Yleisperustelut
Hallitus ehdottaa muutettavaksi ja selkeytettäviksi
eräitä vapaan sivistystyön koulutuksen
järjestämistä, yksikköhintoja
ja valtionosuutta koskevia säännöksiä.
Selkeät rahoituslinjaukset auttavat tekemään
entistä laadukkaampaa ja vaikuttavampaa vapaata sivistystyötä.
Uudistuksen jälkeen vapaan sivistystyön oppilaitosten
ylläpitäjät voivat ennakoida rahoituksen
tasoa nykyistä paremmin ja oppilaitokset voivat keskittyä nykyisen
suoritemäärän kasvattamisen sijaan toiminnan
laadun kehittämiseen. Myös valtionosuusrahoituksen
porrastuksiin esitetyt muutokset johtavat osaltaan nykyistä yhdenvertaisempaan
oppilaitosten kohteluun sekä kansalais- että kansanopistokentässä.
Valiokunta toteaa, että hallituksen rakennepoliittisten
tavoitteiden toimeenpanon kannalta on myönteistä,
että oppilaitosten ylläpitäjien yhdistymiset
tai niiden toiminnassa tapahtuvat muut muutokset voidaan edelleen
ottaa joustavasti huomioon valtionosuutta myönnettäessä. Ehdotetuilla
säädösmuutoksilla ei hallituksen esityksen
mukaan myöskään ole suoranaisia valtiontaloudellisia
vaikutuksia valtionosuuksia koskevien muutosten kompensaation tapahtuessa
lain voimaan tultua suoritemäärien muutosten kautta.
Lakiehdotuksen 11 b §:ään sisältyy
yksikköhinnan vähennys, jolla toteutetaan pysyvästi aiemmin
väliaikaisesti säädetty vuosien 2013
ja 2014 indeksijäädytyksen vaikutus oppilaitosten yksikköhintoihin.
Sivistysvaliokunta pitää tätä valitettavana
mutta valtiontalouden kannalta välttämättömänä toimena.
Valiokunta korostaa, että pykälän 2 momentti
sisältää nimenomaisen takuun, että keskimääräinen
yksikköhinta on kuitenkin aina vähintään
vuoden 2015 keskimääräisen yksikköhinnan
suruinen.
Koulutuksen järjestämistä koskevia
säännöksiä esitetään
muutettaviksi huomioimaan myös aikaisempaa paremmin nykyään
käytössä olevat uudet opetusmenetelmät.
Valiokunta kannattaa koulutuksen järjestämistä koskevien
säännösten ajantasaistamista ja etäopetusta
koskevien säännösten tarkistamista.
Asiantuntijakuulemisessa on korostettu, että esitys
on valmisteltu hyvässä yhteistyössä vapaan
sivistystyön rakenne- ja rahoitustyöryhmän
sekä sen oppilaitosjaostojen kanssa. Valiokunta pitää tätä huomionarvoisena
ja lakiehdotuksen tulevan toimeenpanon ja soveltamisen kannalta
tärkeänä. Hallituksen esityksen perusteluista
ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella
valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin
ja muutosehdotuksin.
Tarve vapaalle sivistystyölle
Sivistysvaliokunta korostaa vapaan sivistystyön merkittävää roolia
suomalaisen aikuiskoulutuksen kentässä. Sivistystyön
toimijat järjestävät koulutusta, jonka
tavoitteena on laaja-alaisesti edistää ihmisten
oppivaa ja aktiivista elämäntapaa, tukea kulttuuriin
kasvamista sekä vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen
elinvoimaa ja hyvinvointia. Kattava ja erilaisiin tarpeisiin mukautuva
oppilaitosverkko varmistaa, että kansalaisilla on asuinpaikastaan
riippumatta mahdollisuus saada palveluja eri väestöryhmien
sivistys- ja tietotarpeisiin. Hallituksen esitys omalta osaltaan
turvaa valiokunnan arvion mukaan vapaan sivistystyön kentän
toiminnan tulevaisuuden.
