Yleisperustelut
Yleistä
Esityksen tavoitteena on vaikuttaa korkeakouluopintojen aloittamisiän
alenemiseen ja opiskelupaikkojen parempaan kohdentumiseen ja tätä kautta
koulutusjärjestelmän tehostumiseen, korkeakoulutuksesta
työmarkkinoille siirtymisen nopeutumiseen ja työllisyysasteen
kohoamiseen. Yhteishaussa varataan minimipaikkamäärä opiskelupaikoista
niille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet suomalaista
korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa
opiskelupaikkaa. Kukin hakija voi ottaa vastaan yhden korkeakoulututkintoon
johtavan opiskeluoikeuden lukukautta kohti. Esityksellä ei
jatkossakaan rajoiteta sitä mahdollisuutta, että henkilöllä voi
olla useita opiskeluoikeuksia samaan aikaan. Esitys sisältää siirto-opiskelijan
määritelmän ja säännökset
siirtymisen vaikutuksista opiskeluoikeuteen.
Sivistysvaliokunta pitää esityksen tavoitteita ja
ehdotettuja keinoja kannatettavina. Korkeakoulutuksen on tutkimuksissa
havaittu olevan periytyvää, ja esityksen voidaan
arvioida vähentävän periytyvyyden merkitystä,
kun mahdollisimman monelle nuorelle voidaan tarjota opiskelupaikka
korkeakoulussa. Uudistus parantaa koulutuksen tasa-arvoa ja osaltaan
edistää hallitusohjelman mukaisen nuorten yhteiskuntatakuun
toteutumista.
Valiokunta korostaa suomalaisten korkeakoulujen kansainvälisen
tutkintoyhteistyön edellytysten turvaamista ja suomalaisten
opiskelijoiden kansainvälistymismahdollisuuksien lisäämistä.
Näillä perusteilla valiokunta kannattaa esityksessä ehdotettua
mahdollisuutta poiketa opiskelijalle maksuttoman tutkintoon johtavan koulutuksen
periaatteesta kansainvälisissä yhteis- ja kaksoistutkinto-ohjelmissa.
Valiokunta tähdentää, että kyse
on tällöin maksuista, joita ulkomaiset korkeakoulut
perivät.
Opiskelijavalintaan liittyvien oikaisun hakemisen määräaikojen
yhdenmukaistaminen on hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamisen
kannalta erittäin tärkeää ja
kannatettavaa.
Täydentävässä hallituksen
esityksessä ehdotetaan, että Opetushallitus voisi
periä muun kuin EU/ETA-alueen valtioiden koulutusjärjestelmien
tai Sveitsin mukaisen koulutuksen perusteella hakevilta lukukausikohtaisen
hakemuksen käsittelymaksun hakijan kansalaisuudesta riippumatta.
Maksun suuruudesta säädettäisiin opetus-
ja kulttuuriministeriön asetuksella. Valiokunta kannattaa
ehdotusta, mutta korostaa uudistuksen vaikutusten seurannan tärkeyttä.
Valiokunta korostaa lisäksi korkeakoulujen lainsäädäntöön
sisältyviä esteettömyyttä koskevia
säännöksiä. Korkeakoulujen valintaprosesseissa
on myös huolehdittava esteettömyyden toteutumisesta.
Hallituksen esitysten perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esityksiä tarpeellisina
ja tarkoituksenmukaisina. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Tavoitteena uusien opiskelijoiden valinta.
Sivistysvaliokunta painottaa, että nyt on käsittelyssä opiskelijavalintauudistuksen
toinen vaihe. Uudistuksen ensimmäistä vaihetta
koskevat lainmuutokset tulivat voimaan vuoden 2014 alussa. Kokonaisuudistuksella
tavoitellaan aidosti uusien opiskelijoiden osuuden lisäämistä opiskelijavalinnoissa.
Tavoitteen toteutuminen perustuu siihen ajatukseen, että kun
ensikertalaisille varataan paikkoja riittävästi,
heitä valitaan enemmän. Siirtymävaiheessa
tämä hyöty kohdistuu myös ennen vuotta
2014 paikan vastaanottaneille tutkintoa suorittamattomille. Uudistus
muuttaa hakijoiden käyttäytymistä siten,
että kun paikan vastaanottamisella on vaikutusta hakijan
asemaan tulevissa hauissa, paikkoja ei todennäköisesti oteta
nykyiseen tapaan vastaan koulutuksista, joissa hakijat eivät
aio opiskella tutkintoon asti. Tästä seuraa paikkojen
kohdentuminen motivoituneemmille henkilöille. Sivistysvaliokunta
pitää uudistuksen kokonaisrakennetta toimivana
ja kannatettavana. Opiskelupaikkojen kokonaismäärän
riittämättömyys suhteessa paikkaa hakeviin
nuoriin johtaa kuitenkin väistämättä siihen, että nuori,
joka ei saa toivomaansa opiskelupaikkaa, jää luultavimmin
työnhakijaksi ja valmistautuu seuraaviin pääsykokeisiin.
Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä,
että jatkossa korkeakoulujen opiskelupaikkamääriä lisätään
nykyisestä.
Sivistysvaliokunta korostaa, että korkeakoulun vastuulla
on huolehtia siitä, että muiden hakijaryhmien
mahdollisuus korkeakoulupaikkaan ei muodostu kohtuuttoman erilaiseksi,
kun yliopisto varaa aloituspaikkakiintiön ensimmäistä korkeakoulupaikkaa
hakeville. Varattavien paikkojen määrän
määrittäminen jää korkeakoulun
tehtäväksi.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan useamman paikan vastaanottamisen
estämisellä ehdotetulla tavalla lukukausikohtaisesti
eikä vain yhteishaussa mahdollistetaan vuositasolla opiskelupaikka
noin kahdellesadalle uudelle opiskelijalle vuodessa. Ehdotus liittyy
eduskunnan käsiteltävänä olevaan
lakiehdotukseen (HE 243/2014 vp), jolla rajataan opiskelijan
mahdollisuutta ilmoittautua poissaolevaksi ensimmäisenä lukuvuonna.
Valiokunta korostaa, että ehdotuksella ei rajoiteta opiskelijan
mahdollisuuksia hakeutua tutkinto-opiskelijaksi useampiin koulutuksiin
eri lukukausina. Uudistus parantaa kuitenkin taustasta riippumatta
ensimmäistä paikkaansa hakevien mahdollisuuksia
päästä koulutukseen.
Hallituksen esityksen mukaan uudistus voi lisätä avoimen
korkeakouluopetuksen kysyntää, sillä hakijat
eivät enää nykyisessä määrin
ota vastaa sellaisia opiskelupaikkoja, joiden avulla on valmistauduttu
hakemaan opiskelumahdollisuutta toiseen, tavoitellumpaan tutkintoon.
Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä,
että uudistuksen yhteydessä korostetaan tarvetta
ylläpitää avoimen korkeakouluopetuksen
ja vapaan sivistystyön tarjonnan avulla niiden nuorten
opiskelutaitoja ja -motivaatiota, jotka jäävät
yhteishaussa vaille opiskelupaikkaa.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan pitänyt tärkeänä,
että työttömyysturvalainsäädäntöön
sisältyvää nuorten opiskelupaikan vastaanottovelvoitetta
arvioidaan myös opiskelijakiintiösääntelyn
kannalta kohtuuttomien tilanteiden välttämiseksi.
Tämä johtuu siitä, että opintopaikan
vastaanottovelvoitetta koskeva sääntely on säädetty
tilanteessa, jossa opiskelijakiintiösääntelyä ei
nyt ehdotetussa muodossa ollut. Sivistysvaliokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan
arvioon lainsäädännön jatkokehittämisen
tarpeesta.
Siirto-opiskelija.
Sivistysvaliokunta korostaa, että hallituksen esityksessä ehdotettu
siirto-opiskelun käsite rajautuu käytännössä tapauksiin, joissa
aiemmin opiskeltua voidaan hyödyntää uudessa
tavoitetutkinnossa ja siten myös valinnan perusteena. Alasta
riippuen hyödynnettävissä olevat opinnot
voivat vaihdella. Valiokunta korostaakin, että yhteishaku
jää hakeutumisväyläksi niissä tapauksissa,
joissa jo suoritettuja opintoja ei voida merkittävästi
hyväksyä osaksi uutta tavoitetutkintoa. Valiokunnan
saaman selvityksen mukaan ei ole perusteltua rakentaa yhteishaun
rinnalle toista kaikkeen koulutukseen johtavaa väylää,
jossa valintaperusteet ovat suurelta osin samat kuin yhteishaussa,
mutta hakea voivat vain jo korkeakouluissa opiskelevat.
