Perustelut
Työelämässä menestyminen
perustuu osaamiseen. Työelämä ja sen
vaatimukset muuttuvat niin, että syntyy uusia osaamisalueita
ja tarvetta aiempaa syvällisempään osaamiseen.
Osaamistasosta huolehtiminen on välttämätöntä Suomen kilpailukyvyn
säilyttämiseksi muihin kilpailijamaihin verrattuna.
Hallituksen esityksen tarkoituksena on ammattikorkeakoulujen tutkintojen osalta
vahvistaa suomalaista osaamista. Hallituksen esityksen perusteluista
ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella
valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen
hyväksymistä seuraavin huomautuksin.
Valiokunnan mielestä hallituksen esitys ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista vahvistaa
Suomen korkeakoulujärjestelmän duaalimallia. Järjestelmämme
soveltuu eurooppalaiseen korkeakoulualueeseen ja antaa siten suomalaisen
korkeakoulututkinnon suorittaneille mahdollisuudet hyödyntää hankkimaansa osaamista
myös kansainvälisillä työmarkkinoilla.
Myös tutkintonimike "ylempi ammattikorkeakoulututkinto"
kuvaa tutkinnon omaleimaisuutta. Jotta ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
vastaisivat työelämän tarpeisiin, on
välttämätöntä, että niiden
taso on korkea ja ne toteutetaan omalla ammatillista osaamista lisäävällä ja
syventävällä profiililla, joka poikkeaa
yliopistojen kandidaatti- ja maisteritutkinnoista. Valiokunta painottaa
erityisesti sitä, että kyse on ammatillisesta
korkeakoulutuksesta eli niin ammattikorkeakoulututkintoon kuin ylempään
ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee olla sisällöiltään
sellaisia, että koulutus antaa myös käytännön
valmiuden osaamiseen työssä.
Laadukkaan koulutuksen onnistumiseksi valiokunta pitää perusteltuna,
että ylempään ammattikorkeakoulututkintoon
pyrkivältä edellytetään pääsääntöisesti
kolmen vuoden pituista työkokemusvaatimusta ammattikorkeakoulututkinnon
jälkeen ja asianomaiselta alalta. Valiokunta pitää myös
tarpeellisena, että opistoasteen tai korkea-asteen tutkinnon
suorittaneella henkilöllä, jolla on ennen ammattikorkeakoulututkinnon suorittamista
työkokemusta asianomaiselta alalta, on mahdollisuus saada
hyväksiluettua opistoasteen tutkinnon jälkeen
hankittua työkokemusta jatkokoulutukseen pyrittäessä.
Tämä voi koskea muun muassa yrittäjänä hankittua
kokemusta. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena,
että ammattikorkeakoulu kussakin yksittäistapauksessa
harkitsee, miten tällainen työkokemus luetaan
hyväksi.
Valiokunta pitää hyvänä,
että kaikilla aloilla on mahdollisuus kehittää tutkintojärjestelmää. Valiokunta
painottaa kuitenkin sitä, että lupia myönnettäessä tulee
tarkasti harkita, millä aloilla on ylemmän tutkinnon
tarvetta. Tutkintoja tulee kehittää työelämälähtöisesti
niille aloille, joissa tutkinnoille on aitoa tarvetta tai työelämän
vaatimusten pohjalta tarve kehittää osaamista
ja asiantuntemusta työelämän kehittämis- ja
muissa tehtävissä toimimista varten. Valiokunta
korostaa, että jatkotutkinnot tulee suunnitella yhteistyössä työelämän
edustajien kanssa. Myös jatkotutkintokokeilujen tuloksia
tulee arvioida tarkasti.
Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan
otettavien on pääsääntöisesti
oltava työelämässä mukana olevia
henkilöitä. Ylempien tutkintojen suunnittelussa
ja perustamisessa tulee ottaa huomioon alakohtaiset erityistarpeet
ja selvittää työelämän
tarve tutkinnoille. Valiokunta viittaa muun muassa siihen, että terveydenhuollon
alalla on voimakas tarve kehittää ylempään
ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta ja valmistelussa
on valiokunnan mielestä välttämätöntä ottaa
huomioon niin sosiaali- ja terveysministeriön
kuin alan muidenkin toimijoiden näkemykset. Valiokunta
kiinnittää huomiota myös siihen, että terveydenhuoltoalan
koulutuksessa tulee olla riittävästi kliinistä harjoittelua
niin peruskoulutuksessa kuin jatkokoulutuksessakin.
Uuden järjestelmän luominen ei saa johtaa siihen,
että maahamme kehittyy laatutasoltaan kahden kerroksen
ammattikorkeakouluja, vaan yhteistyöllä ja verkostoitumisella
tulee taata kaikkien ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet päästä mukaan
kehittämään ylempään
ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Verkostoitumisella
voidaan ehkäistä myös puutteellisilla
voimavaroilla varustettujen koulutusohjelmien käynnistäminen.
Koulutusmäärät.
Hallituksen esityksen mukaan ammattikorkeakoulujen ylempään
tutkintoon johtavan koulutuksen tarjonnan mitoittamisen pitkän
aikavälin tavoitteena on kehittämissuunnitelman
mukaan, että jatkotutkinnon voi suorittaa noin 20 prosenttia
perustutkinnon suorittaneista. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa
on näin korkeaa tasoa pidetty epärealistisen korkeana.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että ylempää ammattikorkeakoulututkintojärjestelmää laajennettaessa
vielä uudelleen harkitaan ylempien tutkintojen määrällinen
tavoitetaso erityisesti työelämän kehittämistarpeiden
ja käytettävissä olevien voimavarojen
näkökulmasta. Valiokunta myös painottaa
sitä, että yleisemminkin tulee koulutuksen mitoituksessa
pyrkiä nykyistä parempaan vastaavuuteen työelämän
tarpeiden ja koulutusmäärien välillä.
Ammatilliset erikoistumisopinnot.
Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakouluasetuksen
12 §:n mukaan ammatillisiin jatkotutkintoihin johtavia
tai muita laajoja täydennyskoulutusohjelmia. Ne on tarkoitettu
työelämässä jo oleville ammattikorkeakoulututkinnon
suorittaneille henkilöille. Opetusministeriön
mukaan ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tullessa ei nykyisen
laajuisia erikoistumisopintoja enää tarvita entisessä määrin.
Niiden tilalle tulevat ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Erikoistumisopinnot
jäävät palvelemaan muita työelämän
kannalta merkittäviä, mutta lyhyempiä täydennyskoulutustarpeita.
Valiokunta painottaa sitä, että tutkintojärjestelmän
kehittämisestä huolimatta ammattikorkeakoulutuksessa tarvitaan
edelleen erikoistumisopintoja. Valiokunta pitää välttämättömänä,
että ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutukselle varataan
riittävät voimavarat. Valiokunta kiinnittää huomiota muun
muassa tarpeeseen kouluttaa nykyistä enemmän erikoisosaajia
vaativaan erikoissairaanhoitoon, kuten leikkaussali- ja tehohoitoon.
Rahoitus.
Ensisijaisen tärkeää on, että ylempään
ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus on laadukasta. Sen
vuoksi koulutukselle tulee varata riittävät voimavarat.
Hallituksen esityksen taloudellisia vaikutuksia koskevissa perusteluissa
todetaan, että aikuiskoulutus sisältää ammattikorkeakoulututkintoon
johtavan aikuiskoulutuksen, ammatilliset erikoistumisopinnot ja
jatkotutkintokokeilun. Työvoiman koulutusrakenteen muuttuessa
aikuiskoulutusta on tarpeen kohdentaa uudella tavalla. Opistoasteen tai
ammatillisen korkea-asteen tutkintoa ammattikorkeakoulututkinnoksi
täydentävien määrä laskee.
