SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 21/2014 vp

SiVM 21/2014 vp - HE 211/2014 vp HE 357/2014 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n ja opintotukilain 7 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n ja opintotukilain 7 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 211/2014 vp) täydentämisestä

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 4 päivänä marraskuuta 2014 lähettänyt sivistysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laeiksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n ja opintotukilain 7 §:n muuttamisesta (HE 211/2014 vp) ja 27 päivänä tammikuuta 2015 hallituksen esityksen eduskunnalle ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n ja opintotukilain 7 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 211/2014 vp) täydentämisestä (HE 357/2014 vp). Sivistysvaliokunta on kokouksessaan 30 päivänä tammikuuta 2015 päättänyt yhdistää asioiden käsittelyn.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitusneuvos Piritta Sirvio, hallitusneuvos Virpi Korhonen ja neuvotteleva virkamies Ville Heinonen, opetus- ja kulttuuriministeriö

opetusneuvos Ulla Aunola, Opetushallitus

pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen, Kela

etsivä nuorisotyöntekijä Riia Venhola, Järvenpään kaupunki

oppisopimusjohtaja Anne Vuorinen, Keudan oppisopimuskeskus

kuntayhtymän johtaja Ilkka Pirskanen, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

koulutuskuntayhtymän johtaja, rehtori Reija Lepola, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

rehtori Pirjo Kauhanen, Vaasan aikuiskoulutuskeskus

erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto

erityisasiantuntija Hanne Paila, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

koulutuspoliittinen suunnittelija, KM Sari Kokko, Näkövammaisten Keskusliitto ry

erityisasiantuntija Inkeri Toikka, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

aluejohtaja Vellu Kilpala ja Diedonde Mawunda, Suomen Icehearts ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • AMEO-verkosto
  • Ammatilliset erityisopettajat ry
  • Suomen Kansanopistoyhdistys
  • Suomen Opiskelija-Allianssi — OSKU ry
  • Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry
  • Ungdomsverkstaden Sveps.

HALLITUKSEN ESITYKSET

HE 211/2014 vp

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annettua lakia siten, että lakiin lisättäisiin ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta koskevat säännökset. Uudet koulutuskokonaisuudet otettaisiin käyttöön syksyllä 2015.

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus olisi uusi koulutuskokonaisuus, johon yhdistettäisiin nykyiset eri kohderyhmille suunnatut ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavat ja valmentavat koulutukset sekä kotitalousopetus. Valmentava koulutus olisi yhden lukuvuoden mittainen tutkintoon johtamaton koulutuskokonaisuus, joka olisi tarkoitettu ensisijaisesti vailla toisen asteen tutkintoa oleville perusopetuksen päättäneille nuorille. Koulutuksen tavoitteena olisi antaa valmiuksia hakeutua ammatilliseen peruskoulutukseen sekä vahvistaa edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus olisi vamman tai sairauden vuoksi erityistä tukea tarvitseville suunnattu koulutuskokonaisuus, jonka tavoitteena olisi antaa opiskelijalle henkilökohtaisten tavoitteiden tai valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta. Koulutuskokonaisuus vastaisi nykymuotoista vaikeimmin vammaisille opiskelijoille järjestettävää valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta.

Esityksessä ehdotetaan lisäksi selkeytettäväksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annettua lainsäädäntöä erityisopetuksen ja erityisten opiskelujärjestelyjen osalta.

Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin ja opintotukilakiin tehtäisiin teknisluonteiset tarkistukset.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2015.

HE 357/2014 vp

Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi hallituksen esitystä laeiksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 §:n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain         25 §:n ja opintotukilain 7 §:n muuttamisesta.

Esitystä ehdotetaan täydennettäväksi siten, että ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin lisättäisiin opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja koskevat säännökset.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samaan aikaan ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta koskevien säännösten kanssa 1 päivänä elokuuta 2015.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esityksiä tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Nykyiset valmentavat ja valmistavat koulutukset ovat ammatillisen koulutuksen yhteydessä järjestettävää, ei tutkintoon johtavaa ns. nivelvaiheen koulutusta. Tavoitteena on valmistaa jatko-opintoihin ammatillisessa peruskoulutuksessa, vahvistaa opiskeluvalmiuksia ja edistää työelämän ja koulutuksen tuntemusta.

