtävän hoitamista eli opiskelijaedustajien
valintatehtävää käsittelevä 2
momentti, ja opiskelijakunnan muut tehtävät sisällytettäisiin
uuteen 3 momenttiin. Muutoin valiokunta on tehnyt uuteen 3 momenttiin
vain teknisluonteisia tarkistuksia. Ehdotetun 2 momentin jakamisen
johdosta hallituksen esityksessä olevat 3—5 momentit
siirtyvät 4—6 momenteiksi.
Opiskelijakunnan kohdalla valituskelpoiset hallintopäätökset
voivat tarkoittaa ainoastaan niitä päätöksiä,
jotka liittyvät opiskelijakunnan julkisten hallintotehtävien
hoitoon. Tällaisena voidaan pitää 42 a §:n
tarkoittamaa opiskelijaedustajien vaalien järjestämistehtävää sikäli kuin
siihen liittyy esimerkiksi yksilön oikeuksia, velvollisuuksia
tai etuuksia koskevaa päätöksentekoa.
Valiokunta ehdottaa hallituksen esityksen 5 momentin (mietinnön
6 mom.) säännöstä täsmennettäväksi
muutoksenhakua koskevilta osin siten, että muutoksenhaku
koskee vain ammattikorkeakoulun hallintoelinten opiskelijaedustajien
valinnassa tehtäviä päätöksiä.
Pykälän 2 momentti (uusi 3 mom.) sisältää ehdotuksen
myös siitä, että jäsenmaksun
vahvistaa rehtori ja sen kantamista valvoo ammattikorkeakoulu. Valiokunta
pitää tätä tarpeettomana ja ehdottaa
kohdan poistamista.
Perustuslakivaliokunta on huomauttanut 42 a §:n
4 momentin (uusi 5 mom.) valtuutussäännöksestä,
jonka mukaan tarkempia säännöksiä opiskelijakunnan
hallinnosta annetaan valtioneuvoston asetuksella ja tarkempia määräyksiä opiskelijakunnan
säännöillä. Perustuslakivaliokunta
ei ole pitänyt tällaista valtuuksien päällekkäisyyttä ja
erittelemättömyyttä asianmukaisena. Valiokunnan
mukaan erikseen on syytä arvioida, onko ehdotettu asetuksenantovaltuus lainkaan
tarpeen. Sivistysvaliokunta ei pidä valtuutta tarpeellisena
ja ehdottaa sen poistamista. Näin voidaan myös
lisätä opiskelijakunnan itsemääräämisoikeutta.
Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena lisätä pykälän
5 momenttiin maininnan opiskelijakunnan säännöistä ja
siitä, että ammattikorkeakoulun rehtori vahvistaa
säännöt.
Pykälän säännösten
tarkoituksena on perustaa opiskelijakunta-niminen julkisoikeudellinen yhdistys,
jolla on julkisen hallintotehtävän lisäksi
myös muita, nykyisin rekisteröityjen opiskelijayhdistysten
hoitamia tehtäviä. Kun kyseessä on lailla
tai asetuksella erityistä tarkoitusta varten järjestetty
yhdistys, yhdistyslakia sovelletaan yhteisöön
vain sikäli kuin niin on erikseen säädetty.
Valiokunta pitää perusteltuna, että pykälään
otetaan viittaussäännös yhdistyslakiin, koska
lukuisia opiskelijakuntaan ja sen toimintaan liittyviä keskeisiä seikkoja
ei ole järjestetty tai esitetty järjestettäväksi
ammattikorkeakoululaissa. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa 42 a §:ään lisättäväksi
uuden 7 momentin, jossa on viittaussäännös
yhdistyslakiin.
Voimaantulo- ja siirtymäsäännös.
Jotta siirtyminen nykyisistä opiskelijayhdistyksistä ehdotettuihin
opiskelijakuntiin kävisi mahdollisimman joustavasti, on
tarkoituksenmukaista, että opiskelijakuntien hallintoa
hoitavat opiskelijayhdistysten toimielimet siihen saakka, kunnes opiskelijakuntien
hallintoelimet on saatu valituksi. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa
muutosta voimaantulosäännöksen 2 momenttiin
ja lisättäväksi säännökseen
uuden 3 momentin, jolloin hallituksen esityksessä oleva
3 momentti muuttuu 4 momentiksi.