SIVISTYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 3/2013 vp

SiVM 3/2013 vp - HE 44/2012 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain 36 ja 38 §:n, ammattikorkeakoululain sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 22 päivänä toukokuuta 2012 lähettänyt sivistysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle   laeiksi yliopistolain 36 ja 38 §:n, ammattikorkeakoululain sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain muuttamisesta (HE 44/2012 vp).

Lausunnot

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta on antanut asiasta kaksi lausuntoa (PeVL 23/2012 vp ja PeVL 13/2013 vp), jotka on otettu tämän mietinnön liitteiksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, johtaja Hannu Sirén, opetusneuvos Birgitta Vuorinen ja hallitussihteeri Laura Hansén, opetus- ja kulttuuriministeriö

vanhempi hallitussihteeri Minnamaria Nurminen, puolustusministeriö

erityisasiantuntija Outi Kivipelto, Opetushallitus

tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio

vararehtori, professori Jukka Kola, Helsingin yliopisto

opintopalvelujohtaja Mari Ikonen, Jyväskylän yliopisto

projektipäällikkö Satu Korhonen, Turun yliopisto

direktör Mats Lindfelt, Åbo Akademi

vararehtori Jukka Kola, Suomen yliopistot UNIFI ry

varapuheenjohtaja, rehtori Henrik Wolff, Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto ARENE ry.

edunvalvontasihteeri Terhi Haapaniemi, Opiskelija-Allianssi - OSKU ry

puheenjohtaja Aleksej Fedotov, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

edunvalvonta-asiamies Joonas Mikkilä, Suomen Lukiolaisten Liitto ry

asiantuntija Veli-Matti Taskila, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry

puheenjohtaja Jukka Eero Vuorinen, Suomen opinto-ohjaajat ry

koulutuspoliittinen sihteeri Jarmo Kallunki, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry

koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, Vammaisfoorumi ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • Aalto-yliopisto
  • Helsingin yliopisto

HALLITUKSEN ESITYS

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yliopistolakia, ammattikorkeakoululakia sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annettua lakia. Muutoksia ehdotetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hakumenettelyyn ja opiskelijavalintaan korkeakouluopintoihin pääsyn sujuvoittamiseksi. Esityksen mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaan koulutukseen haettaisiin korkeakoulujen yhteisessä valtakunnallisessa yhteishaussa ja ammattikorkeakoulujen neljä sähköistä hakujärjestelmää ja yliopistojen yksi sähköinen hakujärjestelmä yhdistettäisiin yhdeksi korkeakoulujen hakujärjestelmäksi. Yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan osa haettavista opiskelupaikoista voitaisiin varata henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi uuden yhteishaku- ja valintajärjestelmän edellyttämät korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa koskevat säännökset.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2014 alusta.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Hallituksen esityksen tavoitteena on korkeakouluopintojen aloittamisiän alentaminen ja opiskelupaikkojen parempi kohdentuminen. Näin pyritään saavuttamaan koulutusjärjestelmän tehostuminen, työmarkkinoille siirtymisen nopeuttaminen, työllisyysasteen kohoaminen ja koulutuksen tasa-arvoisuuden parantaminen. Valiokunta kannattaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosesityksin.

