Perustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin.
Hallituksen esityksen perustelujen mukaan esityksen keskeinen
tavoite on lyhentää yliopistotutkintoon johtavien
opintojen suorittamisaikoja ja siten turvata korkeasti koulutetun
työvoiman saatavuus väestön ikärakenteen
muuttuessa. Valiokunta näkeekin esityksen keskeisesti liittyvän
hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseen eikä lähtökohtaisesti
koulutuspoliittisena vaatimuksena.
Ehdotetuilla säännösmuutoksilla odotetaan muutosta
opiskelijoiden käyttäytymiseen jo opintojen alkuvaiheessa
siten, että he riittävän suunnitelmallisesti
rytmittäisivät opintonsa ja pääsääntöisesti
suorittaisivat opintonsa tavoitteellisessa opintoajassa. Yliopistolain
ja opintolainasubventiota koskevan opintotukilain muutoksella (HE 11/2005
vp) pyritään myös vaikuttamaan opiskelijoiden
työssä käyntiä vähentävästi
ja opintolainan nostohalukkuutta edistävästi.
Tavoitteen toteutuminen riippuu suurelta osin siitä, miten
yliopistot tosiasiallisesti järjestävät
opetuksen ja opintojen tukemisen sekä millaiset näkymät
työmarkkinoilla kokonaisuudessaan ottaen on. Valiokunta
korostaa erityisesti riittävien voimavarojen ja käytännön
muutosten aikaansaamisen merkitystä yliopistoissa, jotta opintoaikojen
lyhentämiseen tähtäävät
toimet onnistuvat.
Opintoaikojen määrittely lailla yhdenmukaistaa
yliopistoissa olevia käytäntöjä ja
siten jäntevöittää myös
yliopistojen toimintaa. Yliopistoille tulee velvollisuus seurata
opintojen etenemistä ja tarjota tehokkaampaa opintojen
ohjausta, mikä on opiskelijan näkökulmasta
sekä velvoittava että opintoja myönteisesti
edistävä asia. Syksyllä 2005 käyttöön
otettava kaksiportainen tutkintorakenne myös osaltaan edesauttaa
opintojen etenemisen seurantaa ja mahdollistaa opintoaikojen lyhentämisen.
Valiokunnan mielestä hallituksen esityksessä ei
ole kyse tiukasta opintoaikojen rajauksesta määrävuosiin,
vaan opiskelijan ohjaamisesta tehokkaamman opintojen seurannan sekä henkilökohtaisen
opintosuunnitelman laatimisen avulla. Lakiesityksessä esitetty
malli mahdollistaa joustavan opintojen suunnittelun ja toisaalta
velvoittaa opiskelijan aktivoitumaan opinnoissaan viimeistään
laissa säädetyn opiskeluajan ja poissaolovuosien
jälkeen. Yliopisto myöntää opiskelijalle,
joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa,
hakemuksesta lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi.
Näin ollen voidaan esitettyä muutosta pitää opiskelijoiden
kannalta varsin pehmeänä keinona tehostaa opintoja.
Valiokunta korostaa, että yliopistoissa tulee luoda opiskelijoiden
kannalta tasapuoliset ja toimivat tavat lisäajan myöntämismenettelylle
sekä riittävä ohjaus ja tuki siihen liittyvälle
opintosuunnitelman laatimiselle. Yliopistojen tulee myös
turvata ohjaus ja tuki siinä vaiheessa, kun varsinainen
tavoitteellinen opintoaika päättyy ja opiskelijalla
on velvollisuus esittää tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen
suunnitelma opintojen loppuun saattamiseksi.
Laki mahdollistaa lisäajan myöntämisen
kaikille opiskelijoille, jotka ovat laatineet tavoitteellisen ja
toteuttamiskelpoisen opintosuunnitelman. Valiokunta pitää tärkeänä,
että kaikkia opiskelijoita kohdellaan lisäajan
myöntämisessä tasavertaisesti ja opintoaikaa
jatkettaessa ensisijaisesti otetaan huomioon opiskelijan halu suorittaa
opintonsa loppuun.
Hallituksen esityksen mukaan yliopistoissa otettaisiin käyttöön
henkilökohtaiset opintosuunnitelmat, jotka laaditaan heti
opintojen alussa ja joiden avulla seurataan opintojen etenemistä.
Valiokunnan mielestä henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla
ei saa rajata opiskelijan mahdollisuutta valita sivuaineita korkeakouluissa,
vaan opiskelijalla tulee olla mahdollisuus opiskella oman pääaineen
ja opinto-ohjelman lisäksi myös muita aineita
nykyiseen tapaan. Lisäopiskeluaikaa myönnettäessä voi
olla perusteltua rajata opinto-oikeus vain tutkintoon liittyviin
opintoihin.
Valiokunnan huomiota on kiinnitetty myös muun muassa
jäykkiin käytänteihin, jotka viivästyttävät
opiskelijan valmistumista ja siten työelämään
siirtymistä. Joissain yliopistoissa pro gradu -tutkielman
tarkastaminen ja hyväksyminen saattaa viipyä jopa
puoli vuotta. Valiokunnan mielestä näin pitkä aika
on opiskelijalle kohtuuton ja saattaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan,
kun joissain yliopistoissa tarkastaminen tapahtuu säännönmukaisesti
muutamassa viikossa.
Vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelua
korkeakouluissa tulee edistää opintosuunnitelmien
ja riittävien tukitoimien avulla. Jos henkilö ei
pysty esimerkiksi tekemään luentomuistiinpanoja
vammansa tai sairautensa vuoksi, tulisi yliopiston antaa mahdollisuus
kopioida, saada sähköisesti tai muutoin hankkia luentomateriaali
käyttöönsä. Esteettömän
opiskelun kehittämiseksi tehtävässä jatkotyössä valiokunnan
mielestä tulee selvittää myös
sellainen mahdollisuus, että vammaisilla ja muilla erityistä tukea
tarvitsevilla henkilöillä olisi oikeus saada muun
muassa luentomateriaali yliopistoilta.
Valiokunnalle on esitetty, että osa-aikainen opiskelumahdollisuus
tulee turvata silloin, kun opiskelija esimerkiksi sairastuu pitkäaikaisesti tai
on äitiys- ja vanhempainvapaalla. Osa-aikainen opiskelu
on mahdollista nyt ehdotetun lain puitteissa, eikä erillisen
osa-aikarekisterin luomista ole pidetty siitä syystä tarpeellisena.
Opiskelijalla on mahdollisuus saada lisäopintoaikaa varsinaisen
opinto-oikeuden päättyessä. On luotava
selkeä järjestelmä sille, että opintosuorituksia
voidaan tehdä myös äitiys- ja vanhempainrahakaudella
kaikissa korkeakouluissa.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että pitkäaikaisesti sairastuneiden, vaikeasti
vammaisten ja äitiys- tai vanhempainvapaalla olevien osalta opintoaika
voi tarvittaessa jatkua hankaluudetta. Valiokunta siten painottaa
18 §:n 2 momentin säännöstä opiskelijan
elämäntilanteen huomioonottamisesta lisäajan
myöntämisessä.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että yliopistot ottavat huomioon opiskelijoiden erityistarpeet.
Esimerkiksi urheilijoille tai tieteen ja taiteen lahjakkuuksille
on laadittava aidosti henkilökohtainen ja joustava opintosuunnitelma,
jossa myös huomioidaan muun toiminnan vaikutus opintojen etenemiseen.