Siirto-opiskelijan käsite ei kata kaikkia siirtymisen
moninaisia muotoja. Varsinaisen siirto-opiskelun ulkopuolelle on
rajattu opiskeluoikeuteen tehtävät tavoitetutkinnon
muutosta pienemmät tarkennukset. Varsinaisiin siirto-opiskelijoihin
sovelletaan uusia opiskelijoita koskevia säännöksiä,
kuten ensimmäisen lukuvuoden poissaoloa, opiskelijavalintaa
koskevia säännöksiä ja muutoksenhakua.
Valiokunta toteaa, että siirto-opiskelijoiden määrittely
ja valintaprosessin erottaminen yhteishausta ei sinänsä kasvata
opiskelupaikkojen kokonaismäärää,
mutta se voi vähentää siirto-opiskelijoiden
tarvetta osallistua myös uusien opiskelupaikkojen yhteisvalintaan,
jolloin yhteishaun paikat voidaan varata kattavammin ensikertalaisille.
Korkeakoulun opiskelijavalinnan suunnittelua helpottaa se, että turhia
opiskeluoikeuksia ei synny, ja tätä kautta valinnat
voidaan mitoittaa aiempaa oikeammin. Lisäksi siirtyminen
edesauttaa valmistumista.
Korkeakoulujen päätettäväksi
jää, minkä
aiempien
opintojen perusteella siirto-opiskelijoita valitaan ja millä aikataululla
siirto-opiskelijoiden valinnat järjestetään.
Sivistysvaliokunta korostaa sen tärkeyttä, että korkeakoulut
tiedottavat kattavasti siirtymämahdollisuuksista opiskelijoille.
Opiskelijoiden siirtyminen korkeakoulusta toiseen vaikuttaa
myös korkeakoulujen talouteen. Tilanteessa, jossa korkeakoulussa
opiskellut opiskelija siirtyy toiseen korkeakouluun ja suorittaa
tutkinnon siellä, alkuperäinen korkeakoulu ei
hyödy taloudellisesti osallistumisestaan opiskelijan tutkintoon.
Niin sanottu luovuttava korkeakoulu saa antamastaan opetuksesta taloudellista
hyötyä korkeakoulujen rahoitusmallissa sen kriteerin
perusteella, joka palkitsee 55 opintopistettä lukuvuodessa
suorittaneista opiskelijoista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan
asiaa selvitetään korkeakoulujen rahoitusmallin
tulevissa tarkistuksissa.
Korkeakoulujen tilauskoulutus.
Suomalaisille korkeakouluille mahdollistettiin ns. tilauskoulutus
yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muutoksilla vuonna 2008.
Tavoiteltuja hankkeita ei ole kuitenkaan vieläkään
tavoitellussa määrin syntynyt. Kansainvälisen
liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMO:n vuonna 2010
julkaiseman kyselyn tulosten mukaan asiaa koskeva lainsäädäntö on
käytännössä osoittautunut hankalaksi.
Lainsäädännöllisten esteiden
lisäksi ongelmalliseksi on koettu tuotekehitysinvestointien
ja markkinointiresurssien puute. Sivistysvaliokunta edellyttää,
että lainsäädännöllisin
ja muin toimin edelleen pyritään edistämään
hallitusohjelman mukaisesti suomalaisen korkeakoulutuksen vientiä eri
muodoissaan. Sivistysvaliokunta ehdottaa asiasta lausumaa. (Valiokunnan
lausumaehdotus).
Korkeakoulut ovat voineet vuosina 2010—2014 osallistua
lukukausimaksukokeiluun. Korkeakoulut ovat voineet kokeilun aikana
periä maksuja vieraskieliseen ylempään
korkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon
johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä EU/ETA-alueen
ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta. Kokeilukausi on päättynyt.
Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä,
että kokeilusta saadut tulokset analysoidaan huolella osana
tilauskoulutuksen kehittämistyötä.
Järjestelmän toimivuus ja seuranta.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa
opiskelijavalintojen toteutumista ja tulee seuraamaan paikkojen
varaamisen ja varattavien paikkojen osuuksia, alakohtaisia eroja
sekä siirto-opiskelukäytäntöjen
kehittymistä.
Sivistysvaliokunta on arvioinut, että muun kuin EU/ETA-alueen
valtioiden koulutusjärjestelmien tai Sveitsin mukaisen
koulutuksen perusteella hakevilta perittäväksi
ehdotettu noin 100 euron käsittelymaksu ei muodostu hakijalle kohtuuttomaksi
verrattuna esimerkiksi asumis- ja muihin elinkustannuksiin opiskeluaikana
Suomessa. Maksu saattaa osaltaan karsia sellaista opiskelupaikan
hakua, jossa hakijalla ei alun perinkään ole reaalisia
mahdollisuuksia tai edes tarkoitusta suorittaa opintoja Suomessa.