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita on työmarkkinoilla
noin 120 000 ja vuosittain heidän määränsä lisääntyy
yli 20 000:lla. Tämän työvoiman
koulutustarpeisiin on vastattu erikoistumisopinnoilla, jotka ovat
laajoja täydennyskoulutusohjelmia, sekä jatkotutkintokokeilulla.
Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tullessa entisen laajuisia
erikoistumisopintoja ei enää tarvita nykyistä määrää.
Perustelujen mukaan esitys ei aiheuta lisäkustannuksia valtiolle
eikä kunnille. Tarkoitus on rahoittaa ylemmät
ammattikorkeakoulututkinnot kohdentamalla ammattikorkeakoulujen
aikuiskoulutuksen määrärahoja uudelleen.
Opetusministeriön arvion mukaan valtion talousarviossa
olevasta 124,8 miljoonan euron määrärahasta,
joka sisältää sekä valtion rahoitusosuuden
että kuntien rahoitusosuuden yhteensä, kohdennettaisiin
noin 16 miljoonaa euroa ylempien ammattikorkeakoulututkintojen rahoitukseen.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämiseen
varataan riittävät voimavarat. Tämä ei
kuitenkaan saa vaarantaa muun aikuiskoulutuksen rahoitusta. Valiokunta
ehdottaa tätä koskevaa lausumaa. (Valiokunnan
lausumaehdotus 1).
Valiokunta pitää välttämättömänä seurata ylempään
ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen toimivuutta ja
rahoitusta sekä sen kunnille aiheuttamaa taloudellisten
rasitusten lisääntymistä. Tarvittaessa
tulee harkita mahdollisuutta siirtää tästä koulutuksesta
aiheutuvat kustannukset kokonaan valtion rahoitettaviksi. Tämän
vuoksi valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi
lausuman. (Valiokunnan lausumaehdotus 2).
Opettajankoulutus ja kelpoisuudet.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ylemmän tutkinnon
luominen ammattikorkeakouluihin tekee mahdolliseksi sen, että ammattikorkeakoulut
vastaisuudessa
voivat nimittää tai ottaa tarpeen mukaan myös
ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita ammattikorkeakoulun
lehtorin tehtäviin. Edellytyksenä olisi jatkotutkinnon
lisäksi opettajakorkeakoulussa suoritetut pedagogiset opinnot
tai niiden suorittaminen kolmen seuraavan vuoden kuluessa virkaan
nimittämisestä.
Ammattikorkeakoulun opetustehtävissä voi nykyisen
asetuksen mukaan poikkeuksellisesti toimia myös vailla
ylempää korkeakoulututkintoa oleva henkilö.
Valiokunnan saaman tiedon mukaan tällainen menettely on
kuitenkin ollut erittäin harvinaista. Pääsääntönä tulee
edelleenkin pitää, että ammattikorkeakoulun
opettajilla on opettajan tehtävään soveltuva
ylempi korkeakoulututkinto ja pedagogiset opinnot.
Valiokunta korostaa opettajien korkean osaamistason merkitystä.
Tästä syystä valiokunta ehdottaa, että opetusministeriö harkitsee
mahdollisuutta muuttaa ammattikorkeakoulun opettajien kelpoisuusvaatimuksia
koskevaa asetusta siten, että yliopettajan vakituiseen
virkaan voidaan nimittää vain lisensiaatin tai
tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö.
Kelpoisuus julkisyhteisön yksittäiseen virkaan
tai tehtävään määräytyy
asianomaista julkisyhteisöä koskevien kelpoisuussäännösten mukaan.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kelpoisuussäännösten
mukaan vaaditaan nykyisin useimmiten väljästi
"virkaan soveltuva korkeakoulututkinto" tai "virkaan soveltuva ylempi
korkeakoulututkinto". Nimittävän viranomaisen
tehtävänä on tällöin
virkaa haettavaksi julistettaessa päättää,
soveltuuko virkaa hoitamaan yliopistossa vai ammattikorkeakoulussa tutkinnon
suorittanut henkilö. Valiokunta pitää välttämättömänä,
että työnantajalla säilyy mahdollisuus
harkita tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto.