Perustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. On hyvä, että sirkus
taiteenalana tunnustetaan myös valtionosuuslainsäädännössä.
Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana
seuraavin huomautuksin.
Teattereiden ja tanssiteattereiden sekä orkestereiden
valtion rahoitus perustuu teatteri- ja orkesterilakiin sekä opetus-
ja kulttuuritoimen rahoituslakiin. Säännösten
mukaan teatterin ja orkesterin ylläpitäjälle
myönnetään valtionosuutta käyttökustannuksiin
37 prosenttia museota, teatteria ja orkesteria varten yksikköhinnasta.
Tästä poiketen teatteri- ja orkesterilain mukaan
valtakunnallisten Svenska Teaternin ja Tampereen Työväenteatterin
valtionosuus on 60 prosenttia. Myös alueteattereille voidaan
myöntää korotettua valtionosuutta. Suomen
Kansallisteatterille ja Suomen Kansallisoopperalle myönnetään
valtion talousarviopäätöksin rahoitusta
veikkausvoittovaroista.
Sirkustaide otettiin valtion talousarvioon omana taiteenalanaan
ensimmäisen kerran vuonna 2009. Sirkustaiteelle varattiin
100 000 euron määräraha harkinnanvaraisiin
avustuksiin taiteen edistämiseen tarkoitetuista veikkausvoittovaroista.
Hallituksen esityksen mukaan tarkoituksena oli tukea ammattilaisryhmien
toimintaa ja yksittäisiä tuotantoja. Vuodelle
2013 määräraha sirkustaiteen edistämiseen
oli 560 000 euroa. Määrärahasta myönnettiin
toiminta-avustus 12 ryhmälle ja lisäksi kertaluonteisia
avustuksia viidelle toimijalle. Vuodelle 2014 valtion talousarviossa
on sirkustaiteen tukemiseen varattu 558 000 euroa.
Hallituksen esityksen mukaan (s. 4) sirkustoiminnalla tarkoitettaisiin
nykysirkusta, ei klassista sirkusta. Nykysirkuksen esitystoiminnan
tulisi perustua yhteisön taiteellisista lähtökohdista valmistamiin
kokonaisiin teoksiin. Sirkustoiminnan tavoitteena olisi edistää suomalaista
sirkustaidetta kehittämällä sirkusilmaisua,
sirkustaiteen laatua, muotoja ja sisältöjä tyylilliset
ja taiteelliset näkökulmat huomioon ottaen. Ensimmäinen
nykysirkusryhmä, jonka voidaan katsoa tuottavan esitystoimintaa
teatteri- ja orkesterilain 1 a §:n mukaisesti taiteellisista
lähtökohdista käsin, haki valtionosuuden
piiriin vuonna 2013. Esitystä ei voitu hyväksyä valtionosuuskelpoiseksi
nykyisen teatteri- ja orkesterilain nojalla. Teatteri- ja orkesterilain
perusteella valtionosuutta voidaan myöntää ainoastaan
toimijalle, jonka sääntömääräinen
tehtävä on tuottaa teatteri- ja orkesteripalveluja
ja edistää niiden alueellista saatavuutta sekä saavutettavuutta
eri väestöryhmille. Tanssiteattereiden sen sijaan
on katsottu jo lakia alun perin säädettäessä kuuluvan
lain soveltamisalan piiriin.
Vuonna 2007 lakia uudistettaessa todettiin mm., että taide-
ja kulttuuripolitiikka vaikuttaa merkittävästi
myös hyvinvointi-, alue- ja innovaatiopolitiikan toteutumiseen.
Kulttuuri tulee nähdä yhtenä kilpailukyvyn
ja hyvinvoinnin varmistajana. Taidekokemukset ja kulttuurin harrastaminen
ovat tärkeitä ihmisen henkiselle kasvulle, oppimiselle
ja hyvinvoinnille. Teattereiden ja orkestereiden tulisi ottaa toiminnassaan huomioon
myös yleisökasvatustyö ja niin sanottu
taiteen soveltava käyttö, jolla tarkoitetaan taiteen
menetelmien käyttämistä myös
muussa kuin taiteen perinteisessä tuotannossa. Valiokunta korostaa,
että sirkustaide osaltaan vahvistaa kansalaisten hyvinvointia.
Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan lainmuutoksella ei
ole taloudellisia vaikutuksia valtion talousarvioon eikä teattereiden
ja orkestereiden ylläpitäjille maksettavan valtionosuuden
määrään kokonaisuutena. Esitys
voi kuitenkin aiheuttaa muutoksia valtionosuuden kohdentumiseen
laitoskohtaisesti. Mikäli uusia toimijoita hyväksytään
valtionosuuteen oikeutetuiksi ja valtion talousarviossa jaettavana
olevien henkilötyövuosien määrä ei
kasva, on jaettavana oleva henkilötyövuosimäärä kohdennettava
uudella tavalla toimijoiden joukossa. Tämän vuoksi
ministeriö on rajoittanut uusien teattereiden hyväksymistä valtionosuuden
piiriin, vaikka useat valtionosuuden kelpoisuusedellytykset täyttävät
tanssi- tai puheteatterit ovat hakeneet valtionosuutta.
Valiokunta toteaa, että valtionosuuden saamisen lähtökohtana
on, että teatterin palveluiden tuottaminen on kulttuuripolitiikan
näkökulmasta tarpeellista. Tarpeellisuutta harkittaessa
lähtökohtana ovat aina toiminnan laatu ja taiteelliset
näkökohdat. Valiokunta korostaa, että valtionosuuden
piirissä olevan teatterin tai orkesterin tulee toiminnallisesti
ja taiteelliselta tasoltaan täyttää valtionosuudelle
asetetut edellytykset ja henkilötyövuosia tulee
voida siten säännöllisesti tarkastella.
Kokonaisuutena ottaen kuitenkin henkilötyövuosien
määrät ovat koko ajan olleet riittämättömät
lähes kautta linjan niin orkestereilla kuin teattereilla.
Valiokunta katsookin, että henkilötyövuosia
olisi voitava myöntää todellisten henkilötyövuosien
mukaisesti kaikille teattereille ja orkestereille, jotta myös
tämä lainmuutos saavuttaisi sen tavoitteet. Tässä valtiontalouden
tilanteessa se ei kuitenkaan ole todennäköistä.
Kuten hallituksen esityksen perusteluistakin ilmenee, valtiontalouden
tiukan tilanteen vuoksi määrärahoja ei
voida lisätä. Teattereiden opetus- ja kulttuuriministeriölle
valtionosuuslaskentaa varten ilmoittamien toteutuneiden henkilötyövuosien
ja valtion talousarviossa jaettavissa olevien henkilötyövuosien
erotus oli vuodelle 2013 yhteensä 412 henkilötyövuotta.
Valiokunta toteaa, että lain nimike ei enää tämän
muutoksen jälkeen vastaa täysin lain sisältöä.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää,
mikä olisi lain sisältöä täysin
vastaava nimike ja ryhtyy toimenpiteisiin lain nimikkeen ja säännösten
muuttamiseksi. Muutos vaatii teknisiä muutoksia tämän
lain ja myös eräiden muiden lakien säännöksiin.