Hallitus esittää, että korkeakoulujen tutkintoon johtavaan koulutukseen haettaisiin korkeakoulujen yhteisessä valtakunnallisessa yhteishaussa. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan nykyisin pelkästään tutkintoon johtavaan korkeakoulukoulutukseen hakeutumiseen on viisi erillistä valtakunnallista väylää sekä erityisesti yliopistojen maisteritason opintojen osalta lukuisia korkeakoulu-, tiedekunta- ja jopa hakukohdekohtaisia hakuväyliä. Valiokunta kannattaa lämpimästi hallituksen esitystä sujuvoittaa korkeakouluopintoihin pääsyä ja selkeyttää hakumahdollisuuksia, mikä on hakijoiden kannalta tärkeää. Korkeakouluopintoihin sijoittuminen nopeutuu, kun tiedot koulutustarjonnasta ovat kattavasti saatavilla selkeänä kokonaisuutena sekä hakijan että opinto-ohjauksen tarpeisiin. Nämä muutokset voivat samalla osaltaan myös ehkäistä nuorten syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Toistuva opintoihin hakeutuminen voi vähentyä, kun subjektiivisesti parhaan koulutusvaihtoehdon löytymiselle on paremmat edellytykset kuin erillisten hakuväylien tapauksessa.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että korkeakoulututkintoon johtavan koulutustarjonnan kokoaminen samaan yhteishakuun vahvistaa myös duaalimallia, kun hakijoille syntyy parempi kokonaiskuva korkeakouluopintojen tarjonnasta. Valiokunta pitää tärkeänä, että kaikkien korkeakoulujen hakukohteet esitetään yhtäläisesti samassa palvelussa, jolloin hakija voi vertailla ammattikorkeakouluja ja yliopistoja korkeakoulutasoisina koulutusväylinä, joilla on erilaiset tavoitteet. Näin hakijan on helpompi valita itselleen sopivana joko työelämälähtöisempi ammattikorkeakouluväylä tai teoreettisempi yliopistoväylä. Hakijan tarpeita ja tilannetta vastaava koulutus voi jatkossa paremmin löytyä yhteisten hakupalvelujen avulla koko korkeakoulusektorilta.

Esityksen mukaan yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan lisättäväksi myös säännökset, joiden mukaan osa haettavista opiskelupaikoista voitaisiin varata ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville henkilöille. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ensimmäistä korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaansa hakeva tulisi valituksi korkeakouluun. Hallituksen esityksen mukaan tavoitteena on siten vaikuttaa koulutuksen tasa-arvoisuuden lisääntymiseen, kun periytyväksi havaittu korkeakoulutus olisi yhä useamman saatavilla.

Tutkintoon johtavan koulutuksen yhteishaun ohella hallitus esittää korkeakouluille ja muille koulutuksen järjestäjille mahdollisuutta esittää myös muu koulutustarjonta samassa keskitetyssä verkkopalvelussa. Osaamisen päivittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen tarkoitettujen muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen mahdollisuuksien esille tuominen vähentää yhteishaussa opiskelupaikoista kilpailevien joukkoa.

Valiokunta on huolissaan siitä, että etenkin opiskelumahdollisuuksiaan miettivillä nuorilla on ajoissa riittävästi tietoa tämän uudistuksen vaikutuksista heidän tuleviin valintoihinsa. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että uudistuksesta tiedotetaan tehokkaasti. Tärkeää on tiedottaa mm. siitä, miten järjestelmä toimii. Selkeää tietoa tulee antaa mm. poissaolevaksi ilmoittautuneiden asemasta myöhemmissä hauissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan mikäli hakija vastaanottaa opiskelupaikan ja ilmoittautuu poissaolevaksi, ei hän seuraavana vuonna hakiessaan olisi enää niiden hakijoiden joukossa, joille paikkoja voidaan varata. Vastaavasti mikäli henkilö luopuu kokonaan opiskeluoikeudestaan, hän ei pääse takaisin niiden hakijoiden joukkoon, joille paikkoja voidaan varata.

Valiokunta on useissa mietinnöissään ja lausunnoissaan kantanut huolta opintojen ohjauksesta. Valiokunta korostaa, että myös tämä uudistus ja erityisesti se, että osa aloituspaikoista varataan ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville, lisää tarvetta opintojen ohjaamiseen sekä toisella asteella että korkeakouluissa.

Ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien kiintiö

Hallitusohjelman mukaan korkeakouluopintoihin pääsyä sujuvoitetaan ja opiskelijavalinnan päävalinnat varataan hakijoille, joilla ei ole       aiempaa vastaavan tasoista tutkintoa tai opiskeluoikeutta. Hallitusohjelman kirjaus ehdotetaan toteutettavaksi vaiheittain. Tässä ensimmäsessä vaiheessa hallitus esittää lisättäväksi yliopistolain 36 §:n 3 momenttiin ja ammattikorkeakoululain 22 §:n 3 momenttiin säännökset, joiden nojalla korkeakoulut voivat varata osan haettavista opiskelijapaikoista henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen korkeakoulujärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Valiokunnan saaman tiedon mukaan korkeakoulut eivät aikataulusyistä ole ottamassa kiintiötä käyttöön lain voimaantullessa. Valiokunta kiirehtiikin hallituksen esityksen antamista toisen vaiheen toteuttamiseksi, jotta järjestelmästä saadaan pysyvät ratkaisut mahdollisimman nopeasti.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta antoi hallituksen esityksestä lausunnon. Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan mm., että kysymys on sellaisista koulutuspoliittisista tavoitteista, joiden saavuttamiseksi valiokunta on katsonut yliopistolla olevan mahdollisuus kohtuullisessa määrin suosia tiettyjä yleisin kriteerein määriteltyjä hakijaryhmiä, kuten vastavalmistuneita ylioppilaita. Valiokunta totesi edelleen, että ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien erikoiskohtelua on arvioitava myös perustuslain 16 §:n 2 momentin kannalta. Se velvoittaa julkista valtaa turvaamaan jokaiselle yhtäläisen mahdollisuuden saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta. Perustuslakivaliokunnan mukaan yksilön kannalta tämä oikeus merkitsee elinikäisen koulutuksen periaatteen tunnustamista. Ehdotetulla sääntelyllä on etenkin yliopisto-opintojen osalta liityntä myös perustuslain 16 §:n 3 momentissa turvattuun tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapauteen. Käytännössä kysymys on siitä, käytetäänkö kiintiötä ja kuinka suuri kiintiö on.

Sivistysvaliokunta pyysi maaliskuussa 2013 perustuslakivaliokunnalta uuden lausunnon siitä, täyttävätkö valiokunnan harkinnassa olleet sanamuodot perustuslakivaliokunnan valtiosääntöisen edellytyksen. Lausuntojen sisältöä ja niiden huomioon ottamista selvitetään jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa.

Sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee toisen vaiheen uudistuksen niin, että perustuslakivaliokunnan valtiosääntöiset huomautukset yhdenvertaisuuden toteutumisesta otetaan huomioon jo hallituksen esityksessä. Sivistysvaliokunta pitää ensisijaisena, että kaikkien hakijoiden oikeusturva toteutuu.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että hallituksen esityksessä todetun mukaisesti kehitetään mm. joustavia siirtymäjärjestelyjä korkeakoulujen sisällä ja välillä niille opiskelijoille, jotka opintojensa aikana tai tutkinnon suoritettuaan haluavat siirtyä jatkamaan opintojaan. Opiskelijoiden tasapuolisen kohtelun edellytyksenä on muun muassa, että siirto-opiskelijan käsite ja menettelytavat selkiytetään.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. lakiehdotus

36 §.

Ensimmäisessä lausunnossaan perustuslakivaliokunta totesi, että ehdotettu sääntely voi käytännössä estää korkeakoulututkinnon suorittaneen jatkamasta itsensä kehittämistä suorittamalla toinen tutkinto tai korkeakouluopiskelijan vaihtamasta opiskelualaa, jos kiintiö on hyvin suuri. Valiokunta totesi, että se on aikaisemmin yliopistojen kielikiintiöiden osalta tähdentänyt, että kiintiösäännösten soveltamisessa tulee estää kiintiön kasvaminen niin suureksi ja eri ryhmiin sovellettavien valintaperusteiden erojen muodostuminen niin merkittäväksi, että muodollisesta yhdenvertaisuudesta poikkeamista ei enää voitaisi pitää hyväksyttävänä. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden tai korkeakoulun opiskelupaikan vastaanottaneiden asema ei saa muodostua kohtuuttomasti heikommaksi kuin ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien, sekä toisen korkeakoulututkinnon suorittaminen ja opiskelualan vaihtaminen tulee olla jatkossakin mahdollista. Jotta lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, oli perustuslakivaliokunnan mukaan 1. lakiehdotuksen 36 §:n 3 momenttia ja 2. lakiehdotuksen 22 §:n 3 momenttia täsmennettävä niin, ettei hakijoiden eri asemaan asettaminen muodostu käytännössä kohtuuttomaksi.

