SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 3/2009 vp

SiVM 3/2009 vp - HE 14/2009 vp

Tarkistettu versio 2.1

Hallituksen esitys laiksi kuvaohjelmien tarkastamisesta annetun lain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 5 päivänä maaliskuuta 2009 lähettänyt sivistysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi kuvaohjelmien tarkastamisesta annetun lain muuttamisesta (HE 14/2009 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

hallitusneuvos Tuula Lybeck, opetusministeriö

viestintäneuvos Ismo Kosonen, liikenne- ja viestintäministeriö

lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, Lapsiasiavaltuutetun toimisto

johtaja Matti Paloheimo, Valtion elokuvatarkastamo

apulaisjohtaja Merja Saari, Viestintävirasto

lakiasiainpäällikkö Katri Olmo, Yleisradio Oy

ohjelmapäällikkö Seppo Sauro, Lastensuojelun Keskusliitto

lakimies Mikko Hoikka, Viestinnän Keskusliitto

apulaisjohtaja, viestintäpolitiikka Petra Wikström, MTV MEDIA

johtaja Marcus Wiklund, Nelonen Media

toimitusjohtaja Petteri Järvinen, Petteri Järvinen Oy

professori Tapio Varis

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuvaohjelmien tarkastamisesta annettua lakia. Lain mukainen ennakkotarkastus kohdistuu nykyisin vain hyvin pieneen osaan sellaista aineistoa, joka voi tulla lasten ja nuorten saataville. Tarkastus ei koske ulkomailta Internetin ja satelliittitelevision kautta välitettäviä kuvaohjelmia. Näiden ohjelmien levittäjät ovat Suomen lainkäyttövallan ulkopuolella. Nykyisen lain mukaisesti tarkastuksen piirissä olevien   tilausohjelmien määrä lisääntyy niin nopeasti, että tarkastusten toteuttaminen lain edellyttämällä tavalla ilman merkittäviä resurssilisäyksiä on mahdotonta. Nykyinen ennakkotarkastusjärjestelmä ei suojaa tarkoituksenmukaisella tavalla lapsia.

Käsillä oleva hallituksen esitys on kuvaohjelmien tarkastamista koskevan lain uudistuksen ensimmäinen vaihe. Siinä ehdotetaan muutoksia vain kiireellisimpinä pidettyihin epäkohtiin, jotka liittyvät muun muassa televisioyhtiöiden tilausohjelmapalveluihin. Tarkoituksena on, että tämän jälkeen valmistellaan perusteellisempi uudistus, jonka tavoitteena on siirtyminen välineneutraaliin laajempaan markkinoiden seurantaan ja jälkivalvontaan. Viestinnän alan toimijoiden vastuu korostuisi.Tässä esityksessä lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että televisiossa ennen kello 21:tä lähetettyjen tai lähetettävien kuvaohjelmien ennakkotarkastuksesta luovuttaisiin silloin, kun televisio-ohjelmistossa olevia ohjelmia asetetaan yleisön saataville tilausohjelmapalveluina tai levittämällä niitä tallenteilla. Tällaisia ohjelmia ei pidetä lapsille haitallisina. Televisiotoiminnan harjoittajat ovat lakiin perustuvan itsesääntelyjärjestelmän puitteissa lastensuojelullisin perustein sitoutuneet lähettämään lapsille haitalliset ohjelmat tiettyjen kelloaikojen jälkeen.

Tavoitteena on suojella lapsia uudessa mediaympäristössä. Ennakkotarkastuksesta vapautettavan kuvaohjelman levittäjän olisi asetettava ohjelmalle ikärajasuositus. Valtion elokuvatarkastamolla olisi oikeus vaatia tarkastamaton tilausohjelma tai tallenne ennakkotarkastukseen, jos on syytä epäillä sen sisältävän aineistoa, joka on omiaan vaikuttamaan haitallisesti lasten kehitykseen, sekä muuttaa sille annettua ikärajaa.

Tarkoituksena on, että jatkossa ennakkotarkastuksista luopumisesta säästyviä resursseja voitaisiin ohjata ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten kuvaohjelmien sisältötarjontaa koskevaan tiedottamiseen ja ohjaukseen sekä mediataitojen ja -tietojen tukemiseen ja markkinoiden jälkivalvontaan. Näitä tehtäviä hoitaisi Valtion elokuvatarkastamo, josta on jatkovalmistelussa tarkoitus muodostaa Medianeuvosto.

Lisäksi lakiin lisättäisiin säännökset eräiden ennakkotarkastuksesta vapautettujen kuvaohjelmien levittäjiä koskevasta valvontamaksusta.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2009.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin.