Valiokunta pitää tarpeellisena valmistavan ja valmentavan koulutuksen kokonaisuuden selkeyttämistä. Kokemuksia opetuksen järjestämisestä ja kokeiluista on käytetty hyväksi, ja koulutusten erilaiset tavoitteet tulevat esille. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista, että nykyisistä valmistavista ja valmentavista koulutuksista muodostetaan yksi yhtenäinen koulutuskokonaisuus. Koulutusten yhdistämisellä voidaan saavuttaa myönteisiä vaikutuksia koulutukseen ohjautumiseen, ja mahdollisuus yksilöllisiin opintopolkuihin ja joustaviin siirtymiin vahvistuu. Erilaisten taustojen ja elämäntilanteiden muutosten myötä opiskelijoiden tarpeet ja koulutukseen kohdistuvat odotukset vaihtelevat entistä nopeammin. Koulutusjärjestelmän on voitava reagoida niihin ennakoivasti ja mahdollisimman joustavin rakentein. Tarpeet voivat olla yksilöllisiä, ja toisaalta eri ryhmien tarpeet poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi koulutuksesta syrjäytyneiden, maahanmuuttajien ja vammaisten koulutuksen ja tuen tarpeet ovat erilaisia. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen, toimintakyvyn ja itsetuntemuksen vahvistaminen koulupudokkailla ovat tehtävinä hyvin erilaisia kuin maahanmuuttajien kielitaidon kehittäminen.

Perusopetuksen ja jatko-opintojen nivelvaiheeseen sijoittuvat valmistavat ja valmentavat koulutukset voidaankin nähdä osalle perusopetuksen päättäneistä nuorista tärkeänä siirtymävaiheena, jolloin nuori selkeyttää ammatinvalintaansa ja hankkii valmiuksia jatko-opintoihin ja työelämän tuntemusta. Valmentavien koulutusten tavoite on vahvistaa niitä valmiuksia, jotka ovat jääneet jatko-opintojen osalta saavuttamatta perusopetuksen aikana.

Valmentavan koulutuksen osaamistavoitteena olisi esimerkiksi oppimisen vahvistaminen, kuten tiedonhankintataidot, jatko-opintojen edellyttämä kielitaito ja elinikäisen oppimisen avaintaidot. Koulutuksen tavoitteena olisi myös vahvistaa opiskelijan toimintakykyä, kuten itsetuntemusta, sosiaalisia taitoja ja arjen taitoja. Toimintakyvyn vahvistamista voitaisiin laajentaa myös kuntouttavan opetuksen suuntaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että valmentava koulutus sisältää myös ammattien ja työelämän tuntemusta, kuten työpaikkavierailuja ja tutustumista erilaisiin koulutuksen toteuttamis- ja järjestämismuotoihin, kuten oppisopimuskoulutukseen ja muuhun työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen.

Valiokunta korostaa tässäkin yhteydessä sitä, että panostaminen jo perusopetuksen aikana opinto-ohjaukseen ja oppilashuoltoon on oleellisen tärkeää, jotta opinnot voisivat jatkua suoraan toisen asteen tutkintoon johtavaan koulutukseen.

Valiokunta pitää välttämättömänä myös huolehtia siitä, että koulutusaika sopii yhteen muun koulutusjärjestelmän kanssa niin, ettei opiskelijan koulutuspolkuun muodostu katkoksia. Opiskelijalla on mahdollisuus jo valmentavan koulutuksen aikana siirtyä tutkintotavoitteiseen koulutukseen, jos sopiva koulutuspaikka joko oppilaitosmuotoisessa tai oppisopimuskoulutuksessa löytyy. Valiokunta pitää tärkeänä huolehtia siitä, että myös käytännössä esimerkiksi siirtyminen oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta oppisopimuskoulutukseen tai sen ennakkojaksoon voi tapahtua joustavasti, jolloin tulee huolehtia myös siitä, että siirtyminen on koulutuksen rahoituksen osalta oikeudenmukainen.

Hallitusohjelman mukaan parannetaan myös nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten mahdollisuuksia osallistua oppisopimuskoulutukseen. Valiokunta pitää hyvänä, että tällä esityksellä osaltaan panostetaan oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen, vaikkakin ministeriö on vasta vuoden 2014 alusta käynnistänyt toimenpideohjelman nuorten työssäoppimisen ja oppisopimuskoulutuksen uudistamiseksi.

Valiokunta pitää tärkeänä oppisopimuskoulutukseen ja ennakkojaksoihin siirtymisen kannalta, että valmentavassa koulutuksessa keskeisenä tavoitteena on myös lisätä opiskelijan valmiuksia työelämään. Ennakkojakson tavoitteena on alentaa työnantajan ja opiskelijan kynnystä tehdä oppisopimus ja näin lisätä oppisopimuskoulutukseen osallistuvien nuorten määrää.