Perustuslakivaliokunta katsoo uudessa lausunnossaan (PeVL 13/2013 vp), että sekä yliopistolain 36 §:ää että ammattikorkeakoululain 22 §:ää olisi syytä täsmentää maininnalla niistä seikoista, jotka otetaan huomioon valintayksikkökohtaista kohtuullisuutta arvioitaessa. Tällaisia seikkoja voivat saadun selvityksen mukaan olla ainakin eri henkilöryhmiin kuuluvien hakijoiden osuus kaikista hakijoista sekä mahdollisuus siirtyä opintoihin käyttäen yhteishaun ulkopuolisia väyliä. Säännökseen voidaan tällöin sisällyttää myös tavanomainen rinnastettavuuslauseke, joka osoittaa, että lista ei välttämättä ole tyhjentävä. Sivistysvaliokunta on tehnyt pykälään perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaiset muutokset.

Perustuslakivaliokunta totesi myös lausunnoissaan, että säännös on vaikeaselkoinen, ja huomautti, että lisäksi sääntelyä voidaan selkeyttää siten, että hallituksen esitykseen sisältyvä uusi kiintiösäännös sekä nyt lisättävä kiintiöiden kohtuullisuutta korostava säännös kirjoitetaan yhteen ja erotetaan omaksi momentikseen. Sivistysvaliokunta on selkeyttänyt säännöksen kirjoitusasua.

Voimaantulo- ja soveltamissäännös.

  Korkeakoulujen uuden yhteishaun mahdollistavaa tietojärjestelmäkokonaisuutta on toteutettu omana hankkeenaan rinnakkain SADe-ohjelman oppijan palvelukokonaisuudessa tuotettavien muita koulutusasteita palvelevien tietojärjestelmäpalveluiden kanssa. Hakujärjestelmien kokonaisuutta tullaan käyttämään ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen sekä korkeakoulujen hakujen järjestämiseen. Ensimmäisenä se on tarkoitus ottaa käyttöön toisen asteen yhteishaussa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön valiokunnalle 16.4.2013 toimittaman muistion mukaan uusien haku- ja valintapalveluiden rakentaminen on osoittautunut alun perin arvioitua merkittävästi työläämmäksi. Haku- ja valintapalveluiden toteuttamisessa keskitytään ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaun tietojärjestelmiin, jotta palvelut voidaan ottaa käyttöön nuorisotakuun toimeenpanon edellyttämällä tavalla syksyn 2013 toisen asteen yhteishaussa. Näiden hakupalveluiden kiireellisestä toteutusaikataulusta johtuen korkeakoulujen uuden yhteishaun käyttöönotto tulee ministeriön mukaan siirtää syksyyn 2014. Valiokunta yhtyy ministeriön näkemykseen siitä, että aikataulun tarkistaminen on välttämätöntä, jotta sekä toisen asteen että korkeakoulujen uudistettavien hakupalveluiden virheetön toiminta voidaan varmistaa. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa voimaantulosäännökseen muutosta, jonka mukaan lakia sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita keväällä 2015 alkavaan koulutukseen. Korkeakoulujen syksyn 2013 ja kevään 2014 yhteishaut toteutetaan siten nykykäytännön mukaisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erillisinä yhteishakuina. Voimaantulosäännöksen 2 momentin mukaisesti korkeakoulut voivat syksyn 2014 yhteishaussa varata opiskelupaikkoja ns. ensikertalaisille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Syksyn 2014 yhteishaussa ensikertalaisiksi ei katsota henkilöitä, jotka ovat hakeneet korkeakouluun kevään 2014 yhteishaussa ja ottaneet opiskelupaikan vastaan syksyllä 2014 alkavasta koulutuksesta.

2. lakiehdotus

20 §.

