SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 3/2001 vp

SiVM 3/2001 vp - HE 142/2000 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laeiksi perusopetuslain 11 §:n, lukiolain 7 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 ja 17 §:n muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 11 päivänä lokakuuta 2000 lähettänyt sivistysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laeiksi perusopetuslain 11 §:n, lukiolain 7 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 ja 17 §:n muuttamisesta (HE 142/2000 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta lausunnon (StVL 20/2000 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

johtaja Kirsi Lindroos ja hallitusneuvos Matti Lahtinen, opetusministeriö

ylijohtaja Aslak Lindström, Opetushallitus

tutkimusprofessori Matti Rimpelä, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes

dosentti, koulutuksen johtaja Päivi Palojoki, Helsingin yliopisto, kotitalous- ja käsityötieteiden laitos

professori Markku Pyysiäinen, Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

professori Kerttu Tossavainen, Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos

asiamies Riitta Sarras, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry

puheenjohtaja Eeva-Leena Valve, Aineopettajaliitto ry

puheenjohtaja Mervi Skyttä ja rehtori Airi Kansanen, Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry

puheenjohtaja Harri Rinta-aho ja hallituksen jäsen Najat Ouakrim, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry

puheenjohtaja Mirja Hannula ja lehtori Marjo Hannukkala, Kotitalousopettajien liitto ry

toimitusjohtaja Matti Järvinen, Liikenneturva

toiminnanjohtaja Sirpa Wass, Luokanopettajaliitto ry

puheenjohtaja Pentti Parviainen, Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry

puheenjohtaja Pertti Helin, Suomen Liikunnanopettajain Liitto ry

puheenjohtaja Hannu Vuorinen, Suomen Kauppaopettajat ry

puheenjohtaja Eeva-Liisa Urjanheimo, Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry

puheenjohtaja Sirkka Aadeli, Tekstiiliopettajaliitto ry

hallituksen jäsen Tapio Ikävalko ja toimitusjohtaja Martti Mäki, Terveys ry

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perusopetuslakia, lukiolakia ja ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia. Perusopetuksessa ehdotetaan kaikille oppilaille yhteiseksi oppiaineeksi lisättäväksi terveystieto. Kansalaistaito ehdotetaan poistettavaksi oppiaineluettelosta. Lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa liikuntaa ja terveystietoa ehdotetaan opetettavaksi erillisinä oppiaineina. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. Perusopetuksessa terveystietoa alettaisiin opettaa erillisenä oppiaineena valtioneuvoston asetuksessa määrättynä ajankohtana.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Yleistä

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Valiokunta yhtyy hallituksen esityksen perusteluissa todettuun siitä, että terveystieto ja terveyskasvatus, turvallisuustaidot ja -valmiudet sekä yleiset yhteiskunnassa toimimisen ja elämänhallinnan kannalta tärkeät tiedot ja taidot ovat jääneet perusopetuksessa liian vähälle huomiolle. Tietämys, joka on lasten ja nuorten terveyden tilanteesta saatu, on ollut lähtökohtana terveystiedon saattamiseksi omaksi oppiaineekseen. Uusimman kouluterveystutkimuksen mukaan oppilaiden erilainen oireilu on lisääntynyt. Selitykseksi tutkimuksessa ovat nousseet niin kotiin, vapaa-aikaan kuin koulutyöhönkin liittyvät tekijät. Yhtenä koulutyöhön liittyvänä syynä tutkimuksessa todetaan, että nuori ei saa koulussa tietoja ja taitoja, miten itseään tulisi huoltaa.

Valiokunta pitää merkittävinä terveystiedon opetuksen tavoitteita. Tarkoituksena on, että oppilaat oppivat terveystietoja ja -taitoja sekä terveyttä edistäviä asenteita ja saavat nykyistä parempia valmiuksia arvioida terveyteen liittyviä arvoja. Valiokunta korostaa, että opetuksessa on tärkeää tukea myös ihmisyyteen kasvua sekä edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia. Edelleen valiokunta korostaa sitä, että varsinaisen terveystiedon ja terveyden edistämisen lisäksi ovat tärkeitä osa-alueita sosiaalisten taitojen ja yleisten elämänhallintataitojen kehittäminen, perhe- ja kuluttajakasvatus sekä turvallisuustaitojen ja -valmiuksien saavuttaminen. Yhteiskunnan ja perherakenteen muuttumisen myötä on entistä tärkeämpää tukea oppilaiden kasvua ja edistää yksilön ja ympäristön vuorovaikutusta.

Tutkimusten mukaan lasten ja nuorten liikunnan vähäisyys heijastuu voimakkaasti heidän terveydentilaansa. Valiokunta painottaa liikunnan merkitystä kouluopetuksessa terveystiedon ohella.

Valiokunta tähdentää sitä, että panostamalla kouluopetuksessa niihin asioihin, joita terveystiedossa on tarkoitus opettaa, nämä tärkeät tiedot ja taidot ovat tasa-arvoisesti kaikkien oppilaiden saavutettavissa.

Valiokunta korostaa koko kouluympäristön, myös kodin ja koulun muun henkilökunnan vastuuta. Terve koulu syntyy siitä, että koko yhteisö on lapsen kasvatuksen ja koulutuksen tukena. Terveystiedon opetus ja koulun terveyskasvatus on parhaimmillaan koulun koko henkilökunnan yhteinen asia. Koulun terveydenhoitohenkilökunta on tässä arvokas voimavara.

Valiokunta korostaa sitä, että terveystiedon kunnianhimoisista tavoitteista huolimatta kaikkia koulun psykososiaalisia ongelmia ei voida katsoa ratkaistuksi tällä lain muutoksella. Tietotulva ja elämän pirstoutuminen ovat viime vuosina lisääntyneet. Ahdistuneisuus ja avuttomuus ovat lisääntyneet monen lapsen, nuoren ja myös opettajan kohdalla. Näiden ongelmien ratkaisemiseen ei riitä pelkästään terveystiedon opetuksen lisääminen ja sen opetusmenetelmien kehittäminen. Valiokunta tähdentää koko koulun määrätietoista kehittämistä lisäämällä ’tekemällä ja tutkimalla’ oppimista. Opetuksen määrätietoinen integroiminen yleensäkin koulun sisällä ja elävä yhteys ympäröivään yhteiskuntaan on välttämätöntä. Koulussa on opittava oppimisen perusvalmiudet. Valiokunta korostaa edellytysten luomisen merkitystä vahvan ja myönteisen itsetunnon, minäkuvan ja persoonallisuuden kehittymiselle.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tullut selkeästi esille, että terveyteen liittyvien tietojen ja taitojen opetus tulisi painottua vuosiluokille 1—6. Sen vuoksi valiokunta pitää välttämättömänä selvittää mahdollisuudet tämän toteuttamiseksi. Asia liittyy kuitenkin koko perusopetuksen tuntimäärien kokonaisuuteen ja koulupäivän pituuteen, joten ei ole tarkoituksenmukaista tehdä muutoksia yksittäisen aineen käsittelyn yhteydessä.

Hallituksen esityksen mukaan vuosiluokilla 1—6 ainakin osa terveystiedon opetuksesta voitaisiin antaa osana eri aineiden opetusta, eikä terveystiedolle tältä osin välttämättä osoitettaisi omia tunteja. Valiokunta korostaa sitä, että vuosiluokilla 1—6 terveystiedon opetuksen tulee olla integroitua.

Opettajien kelpoisuudet ja täydennyskoulutus

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan tarkoituksena on asetuksella säätää opettajien kelpoisuuksista niin, että osana luokanopetusta annettavaa terveystiedon opetusta olisi kelpoinen antamaan luokanopettaja. Aineenopetuksena annettavan terveystiedon opetusta olisi siirtymävaiheen järjestelyjä lukuun ottamatta kelpoinen antamaan opettaja, jolla on yleinen aineenopettajakelpoisuus sekä vähintään 35 opintoviikon laajuiset aineenopettajakoulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot terveystiedossa. Lukion osalta tulisi olla yleinen aineenopettajakelpoisuus sekä vähintään 55 opintoviikon laajuiset aineenopettajakoulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot terveystiedossa tai, jos henkilöllä on 55 opintoviikon laajuiset opinnot jossakin muussa opettamassaan aineessa, vähintään 35 opintoviikon laajuiset edellä todetut opinnot. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta säännökset olisivat väljempiä niin, että myös henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon, voi toimia terveystiedon opettajana.

