Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esityksiä tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Nykyiset valmentavat ja valmistavat koulutukset ovat ammatillisen koulutuksen yhteydessä järjestettävää, ei tutkintoon johtavaa ns. nivelvaiheen koulutusta. Tavoitteena on valmistaa jatko-opintoihin ammatillisessa peruskoulutuksessa, vahvistaa opiskeluvalmiuksia ja edistää työelämän ja koulutuksen tuntemusta.

Valiokunta pitää tarpeellisena valmistavan ja valmentavan koulutuksen kokonaisuuden selkeyttämistä. Kokemuksia opetuksen järjestämisestä ja kokeiluista on käytetty hyväksi, ja koulutusten erilaiset tavoitteet tulevat esille. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista, että nykyisistä valmistavista ja valmentavista koulutuksista muodostetaan yksi yhtenäinen koulutuskokonaisuus. Koulutusten yhdistämisellä voidaan saavuttaa myönteisiä vaikutuksia koulutukseen ohjautumiseen, ja mahdollisuus yksilöllisiin opintopolkuihin ja joustaviin siirtymiin vahvistuu. Erilaisten taustojen ja elämäntilanteiden muutosten myötä opiskelijoiden tarpeet ja koulutukseen kohdistuvat odotukset vaihtelevat entistä nopeammin. Koulutusjärjestelmän on voitava reagoida niihin ennakoivasti ja mahdollisimman joustavin rakentein. Tarpeet voivat olla yksilöllisiä, ja toisaalta eri ryhmien tarpeet poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi koulutuksesta syrjäytyneiden, maahanmuuttajien ja vammaisten koulutuksen ja tuen tarpeet ovat erilaisia. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen, toimintakyvyn ja itsetuntemuksen vahvistaminen koulupudokkailla ovat tehtävinä hyvin erilaisia kuin maahanmuuttajien kielitaidon kehittäminen.

Perusopetuksen ja jatko-opintojen nivelvaiheeseen sijoittuvat valmistavat ja valmentavat koulutukset voidaankin nähdä osalle perusopetuksen päättäneistä nuorista tärkeänä siirtymävaiheena, jolloin nuori selkeyttää ammatinvalintaansa ja hankkii valmiuksia jatko-opintoihin ja työelämän tuntemusta. Valmentavien koulutusten tavoite on vahvistaa niitä valmiuksia, jotka ovat jääneet jatko-opintojen osalta saavuttamatta perusopetuksen aikana.

Valmentavan koulutuksen osaamistavoitteena olisi esimerkiksi oppimisen vahvistaminen, kuten tiedonhankintataidot, jatko-opintojen edellyttämä kielitaito ja elinikäisen oppimisen avaintaidot. Koulutuksen tavoitteena olisi myös vahvistaa opiskelijan toimintakykyä, kuten itsetuntemusta, sosiaalisia taitoja ja arjen taitoja. Toimintakyvyn vahvistamista voitaisiin laajentaa myös kuntouttavan opetuksen suuntaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että valmentava koulutus sisältää myös ammattien ja työelämän tuntemusta, kuten työpaikkavierailuja ja tutustumista erilaisiin koulutuksen toteuttamis- ja järjestämismuotoihin, kuten oppisopimuskoulutukseen ja muuhun työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen.

Valiokunta korostaa tässäkin yhteydessä sitä, että panostaminen jo perusopetuksen aikana opinto-ohjaukseen ja oppilashuoltoon on oleellisen tärkeää, jotta opinnot voisivat jatkua suoraan toisen asteen tutkintoon johtavaan koulutukseen.

Valiokunta pitää välttämättömänä myös huolehtia siitä, että koulutusaika sopii yhteen muun koulutusjärjestelmän kanssa niin, ettei opiskelijan koulutuspolkuun muodostu katkoksia. Opiskelijalla on mahdollisuus jo valmentavan koulutuksen aikana siirtyä tutkintotavoitteiseen koulutukseen, jos sopiva koulutuspaikka joko oppilaitosmuotoisessa tai oppisopimuskoulutuksessa löytyy. Valiokunta pitää tärkeänä huolehtia siitä, että myös käytännössä esimerkiksi siirtyminen oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta oppisopimuskoulutukseen tai sen ennakkojaksoon voi tapahtua joustavasti, jolloin tulee huolehtia myös siitä, että siirtyminen on koulutuksen rahoituksen osalta oikeudenmukainen.

Hallitusohjelman mukaan parannetaan myös nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten mahdollisuuksia osallistua oppisopimuskoulutukseen. Valiokunta pitää hyvänä, että tällä esityksellä osaltaan panostetaan oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen, vaikkakin ministeriö on vasta vuoden 2014 alusta käynnistänyt toimenpideohjelman nuorten työssäoppimisen ja oppisopimuskoulutuksen uudistamiseksi.

Valiokunta pitää tärkeänä oppisopimuskoulutukseen ja ennakkojaksoihin siirtymisen kannalta, että valmentavassa koulutuksessa keskeisenä tavoitteena on myös lisätä opiskelijan valmiuksia työelämään. Ennakkojakson tavoitteena on alentaa työnantajan ja opiskelijan kynnystä tehdä oppisopimus ja näin lisätä oppisopimuskoulutukseen osallistuvien nuorten määrää.