Voimassa olevan ammattikorkeakoululain 20 §:n mukaan ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan muun muassa ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon. Hallitus esittää, että pelkän lukion oppimäärän suorittaminen ei enää toisi kelpoisuutta ammattikorkeakouluopintoihin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorien toisistaan poikkeaviin kelpoisuussäännöksiin ei ole perusteita vaan ylioppilastutkintoa tulisi pitää hakukelpoisuuden perustana myös ammattikorkeakouluissa. Hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että jatkossa ammattikorkeakoulu voisi harkintansa perusteella ottaa opiskelijaksi henkilön, jolla se katsoo olevan muutoin riittävät tiedot ja taidot opintoja varten, esimerkiksi henkilön, joka on suorittanut ainoastaan lukion oppimäärän.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että ehdotettu muutos, jossa pelkän lukion oppimäärän suorittaminen ei enää tuottaisi kelpoisuutta ammattikorkeakouluopintoihin, tulee syrjäyttämään lukuisia nuoria vuosittain. Tässä ryhmässä on runsaasti mm. maahanmuuttajataustaisia nuoria.

Valiokunnan mielestä pelkän lukion oppimäärän mahdollisen kelpoisuuden määrittelyä ei myöskään ole tarkoituksenmukaista jättää yksittäisen ammattikorkeakoulun harkintaan. Menettely voisi johtaa hakijoiden epätasa-arvoiseen kohteluun ammattikorkeakoulusta riippuen. Sen vuoksi valiokunta ehdottaa, että säännös jätetään nykyiseen muotoonsa. Tämä tarkoittaa, että edelleenkin myös lukion oppimäärän suorittanut olisi suoraan lain nojalla kelpoinen ammattikorkeakouluopintoihin.

22 §.

Valiokunta on tehnyt pykälään edellä yleisperusteluissa ja 1. lakiehdotuksen 36 §:n perusteluissa todetut perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaiset muutokset.

Voimaantulo- ja soveltamissäännös.

Edellä 1. lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todettuun viitaten valiokunta on tehnyt 2. lakiehdotuksen voimaantulosäännökseen vastaavat muutokset.

Säätämisjärjestys

Sivistysvaliokunta on edellä todetun mukaisesti ottanut huomioon perustuslakivaliokunnan valtiosääntöiset edellytykset yliopistolain 36 §:n ja ammattikorkeakoululain 22 §:n osalta, jotta lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sivistysvaliokunta ehdottaa,

että 3. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja 1. sekä 2. lakiehdotus muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset).

1.

Laki

yliopistolain 36 ja 38 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan yliopistolain (558/2009) 36 ja 38 § seuraavasti:

36 §

Opiskelijaksi ottaminen

(1 mom. kuten HE)

Valittaessa opiskelijoita joko pelkästään alempaan korkeakoulututkintoon tai sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon taikka pelkästään ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin opiskelijavalinta järjestetään korkeakoulujen yhteishaun avulla. (Poist.) Korkeakoulujen yhteishakua ei kuitenkaan käytetä otettaessa opiskelijoita muuhun kuin tämän lain nojalla rahoitettavaan koulutukseen tai otettaessa siirto-opiskelijoita. Yliopisto voi lisäksi päättää jättää yhteishaun ulkopuolelle vieraskielisen koulutuksen sekä sellaisen rajatulle kohderyhmälle suunnatun koulutuksen, johon hakevien kelpoisuuden yliopisto on määritellyt erikseen. (Poist.)

Yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. (Poist.) Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan perusteella jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on tällöin sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Jonkin kieliryhmän koulutustarpeen turvaamiseksi voidaan yhdenmukaisista valintaperusteista rajoitetusti poiketa.

Osa haettavista opiskelupaikoista voidaan varata henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Yliopiston tulee tällöin turvata asianmukaiset hakeutumismahdollisuudet myös korkeakoulututkinnon suorittaneille ja opiskelupaikan vastaanottaneille henkilöille. Yliopiston tulee huolehtia siitä, että näihin eri hakijaryhmiin kuuluvien mahdollisuudet opiskelupaikan saamiseen eivät muodostu hakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta kohtuuttoman erilaisiksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon eri henkilöryhmiin kuuluvien osuus kaikista hakijoista, mahdollisuus siirtyä opintoihin muutoin kuin yhteishaun kautta sekä muut näihin rinnastettavat seikat. (Uusi)

Hakija voi korkeakoulujen yhteishaussa tulla hyväksytyksi vain yhteen hakukohteeseen. (Uusi)

Yhteishaussa käytetään opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetussa laissa (1058/1998) tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä. Yhteishaun toimittamisesta ja siihen liittyvistä menettelyistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. (Uusi)

38 §

(Kuten HE)

_______________

(1 mom. kuten HE)

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita keväällä 2015 alkavaan koulutukseen.