Valiokunta yhtyy opetus- ja kulttuuriministeriön näkemykseen siitä, ettei järjestämisluvissa tulla kiintiöittämään ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijamääriä, vaan koulutuksen järjestäjät voivat luvan mukaisen kokonaisopiskelijamääränsä puitteissa päättää valmentavan koulutuksen opiskelijamääristä joustavasti kysynnän/tarpeen mukaan. Tämä mahdollistaa myös joustavat siirtymät valmentavan koulutuksen ja tutkintotavoitteisen koulutuksen välillä. Jatkossakin tulisi yksittäisillä kansanopistoilla ja muilla toimijatahoilla, jotka ovat järjestäneet ko. koulutusta, olla osana toimijaverkostoa mahdollisuus järjestää niitä osia valmentavista koulutuksista, joihin niillä on nyt lupa.

Kotoutumiskoulutus luo maahanmuuttajille hyvät edellytykset suomalaiseen kulttuuriin sopeutumiselle, mutta jatko-opintoihin siirtymiselle se on kuitenkin luonteeltaan perusvalmiuksia antavaa. Kasvava maahanmuuttajaväestö tarvitsee yhä enemmän kohdennettua opiskeluvalmiuksia parantavia opintoja suoritettavan tutkinnon tai tutkinnon osan näkökulmasta. Esimerkiksi juuri näyttötutkintojen perusteissa edellytetty osaaminen on useimmiten niin eriytynyttä, että kotoutumiskoulutuksen tuottama peruskielitaito ei tutkinnon tai sen osan suorittamiseen riitä. Uudistuksessa on varmistettava, että aikuisten maahanmuuttajien käytännön edellytykset toisen asteen ja myöhemmin korkeakouluasteen koulutukseen pääsemiseen eivät heikkene esim. kielitaitoon liittyvien vaatimusten tai koulutustarjonnan muutosten takia. Tätä on erityisesti arvioitava uudistuksen toteutuksen seurannassa.

Tärkeä tavoite on myös edistää tasa-arvoa ja esteettömyyttä. Valiokunta korostaa, että myös tämän koulutuksen avulla pyritään parantamaan tavallista heikommassa asemassa olevien kansalaisten valmiuksia hakeutua jatkokoulutukseen ja suorittaa ammatillinen perustutkinto. Vaikeimmin vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (valmentava II) muodostaisi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavasta koulutuksesta erillisen koulutuskokonaisuuden, jonka nimitys olisi työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus. Tämä koulutus olisi suunnattu henkilöille, joilla ei sairauden tai vamman vuoksi ole mahdollisuutta siirtyä tutkintotavoitteiseen koulutukseen.

Valiokunnalle on asiantuntijakuulemisessa ehdotettu eräitä poikkeussäännöksiä koulutukseen oikeutetuista, mm. vammaisten osalta. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus mahdollistaa yksilölliset opintopolut ja soveltuu näin erilaisille erityisryhmille (esim. maahanmuuttajat ja vammaiset). Vammautuneen henkilön kohdalla valmentavaan koulutukseen voi sisältyä esimerkiksi vammautumisen edellyttämien uusien valmiuksien hankkimista. Valiokunta kuitenkin toteaa, että ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta ei ole perusteltua käyttää yksinomaan vammautumisesta aiheutuvien uusien valmiuksien hankintaan, jos henkilön tarkoituksena ei ole uudelleen kouluttautuminen ammatillisen koulutuksen kautta.

Täydentävä hallituksen esitys

Hallituksen esityksessä todetaan, että mm. lausunnoissa oli esitetty arvioita, että erityisesti maahanmuuttajien mahdollisuudet osaamisensa kasvattamiseen ja ammatillisen tutkinnon suorittamiseen vähentyisivät nykyisestä. Varsinaisessa hallituksen esityksessä ehdotetun lisäksi on tarve aikuisten ja jo tutkinnon suorittaneiden sekä erityisesti maahanmuuttajien opiskeluvalmiuksien parantamiseen. Tämä on tullut selkeästi esiin myös valiokunnan asiantuntijakuulemisessa. Sen vuoksi on hyvä, että hallitus korjaa esityksessä olleen epäkohdan täydentävällä hallituksen esityksellä (HE 357/2014 vp) ehdottamalla ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin säännöstä aikuisväestölle suunnatuista opiskeluvalmiuksia parantavista opinnoista. Esityksen tavoitteena on luoda aikuisväestölle, ja erityisesti aikuiselle maahanmuuttajaväestölle, soveltuva koulutuskokonaisuus opinnollisten valmiuksien kasvattamiseksi. Toiminta rahoitettaisiin opiskelijan tavoitteena olevan tutkinnon mukaisesti osana oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuksena toteutettavaa näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista perus- tai lisäkoulutusta.

