SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 27/2014 vp

SiVM 27/2014 vp - HE 305/2014 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain 25 i ja 47 §:n muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 10 päivänä joulukuuta 2014 lähettänyt sivistysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain 25 i ja 47 §:n muuttamisesta (HE 305/2014 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon (PeVL 64/2014 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri, oikeusministeriö

johtaja Jorma Waldén, opetus- ja kulttuuriministeriö

neuvotteleva virkamies Laura Tarhonen, liikenne- ja viestintäministeriö

lakimies Jyrki Ojala, DNA Oy

lakimies Mikko Raito, Elisa Oyj

yhteiskuntasuhdejohtaja Petra Wikström, MTV Oy

johtaja Marcus Wiklund, Sanoma Media Finland Oy

lakiasiainjohtaja Katri Olmo, Yleisradio Oy

johtaja, lakiasiat Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto

projektinjohtaja Lauri Kaira, Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty ry

puheenjohtaja Jukka Liedes, Suomen Tekijänoikeudellinen Yhdistys ry

toiminnanjohtaja Sari Väänänen, Suomen elokuvatuottajien keskusliitto — SEK ry

lakimies Jussi Mäkinen, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry

lakimies Kirsi Salo, Tuotos ry — AV-tuottajien tekijänoikeusyhdistys

OTT, kauppaoikeuden professori Rainer Oesch, Helsingin yliopisto

toimitusjohtaja Pekka Rislakki, Kopiosto ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • Digita Oy
  • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
  • Finnet-liitto ry
  • Keskuskauppakamari
  • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
  • Suomen Kirjailijaliitto ry
  • Suomen Journalistiliitto
  • Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto
  • TeliaSonera
  • Teosto r.y.

HALLITUKSEN ESITYS

Tekijänoikeuslakiin ehdotetaan palautettavaksi säännökset korvausoikeudesta siirtovelvoitteen alaisiin ohjelmiin sisältyvien teosten sekä esittävien taiteilijoiden elävien esitysten ja äänitallenteiden edelleen lähettämisestä.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2015.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Yleistä

Sivistysvaliokunta toteaa, että esityksen taustalla on komission 21.2.2014 Suomelle antama virallinen huomautus, joka koskee tekijänoikeuslain 25 i ja 47 §:n säännöksiä. Komission mukaan säännökset ovat tietoyhteiskuntadirektiivin 2001/29/EY 3 artiklan ja lähioikeusdirektiivin 2006/115/EY 8 artiklan 2 kohdan vastaisia. Voimassa oleva tekijänoikeuslain sääntely on saanut tältä osin sisältönsä perustuslakivaliokunnan kannanoton perusteella (PeVL 7/2005 vp, s. 6/II). Hallituksen esityksen lähtökohtana on, että perustuslakivaliokunnan vuonna 2005 esittämän arvion jälkeen perusoikeusrajoituksen toteuttamiseen kohdistuvan oikeudellisen arvioinnin perusteet ovat sekä oikeudellisesti että tosiasiallisesti olennaisesti muuttuneet, minkä johdosta niiden uudelleen arvioinnille esitetään olevan nykytilanteessa painavia perusteita. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan tullut siihen tulokseen, että hallituksen esityksessä esitetyt muuttuneet olosuhteet mahdollistavat valiokunnan vuonna 2005 omaksuman kannan päivittämisen. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin todettavalla tavalla asettanut ehdon lain säätämiselle tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Siirtovelvoite

Sivistysvaliokunta korostaa, että käsiteltävänä oleva hallituksen esitys koskee ainoastaan siirtovelvoitteen (ns. must carry) alaisesta edelleen lähettämisestä maksettavia tekijänoikeuskorvauksia. Siirtovelvoitteen ulkopuolisesta edelleen lähettämisestä on tähänkin asti maksettu korvauksia. Siirtovelvoite tarkoittaa sitä, että kaapelitelevisioverkossa verkkopalvelua tarjoavat ovat velvollisia välittämään verkossaan tiettyjen valtakunnallisten yleiskanavien ohjelmaa.

Siirtovelvoitteesta säädetään tietoyhteiskuntakaaressa (917/2014, 227 §). Siirtovelvoitteen alaisia kanavia on yhteensä 7, eli neljä julkisen palvelun kanavaa ja kolme kaupallista kanavaa. Kaupallisia kanavia koskeva siirtovelvoite on määräaikainen ja voimassa 31 joulukuuta 2016 asti, johon mennessä tarkoitus on arvioida siirtovelvoitteen ala uudelleen. Perustuslakivaliokunnan arvio muuttuneista olosuhteista vuoden 2005 ratkaisun jälkeen perustuu osittain siihen, että siirtovelvoitteen alaisten kanavien määrä on jatkuvasti vähentynyt. Ehdotetun tekijänoikeuskorvauksen maksamisvelvollisuuden ala siirtovelvoitteisiin liittyvässä edelleen lähettämisessä on supistunut ja muodostuu nyt lievemmäksi puuttumiseksi teleyritysten omaisuudensuojaan kuin mitä se olisi ollut aikaisemmin.

Tietoyhteiskuntakaaren 227 §:n 1 momentissa säädetään, että verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta yleisen edun ohjelmistot ja palvelut. Säännöksen 6 momentissa todetaan asunto-osakeyhtiön, kiinteistöyhtiön ja muun niihin verrattavan yhteisantennijärjestelmän ylläpitäjän osalta, että näiden on huolehdittava siitä, että 1 momentissa tarkoitetut ohjelmistot ja palvelut ovat käyttäjien saatavilla muuttumattomina ja samanaikaisesti alkuperäisen lähetyksen kanssa.

Tietoyhteiskuntakaarta koskevan hallituksen esityksen perustelujen mukaan teleyrityksellä tarkoitetaan sitä, joka tarjoaa verkkopalvelua tai viestintäpalvelua ennalta rajaamattomalle käyttäjäpiirille eli harjoittaa yleistä teletoimintaa.

Tekijänoikeuslain voimassa olevassa               25 i §:ssä siirtovelvoitteeseen kytketty tekijänoikeuden täysi rajoitus ja hallituksen esityksessä ehdotettu korvausoikeus siirtovelvoitteen alaisesta edelleen lähettämisestä kohdistuvat teleyritykseen, joka tarjoaa "verkkopalvelua sellaisessa kaapelitelevisioverkossa, jota pääasiassa käytetään televisio- ja radio-ohjelmistojen lähettämiseen ja jota merkittävä määrä verkon loppukäyttäjiä käyttää pääasiallisena keinonaan vastaanottaa televisio- ja radiolähetyksiä".

Tietoyhteiskuntakaaren säännösten ja niitä koskevan hallituksen esityksen perusteella on selvää, että tekijänoikeuslain 25 i § ja siihen ehdotetut muutokset eivät ole sovellettavissa asunto-osakeyhtiön, kiinteistöyhtiön ja muun niihin verrattavan yhteisantennijärjestelmän ylläpitäjiin.

Edelleen lähettäminen ja tekijänoikeus

Valiokunta toteaa, että tv-ohjelman edelleen lähettäminen on tekijänoikeudellisesti merkityksellinen toimi, johon edelleen lähettäjän tulee omaa liiketoimintaansa varten hankkia lupa ja maksaa sovittu korvaus. Siirtovelvoitteen alaiseen edelleen lähettämiseen ei tarvita lupaa, sillä lähettäminen perustuu lain velvoitteeseen. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että lain     25 i §:n 2 momenttiin lisätään velvoite maksaa edelleen lähettämisestä tekijänoikeuskorvaus. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut voimakkaasti esiin edelleen lähettämistä koskevan käsitteen sisältö ja rajaus.

Valiokunnan saaman asiantuntijaselvityksen mukaan tekijöiden kansainvälinen suoja yleisradiointiin ja edelleen lähettämiseen nähden pohjautuu Bernin yleissopimuksen Pariisin tekstin (1971) 11 bis artiklaan. Bernin sopimuksen mukaan sopimukseen kuuluvat maat voivat lainsäädännössään määrätä artiklassa mainittujen oikeuksien käyttämisen ehdot. Tällaiset ehdot eivät kuitenkaan saa loukata tekijän moraalisia oikeuksia eivätkä hänen oikeuttaan korvaukseen. Ratkaisevaa edelleen lähettämisen kannalta on, että alkuperäisen lähetyksen edelleen lähettämistoimintaa harjoittaa toinen toimija kuin alkuperäinen lähettäjäyritys.

Tekijöiden oikeus edelleen lähettämiseen on myös tunnustettu Euroopan unionin lainsäädännössä. Satelliitti- ja kaapelidirektiivissä (93/83/ETY) on säädetty erityisesti toisista jäsenvaltioista peräisin olevien alkuperäisten televisio- ja radiolähetysten edelleen lähettämisestä kaapeleitse. Tekijöiden oikeudesta lähettämiseen ja edelleen lähettämiseen säädetään myös vuoden 2001 niin sanotussa tietoyhteiskuntadirektiivissä (2001/29/EY).

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan edelleen lähettämisen käsitteellä on edellä mainittujen sopimusten ja direktiivien määrittämä sisältö, jota tulee selvyyden vuoksi noudattaa myös kansallisessa lainsäädännössä. Valiokunta palaa tähän vielä mietinnön yksityiskohtaisissa perusteluissa.

Uudistuksen toimeenpano ja seuranta

Asiantuntijaselvityksessä on korostettu, että siirtovelvoitteen alaisia ohjelmia koskevan järjestelmän tulee muutoksista huolimatta säilyä kohtuullisena myös kuluttajien kannalta. Oikeudenhaltijoille palautettava korvausoikeus nostaa teleyritysten kustannuksia, ja kohonneet kustannukset pyritään todennäköisesti siirtämään kuluttajilta kuluttajapalveluista perittävien maksujen hintoihin. Valiokunta toteaa, että siirtovelvoitteesta, joka on rajattu määrällisesti vain muutamiin kanaviin, hyötyy ennen muuta kuluttajakunta lisääntyneen ja monipuolistuvan viestinnän muodossa. Tämä on yleisen sananvapaudenkin intressissä. Kaapelitoimijat eli teleyritykset saavat vahvistusta kasvavasta asiakaskunnastaan ja voivat myydä sille myös kaupallisia tv-palveluita.

Valiokunta korostaa, että osapuolten neuvotteluja, korvaustasoa ja muita yksityiskohtia on syytä seurata. Perustuslakivaliokunta on perustanut lausuntonsa osin myös siihen arvioon, että korvausvelvollisuus jäänee kokoluokaltaan hallituksen esityksen perustelujen (s. 14/II) mukaan käytännössä merkittävästi määrältään pienemmäksi — 0,03 euroa/kotitalous/kanava/kuukausi — kuin vuonna 2005.

Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että kaikki neuvotteluosapuolet pyrkivät mahdollisimman pikaisesti muotoilemaan yhteisiä sopimusmenettelyjä siten, että käytännön tulkinnanvaraisuudet tulevaisuudessa poistuvat.

Yksityiskohtaiset perustelut

25 i §.

Asiantuntijakuulemisessa on esitetty, että hallituksen esityksen perustelut asettavat kyseenalaiseksi aiemmin tässä mietinnössä todetun peruslähtökohdan, että edelleen lähettämisen sisältö on jo kansainvälisesti sitovasti määritelty. Perustelukirjaukset voivat lausuntojen mukaan vaarantaa korvausoikeuden toteutumisen käytännössä. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan hallituksen esityksen sivun 11 viimeisen kappaleen perustelutekstin tarkoituksena ei ole mahdollistaa lähettäjäyrityksen ja teleyrityksen välistä sopimista siten, että teleyrityksen toiminta olisi tekijänoikeudellisesti jotain muuta kuin edelleen lähettämistä.

Sivistysvaliokunta toteaa, että edelleen lähettämistä arvioitaessa ratkaisevaa on toiminnan oikeudellinen luonne itsessään. Hallituksen esitykseen sisältyvää sivun 11 viimeisen kappaleen kirjausta ei tule epäselvänä ottaa huomioon edelleen lähettämistä koskevana tulkintaohjeena.

Säädettäessä esityksessä tarkoitetusta korvausoikeudesta on lähtökohtana oltava se yleinen tekijänoikeuslain soveltamisen periaate, että korvauksesta vastaa se, joka käyttää teosta tekijänoikeudellisesti merkityksellisellä tavalla. Korvauksen maksamisesta on näin ollen vastuussa lähtökohtaisesti edelleen lähettäjä. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että säännös on tältä osin selvä ja yksiselitteinen, jotta varmistetaan tarvittavien oikeuksien hankinta ja korvausten maksaminen asianmukaisella tavalla.

Valiokunta tiedostaa, että lähettäjäyritys voi käytännössä suorittaa korvausta kolmannen osapuolen eli edelleen lähettäjän puolesta. Mahdollinen poikkeava maksujärjestely on käytännössä kuitenkin osoitettava ohjelma- ja oikeudenhaltijakohtaisesti, koska kyse on oikeudenhaltijoiden yksilöllisistä subjektiivisista korvausoikeuksista. Tarvittaessa tulee siis voida näyttää toteen, että sopimuksessa on nimenomaan sovittu edelleen lähettämisen oikeuksista ja että asianmukainen korvaus on näistä oikeuksista maksettu. Näin voidaan välttää kahdenkertainen korvaus edelleen lähettämisestä.

Lähettäjäyrityksen omassa harkinnassa on, missä laajuudessa ja miten sopien se itse tarvitsemiensa lähetysoikeuksien lisäksi haluaa hankkia oikeuksia muiden toimijoiden käyttöön ja maksaa korvauksen niiden puolesta. Valiokunta korostaa yhteisten sopimuskäytäntöjen kehittämisen merkitystä siten, että kaikki osapuolet ovat sopimusten liikesalaisuuksia koskevista salassapito- ym. ehdoista huolimatta riittävässä määrin tietoisia sovituista ja mahdollisesti maksetuista korvauksista, jotta korvauksia ei myöskään vahingossa makseta tarpeettomasti kahteen kertaan.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan korostanut, että jos lähettäjäyritys on sopinut oikeudenhaltijan kanssa edelleen lähettämisestä ja maksanut siitä korvauksen, ei oikeudenhaltijalla hallituksen esityksen (HE s. 12/I, 14/I) mukaan ole oikeutta saada korvausta edelleen lähettäjältä. Kahteen kertaan maksettavaan korvaukseen ei ole EU-oikeudellista perustetta, eikä tällainen tulkinta myöskään vastaa perustuslakivaliokunnan aiempaa kantaa samassa asiassa. Lausunnossa velvoitetaan sivistysvaliokunta täsmentämään säännöstä vastaamaan esityksen perusteluja, jotta ehdotettu sääntely ei muodostu nyt käsillä olevassa kokonaisasetelmassa oikeasuhtaisuusvaatimuksen kannalta ongelmalliseksi. Tämä on edellytyksenä tavallisen lain säätämisjärjestyksen käyttämiselle.

Sivistysvaliokunta ehdottaa pykälän 2 momentin täsmentämistä siten, että korvausvelvollisuus kohdistettaisiin nimenomaan edelleen lähettäjään, kuitenkin niin, että tekijällä olisi oikeus saada edelleen lähettäjältä korvaus edelleen lähettämisestä, jollei tätä korvausta ole jo maksettu lähetysoikeuksien hankinnan yhteydessä. Korvauksen asianmukainen suorittaminen tulisi näyttää toteen, jos siihen vedotaan. Sivistysvaliokunnan muutosehdotus varmistaa perustuslakivaliokunnan edellyttämän, että edelleen lähettämistä koskevista tekijänoikeuksista ei jouduta maksamaan kahteen kertaan, mutta kuitenkin siten, että säännös takaa tekijänoikeuksien haltijoiden oikeuden hallituksen esityksessä tarkoitettuun korvaukseen.

Samanaikaisesti tämän esityksen kanssa eduskunnassa on käsiteltävänä myös hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain muuttamisesta (HE 181/2014 vp). Mainittuun esitykseen sisältyy ehdotus otsikoiden lisäämisestä kaikkiin lain pykäliin. Sivistysvaliokunta ehdottaa sekaannusten välttämiseksi, että pykälään lisätään vastaava otsikko.

47 §.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan poistettavaksi 2 momentin viimeinen virke, jonka mukaan 25 i §:n edelleen lähettämisestä ei ole pitänyt maksaa korvausta. Valiokunta kannattaa virkkeen poistamista. Kaksinkertaisen korvauksen estämiseksi ja muutoin 25 i §:n kohdalla lausuttuun viitaten valiokunta ehdottaa 2 momenttiin lisäyksen, jossa todetaan edelleen lähettäjän vastuu 25 i §:ssä tarkoitetusta edelleen lähettämisen korvauksesta, jollei edelleen lähettäjä näytä toteen, että korvaus on jo maksettu.

Edellä 25 i §:n kohdalla todettuun viitaten valiokunta lisää pykälään otsikon.

48 §.

Pykälän 4 momentissa viitataan 25 i §:ään kokonaisuudessaan. Viittaus tarvitaan, jotta myös tv-yhtiön oikeuksien osalta siirtovelvoitteen alainen edelleen lähettäminen olisi tekijänoikeuden rajoituksena sallittua (25 i § 1 mom.). Pykälän 2 momenttiin ehdotetun korvausoikeutta koskevan muutoksen vuoksi 48 §:ssä nyt oleva viittaus tulisi rajoittaa vain 25 i §:n 1 momenttiin. Valiokunta ehdottaa tätä koskevan muutoksen.

Edellä 25 i §:n kohdalla todettuun viitaten valiokunta lisää pykälään otsikon.

Lain nimike ja johtolause.

Edellä ehdotettujen muutosten vuoksi valiokunta ehdottaa muutokset myös lain nimikkeeseen ja johtolauseeseen.

Säätämisjärjestys

Lausuntonaan perustuslakivaliokunta esittää, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä vain, jos valiokunnan sen 25 i §:n 2 momentista tekemä valtiosääntöoikeudellinen huomautus otetaan asianmukaisesti huomioon. Edellä yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetyn mukaisesti sivistysvaliokunta on ottanut perustuslakivaliokunnan valtiosääntöiset huomautukset huomioon ja muuttanut lausunnossa tarkoitettua pykälää.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sivistysvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset).

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki

tekijänoikeuslain (poist.) muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan tekijänoikeuslain (404/1961) 25 i §, 47 §:n 2 momentti ja 48 §:n 4 momentti sellaisina kuin ne ovat laissa 821/2005, seuraavasti:

25 i §

Jakeluvelvoitteen alaisten ohjelmien edelleen lähettäminen

(1 mom. kuten HE)

Tekijällä on oikeus saada edelleen lähettäjältä korvaus edelleen lähettämisestä, jollei edelleen lähettäjä näytä toteen, että korvaus on jo maksettu lähetysoikeuksien hankinnan yhteydessä. Mikäli lähettäjäyritys ei ole maksanut suoraan oikeudenhaltijoille korvausta edelleen lähettämisestä, korvaus voidaan maksaa ainoastaan 26 §:n 1 momentissa tarkoitetun järjestön välityksellä. Jollei korvausta vaadita todisteellisesti kolmen vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jona oikeus korvaukseen on syntynyt, oikeus korvaukseen raukeaa.

47 §

Äänitallenteen ja kuvallisen musiikkitallenteen käyttäminen

(Kuten _ _ _ _ _HE)

Tuottajalle ja esittävälle taiteilijalle, jonka esitys on tallennettu 1 momentissa tarkoitetussa esityksessä, välittämisessä tai edelleen lähettämisessä käytetylle laitteelle, on suoritettava korvaus. Korvauksesta 25 i §:n 1 momentissa tarkoitetusta edelleen lähettämisestä edelleen lähettäjä on vastuussa, jollei edelleen lähettäjä näytä toteen, että korvaus on jo maksettu.

(Kuten_ _ _ _ _HE)

48 § (Uusi)

Radio- ja televisioyritys

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan vastaavasti, mitä 2 §:n 2 ja 3 momentissa, 6—8 §:ssä, 11 §:n 2—5 momentissa, 11 a §:ssä, 12 §:n 1 ja 2 momentissa, 13 a §:n 2 momentissa, 14 §:n 1, 3 ja 4 momentissa, 15, 16 ja 16 a—16 e §:ssä, 19 §:n 1 momentissa, 21, 22, 25 b ja 25 d §:ssä, 25 f §:n 2 ja 3 momentissa, 26 §:ssä, 27 §:n 1 ja 2 momentissa sekä     29 §:ssä säädetään. Lisäksi lähetyksen edelleen lähettämiseen kaapeleitse sovelletaan vastaavasti, mitä 25 h §:n 1 momentissa ja 25 i §:n 1 momentissa säädetään, paitsi jos lähetys on peräisin muusta Euroopan talousalueeseen kuuluvasta valtiosta, jolloin näiden säännösten sijasta sovelletaan vastaavasti, mitä 25 h §:n 3 momentissa säädetään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2015

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Raija Vahasalo /kok
  • vpj. Inkeri Kerola /kesk
  • jäs. Ritva Elomaa /ps
  • Eeva-Johanna Eloranta /sd
  • Jukka Gustafsson /sd
  • Leena Harkimo /kok
  • Pauli Kiuru /kok
  • Kimmo Kivelä /ps
  • Sanna Lauslahti /kok
  • Silvia Modig /vas
  • Mika Niikko /ps
  • Mikaela Nylander /r
  • Tuula Peltonen /sd
  • Tuomo Puumala /kesk
  • Simo Rundgren /kesk (osittain)
  • Pauliina Viitamies /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Kaj Laine