Valiokunta yhtyy opetus- ja kulttuuriministeriön näkemykseen siitä, ettei järjestämisluvissa tulla kiintiöittämään ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijamääriä, vaan koulutuksen järjestäjät voivat luvan mukaisen kokonaisopiskelijamääränsä puitteissa päättää valmentavan koulutuksen opiskelijamääristä joustavasti kysynnän/tarpeen mukaan. Tämä mahdollistaa myös joustavat siirtymät valmentavan koulutuksen ja tutkintotavoitteisen koulutuksen välillä. Jatkossakin tulisi yksittäisillä kansanopistoilla ja muilla toimijatahoilla, jotka ovat järjestäneet ko. koulutusta, olla osana toimijaverkostoa mahdollisuus järjestää niitä osia valmentavista koulutuksista, joihin niillä on nyt lupa.

Kotoutumiskoulutus luo maahanmuuttajille hyvät edellytykset suomalaiseen kulttuuriin sopeutumiselle, mutta jatko-opintoihin siirtymiselle se on kuitenkin luonteeltaan perusvalmiuksia antavaa. Kasvava maahanmuuttajaväestö tarvitsee yhä enemmän kohdennettua opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja suoritettavan tutkinnon tai tutkinnon osan näkökulmasta. Esimerkiksi juuri näyttötutkintojen perusteissa edellytetty osaaminen on useimmiten niin eriytynyttä, että kotoutumiskoulutuksen tuottama peruskielitaito ei tutkinnon tai sen osan suorittamiseen riitä. Uudistuksessa on varmistettava, että aikuisten maahanmuuttajien käytännön edellytykset toisen asteen ja myöhemmin korkeakouluasteen koulutukseen pääsemiseen eivät heikkene esim. kielitaitoon liittyvien vaatimusten tai koulutustarjonnan muutosten takia. Tätä on erityisesti arvioitava uudistuksen toteutuksen seurannassa.

Tärkeä tavoite on myös edistää tasa-arvoa ja esteettömyyttä. Valiokunta korostaa, että myös tämän koulutuksen avulla pyritään parantamaan tavallista heikommassa asemassa olevien kansalaisten valmiuksia hakeutua jatkokoulutukseen ja suorittaa ammatillinen perustutkinto. Vaikeimmin vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (valmentava II) muodostaisi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavasta koulutuksesta erillisen koulutuskokonaisuuden, jonka nimitys olisi työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus. Tämä koulutus olisi suunnattu henkilöille, joilla ei sairauden tai vamman vuoksi ole mahdollisuutta siirtyä tutkintotavoitteiseen koulutukseen.

Valiokunnalle on asiantuntijakuulemisessa ehdotettu eräitä poikkeussäännöksiä koulutukseen oikeutetuista, mm. vammaisten osalta. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus mahdollistaa yksilölliset opintopolut ja soveltuu näin erilaisille erityisryhmille (esim. maahanmuuttajat ja vammaiset). Vammautuneen henkilön kohdalla valmentavaan koulutukseen voi sisältyä esimerkiksi vammautumisen edellyttämien uusien valmiuksien hankkimista. Valiokunta kuitenkin toteaa, että ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta ei ole perusteltua käyttää yksinomaan vammautumisesta aiheutuvien uusien valmiuksien hankintaan, jos henkilön tarkoituksena ei ole uudelleen kouluttautuminen ammatillisen koulutuksen kautta.

Täydentävä hallituksen esitys

Hallituksen esityksessä todetaan, että mm. lausunnoissa oli esitetty arvioita, että erityisesti maahanmuuttajien mahdollisuudet osaamisensa kasvattamiseen ja ammatillisen tutkinnon suorittamiseen vähentyisivät nykyisestä. Varsinaisessa hallituksen esityksessä ehdotetun lisäksi on tarve aikuisten ja jo tutkinnon suorittaneiden sekä erityisesti maahanmuuttajien opiskeluvalmiuksien parantamiseen. Tämä on tullut selkeästi esiin myös valiokunnan asiantuntijakuulemisessa. Sen vuoksi on hyvä, että hallitus korjaa esityksessä olleen epäkohdan täydentävällä hallituksen esityksellä (HE 357/2014 vp) ehdottamalla ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin säännöstä aikuisväestölle suunnatuista opiskeluvalmiuksia parantavista opinnoista. Esityksen tavoitteena on luoda aikuisväestölle, ja erityisesti aikuiselle maahanmuuttajaväestölle, soveltuva koulutuskokonaisuus opinnollisten valmiuksien kasvattamiseksi. Toiminta rahoitettaisiin opiskelijan tavoitteena olevan tutkinnon mukaisesti osana oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuksena toteutettavaa näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista perus- tai lisäkoulutusta.

Uudistuksen seuranta

Sivistysvaliokunta edellyttää, että hallitus seuraa ammatillisen valmentavan koulutuksen uudistuksen vaikuttavuutta määrätietoisesti kaikkien koulutukseen osallistuvien eri henkilöryhmien osalta. Sivistysvaliokunta edellyttää, että hallitus antaa selvityksen uudistuksen toimeenpanosta ja vaikuttavuudesta keväällä 2017. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa. (Valiokunnan lausumaehdotus).