Uudistuksen seuranta

Sivistysvaliokunta edellyttää, että hallitus seuraa ammatillisen valmentavan koulutuksen uudistuksen vaikuttavuutta määrätietoisesti kaikkien koulutukseen osallistuvien eri henkilöryhmien osalta. Sivistysvaliokunta edellyttää, että hallitus antaa selvityksen uudistuksen toimeenpanosta ja vaikuttavuudesta keväällä 2017. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa. (Valiokunnan lausumaehdotus).

Yksityiskohtaiset perustelut

1. lakihdotus

5 §. Koulutuksen tavoitteet.

Valiokunta kannattaa säännöksessä mainittuja valmentavien koulutusten tavoitteita ja myös sitä, että kohdassa on mainittu tavoitteena erityistä tukea tarvitsevien kokonaiskuntoutuksen edistäminen.

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty säännöksen terminologiaan. Pykälän 4 momentin sanamuotoa on muutettu siten, että sana vammainen korvataan käsitteellä erityistä tukea tarvitseva opiskelija. Valiokunta yhtyy hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todettuun siitä, että ehdotetun muutoksen tarkoituksena ei ole muuttaa säännöksen soveltamisalaa. Tavoitteena on poistaa säännöksen sanamuodosta osittain leimaavaksi koettu vammaisuuden käsite sekä tarkentaa sanamuotoa vastaamaan säännöksen tosiasiallista soveltamisalaa, sillä kuntoutuspalvelujen tarve ei ole sidoksissa ainoastaan henkilön vammaisuuteen.

4. lakiehdotus

5 a §. Päätoimisuus (Uusi).

Asian käsittelyn kuluessa opetus- ja kulttuuriministeriössä on havaittu, että opintotukilain 5 a §:n päätoimisuuden määritelmää tulisi tämän koulutuksen osalta muuttaa, jotta opiskelijoilla säilyisi tukioikeus myös jatkossa. Ehdotus ei myöskään sisälly annettuun täydentävään hallituksen esitykseen.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta nykyisin vastaavan vammaisille opiskelijoille tarkoitetun valmentavan koulutuksen laajuus on voimassa olevien säännösten mukaan 40—120 opintoviikkoa. Opintoviikot määrittävät myös koulutuksen ajallista laajuutta (yksi opintovuosi sisältää 40 opintoviikkoa), joten koulutuksen kesto vaihtelee 1—3 vuotta. Suurimmalla osalla opiskelijoista kyseinen koulutus kestää kolme vuotta, jolloin koulutuksen laajuus on 120 opintoviikkoa. Ammatillisen peruskoulutuksen laajuuden mitoituksessa otetaan 1.8.2015 lukien käyttöön opintoviikkojen sijasta osaamispisteet. Tämä muuttaa pisteiden ja koulutuksen laajuuden välistä yhteyttä siten, että pisteet eivät enää kerro opintojen ajallisesta kestosta, vaan hankitun osaamisen merkittävyydestä suhteessa koko koulutukseen.

Hallituksen esityksen (HE 211/2014 vp) mukaan työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen laajuus olisi 60 osaamispistettä. Vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60:tä osaamispistettä, mutta paljon erityistä tukea tarvitseva opiskelija saattaa usein tarvita osaamisen hankkimiseen keskimääräistä huomattavastikin pidemmän ajan. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus on suunnattu vaikeimmin vammaisille opiskelijoille, jotka tarvitsevat paljon erityistä tukea opintojensa aikana. Hallituksen esityksen mukaan koulutuksen suoritusaika määräytyisi opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien perusteella ja koulutuksen suoritusaika voisi olla pidempi kuin yksi opiskeluvuosi. Koulutuksen järjestäjä päättäisi koulutuksen suoritusajasta yksilöllisesti kunkin opiskelijan osalta, mutta suoritusaika voisi olla enintään kolme vuotta.

Opintotukilain 5 a §:n 3 momentin (voimaan 1.8.2015) mukaan opintojen päätoimisuuden edellytyksenä on, että opintojen laajuus on keskimäärin vähintään 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti. Opintotukilain mukaista opintojen päätoimisuuden määritelmää käytetään myös koulumatkatuen myöntämisessä. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen kohdalla mainittu opintotukilain säännös johtaisi siihen, että opiskelijalla ei olisi mahdollisuutta saada ollenkaan opintotukea tai koulumatkatukea, jos hänen opintonsa kestävät pidempään kuin yhden vuoden, koska opintoja ei katsottaisi opintotukilain 5 a §:n mukaan päätoimisiksi. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen lakisääteinen suoritusaika on kuitenkin kolme vuotta, joten on perusteltua, että opiskelijalla olisi oikeus opintotukeen ja koulumatkatukeen myös silloin, kun koulutuksen järjestäjä on määritellyt koulutuksen suoritusajaksi enemmän kuin yksi vuosi.

Valiokunta ehdottaa 3 momentin säännöstä muutettavaksi siten, että ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 3 §:ssä tarkoitetussa työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa opinnot katsottaisiin aina päätoimisiksi. Koulutuksen enimmäiskesto on laissa yksiselitteisesti rajattu kolmeen vuoteen, joten tältä pidemmältä ajalta opiskelijalla ei voisi olla oikeutta myöskään opinto- tai koulumatkatukeen.

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen osallistuvat opiskelijat saavat opintojen aikana useimmiten kuntoutusrahaa, joten heillä ei tämän estävän etuuden vuoksi ole yleensä oikeutta opintotukeen. Opiskelijoiden koulumatkoja puolestaan tuetaan usein vammaispalvelulain kautta. Ehdotettu muutos varmistaisi kuitenkin sen, että jos opiskelijalla ei ole mahdollisuutta saada opintojensa ajaksi kuntoutusrahaa tai vammaispalvelulain mukaista tukea koulumatkoihinsa, hän voisi saada opintotukea ja koulumatkatukea. Kansaneläkelaitokselta saatujen tietojen mukaan vammaisille opiskelijoille tarkoitetussa valmentavassa koulutuksessa on tällä hetkellä muutamia kymmeniä ja koulumatkatuen saajia muutamia satoja.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sivistysvaliokunta ehdottaa,

että hallituksen esitykseen HE 211/2014 vp sisältyvät 1. ja 3. lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina,

että hallituksen esitykseen HE 211/2014 vp sisältyvä 2. lakiehdotus ja hallituksen esitykseen HE 357/2014 vp sisältyvä lakiehdotus hyväksytään muutettuina ja yhdistettyinä 2. lakiehdotukseksi,

että hallituksen esitykseen HE 211/2014 vp sisältyvä 4. lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset) ja

että hyväksytään lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus).

Valiokunnan muutosehdotukset

2.

Laki

ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta (Kuten HE 357/2014 vp)

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) 11 §:n 8 kohta, sellaisena kuin se on laissa 952/2011, seuraavasti, sekä:

lisätään lakiin uusi 8 b § seuraavasti:

8 b §

(Kuten HE 357/2014 vp)

11 §

(Kuten HE 211/2014 vp)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE 357/2014 vp)

_______________

4.

Laki

opintotukilain 5 a ja 7 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan opintotukilain (65/1994) 5 a §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 789/2014 ja     7 §:n 9 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1078/2012, seuraavasti:

5 a § (Uusi)

Päätoimiset opinnot

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ammatilliset ja muut kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetut opinnot ovat päätoimisia, kun opintojen laajuus on keskimäärin vähintään kolme opintoviikkoa tai 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti. Kun opintojen laajuutta ei ole mitoitettu opintoviikkoina eikä osaamispisteinä, edellytetään opetus- tai koulutusohjelman mukaiseen opetukseen tai opintoihin kuuluvaan harjoitteluun osallistumista keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus on kuitenkin aina päätoimista.

7 §

(kuten HE 211/2014 vp)

_______________

Voimaantulosäännös

(kuten HE 211/2014 vp)

_______________

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ammatillisen valmentavan koulutuksen uudistuksen vaikuttavuutta määrätietoisesti kaikkien koulutukseen osallistuvien eri henkilöryhmien osalta. Hallituksen tulee antaa sivistysvaliokunnalle selvitys uudistuksen toimeenpanosta ja vaikuttavuudesta keväällä 2017.

Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2015

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Raija Vahasalo /kok
  • vpj. Inkeri Kerola /kesk
  • jäs. Ritva Elomaa /ps
  • Eeva-Johanna Eloranta /sd
  • Jukka Gustafsson /sd
  • Leena Harkimo /kok
  • Pauli Kiuru /kok
  • Kimmo Kivelä /ps
  • Sanna Lauslahti /kok
  • Silvia Modig /vas
  • Mika Niikko /ps
  • Ville Niinistö /vihr
  • Mikaela Nylander /r
  • Tuula Peltonen /sd
  • Simo Rundgren /kesk
  • Pauliina Viitamies /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Kaj  Laine