Lain 36 §:n 4 momentissa tarkoitettua mahdollisuutta varata osa aloituspaikoista hakijoille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa, sovelletaan kuitenkin myös hakijaan, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan keväällä 2014 tai sitä ennen alkaneesta koulutuksesta, mutta ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa.

(4 mom. kuten HE)

_______________

2.

Laki

ammattikorkeakoululain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ammattikorkeakoululain (351/2003) 20 §:n 1 momentti, 22 § ja 26 a §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 20 §:n 1 momentti, 22 § laissa 564/2009 ja 26 a §:n 2 momentti laissa 1341/2011, seuraavasti:

20 §

Kelpoisuus ammattikorkeakouluopintoihin

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:

1) lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon;

(2—4 kohta. kuten HE)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

22 §

Opiskelijavalinta ja opiskelupaikan vastaanottaminen

(1 mom. kuten HE)

Valittaessa opiskelijoita ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin opiskelijavalinta järjestetään korkeakoulujen yhteishaun avulla (Poist.). Korkeakoulujen yhteishakua ei kuitenkaan käytetä otettaessa opiskelijoita muuhun kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) nojalla rahoitettavaan koulutukseen tai otettaessa siirto-opiskelijoita. Ammattikorkeakoulu voi lisäksi päättää jättää yhteishaun ulkopuolelle vieraskielisen koulutuksen sekä sellaisen rajatulle kohderyhmälle suunnatun koulutuksen, johon hakevien kelpoisuuden ammattikorkeakoulu on määritellyt erikseen. (Poist.)

Ammattikorkeakoulu päättää opiskelijavalinnan perusteista. (Poist.) Hakijat voidaan erilaisen koulutustaustan perusteella jakaa valinnoissa erillisiin ryhmiin. Samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on tällöin sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita.

Osa haettavista opiskelupaikoista voidaan varata henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Ammattikorkeakoulun tulee tällöin turvata asianmukaiset hakeutumismahdollisuudet myös korkeakoulututkinnon suorittaneille ja opiskelupaikan vastaanottaneille henkilöille. Ammattikorkeakoulun tulee huolehtia siitä, että näihin eri hakijaryhmiin kuuluvien mahdollisuudet opiskelupaikan saamiseen eivät muodostu hakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta kohtuuttoman erilaisiksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon eri henkilöryhmiin kuuluvien osuus kaikista hakijoista, mahdollisuus siirtyä opintoihin muutoin kuin yhteishaun kautta sekä muut näihin rinnastettavat seikat. (Uusi)

Yhteishaussa käytetään opiskelijavalintarekisteristä, korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta ja ylioppilastutkintorekisteristä annetussa laissa (1058/1998) tarkoitettua opiskelijavalintarekisteriä. Yhteishaun toimittamisesta ja siihen liittyvistä menettelyistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. (Uusi)

(6 ja 7 mom. kuten HE:n 4 ja 5 mom.)

26 a §

(Kuten HE)

_______________

(1 mom. kuten HE)

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita keväällä 2015 alkavaan koulutukseen.

Lain 22 §:n 4 momentissa tarkoitettua mahdollisuutta varata osa aloituspaikoista hakijoille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa, sovelletaan kuitenkin myös hakijaan, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan keväällä 2014 tai sitä ennen alkaneesta koulutuksesta, mutta ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa.

(4 mom. kuten HE)

_______________

Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2013

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Raija Vahasalo /kok
  • vpj. Inkeri Kerola /kesk
  • jäs. Outi Alanko-Kahiluoto /vihr (osittain)
  • Ritva Elomaa /ps
  • Eeva-Johanna Eloranta /sd
  • Jukka Gustafsson /sd
  • Pauli Kiuru /kok
  • Kimmo Kivelä /ps (osittain)
  • Sanna Lauslahti /kok
  • Silvia Modig /vas
  • Mikaela Nylander /r
  • Tuomo Puumala /kesk
  • vjäs. Timo Heinonen /kok (osittain)

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Marjo  Hakkila