Asiantuntijakuulemisessa on esitetty huoli siitä, että uudistus
laskee hakijamääriä voimakkaasti ja siten
heikentää yliopistojen kansainvälistymiseen liittyvien
tavoitteiden toteutumista parhaalla mahdollisella tavalla.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että uudistuksen vaikutuksia erityisesti hakijamääriin,
hakijoiden keskimääräiseen koulutus-
ja osaamistasoon ja yliopistojen kansainvälistymiseen seurataan
pitkällä aikavälillä. Lisäksi
on syytä selvittää keskitetyn maksujärjestelmän
toimivuus ja kustannukset suhteessa tavoiteltuun kokonaishyötyyn.
Asiantuntijakuulemisessa on korostettu korkeakoulujen yhteishakujärjestelmän
(KSHJ) selkeydelle ja toimivuudella kohdistuvien laatuvaatimusten
tärkeyttä ja sitä, että syksyn
2014 yhteishaussa havaitut puutteet tulee korjata. Sivistysvaliokunta
pitää saamansa selvityksen perusteella välttämättömänä,
että järjestelmän toiminnallisuutta parannetaan
ja toimivuus varmistetaan kevään 2015 aikana.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. lakiehdotus
8 §. Opetuksen maksuttomuus.
Hallituksen esityksessä HE 244/2014 vp ehdotetaan
muutoksia muun muassa pykälän 1 momenttiin. Hallituksen
esityksessä HE 308/2014 vp ei ehdoteta muutoksia
1 momenttiin, mutta pykälän otsikko ehdotetaan
muutettavaksi ja lisättäväksi uusi 2 momentti,
jolloin esityksen HE 244/2014 vp mukaiset 2 ja 3 momentit
siirtyvät uusiksi 3 ja 4 momenteiksi.
Saamansa selvityksen perusteella valiokunta tarkistaa teknisluonteisesti
1 momentin 2. virkkeen sanamuodon ja korjaa pronominivirheen. Muutos
ei vaikuta momentin asiasisältöön.
36 §. Opiskelijavalinta.
Samanaikaisesti tämän esityksen kanssa eduskunnassa
on käsitelty hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain
ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta (HE 241/2014 vp).
Lakiesitys koskee erikoistumiskoulutusta. Siinä on ehdotettu
muutettaviksi muun muassa yliopistolain 36 §:n 1 momenttia ja
ammattikorkeakoululain 28 §:n 1 momenttia siten, että muutokset
tulisivat voimaan vuoden 2015 alusta. Eduskunta on hyväksynyt
hallituksen esityksen 1.12.2015, ja lainmuutos (1172/2014)
on tullut voimaan vuoden 2015 alusta. Kyseisiin pykäliin
ehdotetaan rinnakkaisia muutoksia tässä esityksessä.
Sivistysvaliokunta ehdottaa vastaavat muutokset edellä todettuihin
1. ja 2. lakiehdotuksen pykäliin.
Edellä todettuun viitaten valiokunta ehdottaa, että 1
momenttiin lisätään maininta erikoistumiskoulutuksesta.
Voimaantulosäännös.
Valiokunta yhdistää hallituksen esitysten
1. lakiehdotukset yhdeksi 1. lakiehdotukseksi, minkä vuoksi
valiokunta ehdottaa tarvittavaa teknistä muutosta voimaantulosäännöksen
2 momenttiin (HE 308/2014 vp voimaantulosäännös).
Esityksen HE 244/2014 vp voimaantulosäännöksen
2 momentti siirtyy esitysten yhdistämisen vuoksi uudeksi
3 momentiksi.
2. lakiehdotus
28 §. Opiskelijavalinta.
Edellä 1. lakiehdotuksen 36 §:n kohdalla todettuun
viitaten valiokunta ehdottaa, että 1 momenttiin lisätään
maininta erikoistumiskoulutuksesta.
Voimaantulosäännös.
Valiokunta yhdistää hallituksen esitysten
2. lakiehdotukset yhdeksi 2. lakiehdotukseksi, minkä vuoksi
valiokunta ehdottaa tarvittavaa teknistä muutosta voimaantulosäännöksen
2 momenttiin (HE 308/2014 vp voimaantulosäännös).
Valiokunta ehdottaa myös korjausta esityksen HE 244/2014
vp voimaantulosäännöksen 2 momentin pykäläviittaukseen.
Edellä todetun esitysten yhdistämisen vuoksi momentti
siirtyy uudeksi 3 momentiksi.