Kysymyksessä on kuvaohjelmien tarkastamista koskevan lain ensimmäinen vaihe. Hallituksen esitys sisältää kiireellisimmät muutokset televisioyhtiöiden tilausohjelmapalveluja koskevaan sääntelyyn sekä vuonna 2007 hyväksytyn audiovisuaalisia viestintäpalveluja koskevan direktiivin edellyttämät muutokset. Opetusministeriössä on parhaillaan myös työryhmä, jonka tulee tehdä ehdotus kuvaohjelmien tarkastamisesta annetun lain uudistamiseksi ottaen huomioon alaikäisten suojelun tarpeet sekä teknologian ja markkinoiden kehitys.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus saada tiedotusvälineiden kautta sellaista tietoa, joka on tärkeää hänen kehityksensä ja hyvinvointinsa kannalta. Lasta tulee suojella hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta tiedolta ja aineistolta. Lapsella on mielipiteidensä ilmaisemiseksi oikeus hakea, vastaanottaa ja levittää tietoa ja ajatuksia vapaasti, kunhan se ei loukkaa muiden oikeuksia. Lapsilla tarkoitetaan sopimuksessa kaikkia alle 18-vuotiaita. Vanhemmilla on sopimuksen mukaan ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta, mutta julkisen vallan tulee tässä tehtävässä antaa heille tukea. Lapsen oikeuksien komitea on Suomelle antamissaan suosituksissa vuonna 2005 edellyttänyt Suomelta tehokkaampia toimia lasten suojaamiseksi haitalliselta tiedolta erityisesti internetissä.

Mediaympäristön muutokseen on kiinnitetty huomiota pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelmassa, jonka mukaan lasten ja nuorten turvallisen mediaympäristön edellytyksiä parannetaan. Vastaavat linjaukset sisältyvät myös Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2007—2011 sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman tavoitteisiin.

Valiokunnan mielestä on tärkeää jatkaa sääntelyn uudistamista. Uudet jakelukanavat ja erityisesti internet ovat muuttaneet audiovisuaalista mediaympäristöä ratkaisevasti. Yhä suurempi osa tarjonnasta tapahtuu internetissä. Tv-kanavat ja kanavien ohjelmistot ovat moninkertaistuneet, ja suuri osa niiden ohjelmistosta asetetaan verkkoon tarjolle ns. tilausohjelmapalveluina (Video on demand). Lisäksi lähes kaikki tämä on saatavilla jo myös mobiililaitteissa.

Ongelmana on, että kuvaohjelmalain mukainen ennakkotarkastus kohdistuu varsin kapeaan sektoriin kaikesta audiovisuaalisten mediasisältöjen tarjonnasta. Tällä hetkellä ulkomailta välittyvää aineistoa ja sen luonnetta ei myöskään seurata lainkaan. Erittäin suuri osa lapsille mahdollisesti haitallisista sisällöistä välittyy ulkomailta internetin ja satelliittikanavien kautta.

Valiokunta painottaa kotien ja vanhempien vastuuta lasten audiovisuaalisten palvelujen käytössä. Vanhemmat ja muut kasvattajat tarvitsevat kuitenkin selvästi nykyistä enemmän tietoa lasten ja nuorten alati muuttuvasta mediamaailmasta sekä eri-ikäisten lasten ja nuorten kyvyistä ymmärtää mediasisältöjä ja tietoa median vaikutuksista lapsiin, muun muassa heidän kognitiiviseen ja sosiaaliseen sekä tunne-elämän kehitykseensä. Kasvattajat tarvitsevat keinoja ohjata ja tukea lapsia ja nuoria median turvallisessa käytössä.

Valiokunta painottaa, että lain vaikutukset lastensuojelun kannalta ovat merkittävästi riippuvaisia tv-yhtiöiden ja myös viranomaisten toiminnasta. Tässä ratkaisevia ovat tilausohjelmapalvelun tekninen toteutus ja sen valvonta. Tärkeää on, etteivät alaikäiset voi hankkia internetistä tai matkapuhelimella kuvaohjelmia, joita heille ei lain mukaan voi myydä vähittäiskaupassakaan. On myös välttämätöntä huolehtia siitä, että lain 4 a §:n perusteluissa todettu toteutuu eli palvelun tarjoajan tulee ottaa käyttöön tarjolla olevat tekniikat, joilla estetään alaikäisten pääsy heille haitallisiin sisältöihin.

Valiokunnan mielestä tulee myös parantaa televisionkatsojien mahdollisuuksia antaa helpolla tavalla palautetta tv-kanavien toiminnasta etenkin lastensuojelunäkökulmasta. Tämä edellyttää myös sitä, että Viestintävirasto tiedottaa aktiivisesti yleisölle omasta roolistaan tv-kanavien valvonnassa. Viestintäviraston tehtävä tv-yhtiöiden valvojana on tällä hetkellä huonosti yleisön ja lasten vanhempien tiedossa.

Mediakasvatus.

Mediataidot ovat osa uudenlaista kommunikatiivista yleissivistystä. Eurooppalaisella tasolla medialukutaitojen edistäminen on liittynyt audiovisuaalisen kulttuurin, mainonnan lukutaidon ja uusien medioiden käytön kehittämiseen. Viime vuosina on medialukutaitoon sisällytetty myös digitaalinen lukutaito, joka on painottunut uusien informaatio- ja viestintäteknologioiden osaamiseen ja taloudellisen kehityksen sekä työelämän vaatimiin tarpeisiin.

Valiokunta painottaa, että mediakasvatuksella voidaan edistää medialukutaitojen kehittymistä monin eri tavoin. Näitä ovat muiden muassa opetus, ohjaus, vertaistuki ja tutorointi verkossa. Mediakasvatuksen kehittämisessä on selvitysten mukaan tärkeintä lasten ja nuorten kanssa työskentelevien sekä vanhempien kouluttaminen, mediakasvatuksen sisältöjen tarkempi määrittely ja kansallisen koordinoinnin organisoiminen.

Valiokunta pitää tärkeänä medialukutaitoja kehittävän mediakasvatuksen vahvistamista. Tavoitteena tulisi olla teknisten taitojen ja kulttuurisen mediakasvatuksen sekä suojeluun tähtäävän mediakasvatuksen integroiminen niin varhaiskasvatuksessa kuin yleissivistävässä koulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja yliopistotasolla erityisesti opettajankoulutuksessa.

Lainsäädännön kehittäminen

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan laajassa kuvaohjelmalain uudistuksessa olisi tarkoitus siirtyä ennakkotarkastuksesta valtion valvomaan jälkitarkastukseen ja siirtää valvonnan painopistettä jälkivalvontaan. Keskeiseksi nousisi mediakasvatus ja vanhempien kasvatusvastuun tukeminen muodostettavan Medianeuvoston puitteissa niin, että medialukutaidosta tulisi yksi kansalaistaidoista.

Yleislinjaus.

Valiokunta kannattaa lain kokonaisuudistusta. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena siirtymistä välineneutraaliin markkinoiden seurantaan ja valvonnan painopisteen siirtämistä jälkivalvontaan. Yhdistämällä oikeudellinen sääntely ja itsesääntely voidaan saavuttaa nykyistä huomattavasti kattavampi järjestelmä, mikä on lastensuojelun kannalta erittäin tärkeää. Yhteissääntelyllä voidaan luoda yhteisiä sääntöjä ja ohjeita, käytännesääntöjä tai sopimuksia, joita alan toimijat vahvistavat itse vapaaehtoisesti ohjatakseen ja organisoidakseen toimintaansa. Valiokunta pitää tärkeänä myös yhtenäistää viranomaistoimintaa.

Valiokunta pitää valvonnassa tärkeänä kuvaohjelmamarkkinoiden toimijoiden yhteistyötä ja toimijoiden omaa vastuuta. Markkinoiden seurannan menetelmien ja sisältöjen arvioinnin kriteerien kehittämisen tulee myös tapahtua yhteistyössä alan toimijoiden ja viranomaisten kesken siten, että toimijat otetaan mukaan sääntelyn sisällön laatimiseen.

Ikärajajärjestelmä.

Valiokunta kannattaa ikärajajärjestelmän säilyttämistä ja yhtenäistämistä sekä   pelien   ikärajaluokittelujärjestelmän     PEGI:n kehittämistä niin, että muidenkin mediasisältöjen suhteen käyttöön voitaisiin ottaa kuvasymbolit, joiden avulla kaikkien materiaalin, käyttäjien, mutta erityisesti lasten vanhempien, olisi helpompi tietää nykyistä ikärajajärjestelmää laajemmin, millaista lapselle haitallista aineistoa ohjelmaan sisältyy. Kuvasymbolien avulla kerrotaan ikärajan lisäksi mediasisällön haitallisen aineiston laatu, kuten sisältääkö ohjelma esimerkiksi väkivaltaa, seksiä, syrjintää tai kiroilua.

Medianeuvoston perustaminen.

Opetusministeriö on pääministeri Vanhasen II hallituksen politiikkariihen (24.2.2009) toimeksiannosta käynnistänyt selvityksen Medianeuvoston perustamisesta. Valtion elokuvatarkastamoa laajennettaisiin Medianeuvostoksi vahvistamaan ja lisäämään audiovisuaalisen mediasisällön, mediakasvatuksen ja alaikäisten suojelun asiantuntemusta. Valiokunta kannattaa medianeuvoston perustamista.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sivistysvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2009

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Raija Vahasalo /kok
  • vpj. Tuomo Hänninen /kesk
  • jäs. Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
  • Timo Heinonen /kok
  • Elsi Katainen /kesk
  • Sampsa Kataja /kok
  • Anneli Kiljunen /sd
  • Jukka Mäkelä /kok
  • Mikaela Nylander /r
  • Lauri Oinonen /kesk
  • Tuula Peltonen /sd
  • Tuomo Puumala /kesk
  • Leena Rauhala /kd
  • Tommy Tabermann /sd
  • Pauliina Viitamies /sd (osittain)

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Marjo  Hakkila