Valiokunta korostaa sitä, että esimerkiksi biologian, kotitalouden, liikunnan tai yhteiskuntaopin aineenopettajilla on jo sellaisia terveystiedon opetukseen tarvittavia opinnäytteitä ja valmiuksia, että heidän aikaisempien opintojensa hyväksi lukeminen melko laajastikin on perusteltua.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntoon yhtyen valiokunta toteaa, että terveystiedon opettaminen suunnitelmallisesti edeten perusasioista vaativampaan tietoon ja valmiuksiin, on erittäin vaativa tehtävä. Tämän vuoksi opettajien täydennyskoulutukseen tulee varata riittävät voimavarat, jotta hallituksen esityksen mukaiset tavoitteet voivat käytännössä toteutua. Valiokunta on kuitenkin huolestunut täydennys- ja lisäkoulutuksen rahoituksesta yleisesti. Esiopetuksen ja terveystiedon vaatimat mittavat opettajankoulutustarpeet eivät saa viedä voimavaroja muulta opettajan täydennys- ja lisäkoulutukselta.

Valiokunta viittaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntoon myös siitä, että asianmukaisen, lasten ja nuorten näkökulmasta kiinnostavan oppimateriaalin tuottaminen on perusedellytys sille, että terveystietoa oppiaineena ei leimaisi vanhan terveysopin rasitteet.

Valiokunnan mielestä oppiaineesta ei saa muodostua oppilaille pakollinen välttämättömyys ilman aitoa kiinnostusta, jolloin terveystiedon opettamiselle asetetut tavoitteet jäävät saavuttamatta.

Voimaantulo

Valiokunta ehdottaa lakiehdotusten voimaantulosäännösten vuosiluvut muutettaviksi. (Valiokunnan muutosehdotukset.)

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sivistysvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että lakiehdotukset hyväksytään muutoin muuttamattomina paitsi voimaantulosäännökset muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset).

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Voimaantulosäännös

Tämä laki tulee voimaan  päivänä  kuuta 2001.

(2 ja 3 mom. kuten HE)

_______________

2.

Voimaantulosäännös

Tämä laki tulee voimaan  päivänä  kuuta 2001.

(2 mom. kuten HE)

_______________

3.

Voimaantulosäännös

Tämä laki tulee voimaan  päivänä  kuuta 2001.

(2 mom. kuten HE)

_______________

Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2001

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Kaarina Dromberg /kok
  • vpj. Jukka Gustafsson /sd (osittain)
  • jäs. Tapio Karjalainen /sd
  • Jyrki Katainen /kok (osittain)
  • Inkeri Kerola /kesk
  • Ossi Korteniemi /kesk (osittain)
  • Irina Krohn /vihr
  • Markku Markkula /kok
  • Margareta Pietikäinen /r (osittain)
  • Leena Rauhala /skl
  • Säde Tahvanainen /sd (osittain)
  • Ilkka Taipale /sd (osittain)
  • Irja Tulonen /kok (osittain)
  • Unto Valpas /vas
  • Pia Viitanen /sd
  • vjäs. Lauri Oinonen /kesk (osittain)
  • Kalevi Olin /sd (osittain)
  • Hannu Takkula /kesk (osittain)
  • Raija Vahasalo /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Marjo Hakkila

VASTALAUSE 1

Perustelut

Terveystiedon opettaminen terveystiedon opettamiselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti on vaativa tehtävä. Tämän vuoksi opettajien täydennyskoulutuksen resursseista on huolehdittava. Opettajien kouluttaminen ja osaaminen sekä asianmukaisen oppimateriaalin tuottaminen on perusedellytys sille, että hallituksen esityksessä tarkoitetut tavoitteet voidaan toteuttaa.

Lisäksi on huomattava, että parhaillaan on käynnissä esiopetukseen pätevöittämiskoulutus, jonka määrärahat ovat puutteelliset. Edelleen suunnitellaan muita opettajien täydennyskoulutusohjelmia, joihin varatut taloudelliset resurssit eivät vastaa tarvetta.

Hallituksen esityksessä todetaan, että terveystiedon oppiaineeksi määrittelemisellä ei ole erityisiä taloudellisia seuraamuksia. Lakiesityksen mukana tulisi seurata varmennus riittävistä taloudellisista voimavaroista sekä tarvittavat taloudelliset resurssit terveystiedon tulevien vuosien kehittämis-, tutkimus- ja koulutusohjelmaan.

Siksi katsomme, että kyseessä olevaan koulutukseen on suunnattava tarvetta vastaavat määrärahat huomioon ottaen myös mahdolliset sijaisjärjestelyt.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme

että hyväksytään vastalauseen mukainen lausuma seuraavasti:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää edellä olevan perusteella, että hallitus varaa opettajien täydennyskoulutukseen riittävät määrärahat opetustoimen määrärahakehyksen ulkopuolisena rahoituksena.

Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2001

  • Inkeri Kerola /kesk
  • Ossi Korteniemi /kesk
  • Osmo Puhakka /kesk
  • Leena Rauhala /skl
  • Lauri Oinonen /kesk

VASTALAUSE 2

Perustelut

Terveystietoa ehdotetaan hallituksen esityksessä uudeksi yhteiseksi oppiaineeksi perusopetuksessa kaikille oppilaille. Samalla kansalaistaito ehdotetaan poistettavaksi oppiaineluettelosta. Lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa liikuntaa ja terveystietoa opetettaisiin esityksen mukaan erillisinä oppiaineina.

Terveystiedon opetuksen tavoitteiden saavuttamisessa on erittäin tärkeä merkitys opettajien pedagogisella osaamisella ja terveystiedon syvällisellä sisällön ja aineen hallinnalla. Siihen, miten lapsi ja nuori oppii ymmärtämään terveystiedon merkityksen omalle elämälleen, vaikuttaa myös koko kouluyhteisö oppimisympäristönä. Kouluyhteisön kehittyminen terveyttä edistävään suuntaan edellyttää kaikkien kouluyhteisön toimijatahojen tiivistä yhteistyötä.

Hallituksen esityksessä esitetään, että koulut voisivat käyttää terveystiedon opetuksen tehostamisessa tukena kouluterveydenhuollon henkilöstöä sekä terveysasioiden parissa työskenteleviä kansalaisjärjestöjä. Terveystiedon opettajille tulee taata riittävät mahdollisuudet lisä- ja täydennyskoulutukseen ja terveystiedon sisällöstä nousevaa pedagogista osaamista tulee kehittää edelleen. Esitetyn uuden oppiaineen opettamisessa tarvitaan taitavaa pedagogista lähestymistä, mitä ei opita pikakursseilla. Terveystiedolle asetettuihin vaativiin tavoitteisiin pääseminen edellyttää, että tuntijakokysymystä ja koko opetussuunnitelman kehittämistä käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Terveystiedon oppimisessa tulee korostua oppiminen toimimalla ja luomalla tervettä itsetuntoa vahvistavia kokemuksia. Terveystieto ei saa jäädä teoreettiseksi ja irralliseksi tiedoksi, vaan sen tulee vahvistaa oppilaiden kokemuksia omasta itsetuntemuksesta ja terveysosaamista. Terveystiedon opettajien koulutuksen kehittämiseen tulee sisällyttää myös terveystietokäsitteen laajeneva ja toisaalta tarkempi määrittely sekä sen merkitys eri ikävaiheiden koulutuksessa ja myös opetussuunnitelmissa. Hallituksen esityksestä puuttuu selkeä kannanotto, minkälainen oppiaine terveystieto on.

Opetuksen hoitaminen tarkoituksenmukaisella tavalla edellyttää opettajien kelpoisuuden tarkempaa arviointia. On kysymys uudesta tilanteesta opettajapätevyyden määrittelyssä terveystiedon opetuksessa, vaikka terveystietoa onkin jo opetettu muiden aineiden opetuksen sisällä.

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan tarkoituksena on asetuksella säätää opettajien kelpoisuuksista. Sivistysvaliokunnan mietintö yhtyy hallituksen esitykseen.

Yliopistossa terveystieteiden maisterin (opettajankoulutus) tutkinnon suorittaneet (Asetus terveystieteiden tutkinnosta 628/1997) ovat erittäin soveltuvia terveystiedon opettajiksi perusopetuksessa sekä lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Terveystieteiden maistereilla, joilla pääaineena on hoito- tai terveystiede ja jotka ovat suorittaneet opettajankoulutusohjelman, on jo yliopistolliseen koulutukseen tullessaan terveysalan ammattikorkeakoulututkinto ja esimerkiksi terveydenhoitajan pätevyys sekä käytännön kokemusta esimerkiksi lastenneuvolatyöstä ja kouluterveydenhuollosta. Terveystieteiden opettajan koulutusohjelmassa opettajat saavat syvälliset ja monipuoliset valmiudet terveyden edistämiseen. Opettajankoulutus sisältää myös nykyaikaiset verkkopedagogiset opetus- ja ohjaustaidot sekä yhteistoiminnalliset ja tiimityöskentelytaidot. Tutkimusten mukaan nämä taidot ovat välttämättömiä terveysopetuksen uudistamisessa ja tehokkaassa toteuttamisessa.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hyväksytään seuraava lausuma:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että myös terveystieteiden maisteri, jonka pääaineena on ollut terveys- tai hoitotiede ja jonka opintoihin on sisältynyt opettajankoulutus, tulee kelpoiseksi antamaan terveystiedon opetusta.

Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2001

  • Leena Rauhala /skl