Haasteita mutta myös mahdollisuuksia vapaalle sivistystyölle
tuovat erityisesti nopeasti muuttuvat työmarkkinat ja niistä johtuvat
uudet koulutustarpeet, kesäopiskelun merkityksen kasvu
ja kasvava eläkeläis- ja senioriväestö,
joka entistä hyväkuntoisempana haluaa ja kykenee toteuttamaan
elinikäisen oppimisen periaatetta käytännössä.
Valiokunta korostaa, että vapaan sivistystyön
palveluilla on merkittäviä terveyttä edistäviä sekä sairauksia
ja syrjäytymistä ennalta ehkäiseviä vaikutuksia,
jotka vähentävät muiden raskaiden ja
kalliiden palveluiden käyttöä.
Maahanmuuttajien koulutus
Valiokunta korostaa, että maahanmuuttajakoulutus on
kasvava ja erittäin tärkeä osa kansanopistojen
yhteiskunnallista sivistystehtävää. Asiantuntijakuulemisessa
on kiinnitetty huomiota maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen
ja rahoitukseen liittyvään epäkohtaan.
Vuonna 2012 kansanopistojen tuottamista vapaan sivistystyön
opiskelijaviikoista oli noin 12,5 % maahanmuuttajakoulutusta
ja valtaosa (arviolta 85—90 %) koulutuksesta oli omaehtoista
kotoutumiskoulutusta. Opiskelijoilta ei siksi voida periä opiskelijamaksuja.
Opintomaksujen osuutta voidaan jonkin verran korvata opintosetelijärjestelmän
avulla, mutta opintoseteliavustukset eivät ole eikä niiden
tule olla valtionosuusjärjestelmää korvaavaa
rahoitusta.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus voidaan tulevaisuudessa
määritellä kansanopiston ylläpitämisluvassa
erityiseksi koulutustehtäväksi, joka rahoitetaan
erillisrahoituksella siten, että opiskelijamaksuja ei tarvitse
periä. Tuloksellinen kotoutumiskoulutus on monen maahanmuuttajan
kohdalla välttämätön lähtökohta
onnistuneelle sopeutumiselle suomalaiseen yhteiskuntaan. Koulutuksesta
aiheutuvat hyödyt, esimerkiksi työelämävalmiuksien
kasvaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen, ylittävät
selvästi koulutuksesta aiheutuvat kustannukset.
Yksityiskohtaiset perustelut
Johtolause.
Hallituksen esityksen HE 258/2014 vp mukainen
laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta
1411/2014 on tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta
2015. Lailla on muutettu vapaasta sivistystyöstä annetun lain
11 §:n 2—6 momentteja. Lisäksi 11 §:n
8 momentti on kumottu, mikä tulee vastaavasti ottaa huomioon
13 §:n viittaussäännöksessä.
Näitä muutoksia ei ole voitu ottaa huomioon käsiteltävänä olevassa
hallituksen esityksessä, minkä vuoksi sivistysvaliokunta
ehdottaa vastaavat muutokset käsiteltävänä olevaan
lakiehdotukseen. Valiokunta ehdottaa johtolausetta muutettavaksi.
11 §. Yksikköhinta.
Edellä johtolauseen osalta todettuun viitaten valiokunta
ehdottaa pykälän 2—6 momenttien muuttamista
siten, että yksikköhinnat laskettaisiin joka neljäs
vuosi tapahtuvan kustannusten tarkistuksen sijasta vuosittain. Lisäksi
valiokunta ehdottaa, että pykälän 8 momentti
kumotaan tarpeettomana. Hallituksen esityksessä ehdotetut
11 §:n 9—11 momentit siirtyvät uusiksi
8—10 momenteiksi.
13 §. Yksikköhintoja laskettaessa huomiotta
jätettävät kustannukset.
Edellä ehdotetun 11 §:n 8 momentin kumoamisen
vuoksi valiokunta ehdottaa 13 §:n 1 momentin 4 kohdan muuttamista siten,
että siinä viitataan 11 §:n 9 momentin
sijasta sen 8 momenttiin.