Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin.

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan esityksen keskeinen tavoite on lyhentää yliopistotutkintoon johtavien opintojen suorittamisaikoja ja siten turvata korkeasti koulutetun työvoiman saatavuus väestön ikärakenteen muuttuessa. Valiokunta näkeekin esityksen keskeisesti liittyvän hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseen eikä lähtökohtaisesti koulutuspoliittisena vaatimuksena.

Ehdotetuilla säännösmuutoksilla odotetaan muutosta opiskelijoiden käyttäytymiseen jo opintojen alkuvaiheessa siten, että he riittävän suunnitelmallisesti rytmittäisivät opintonsa ja pääsääntöisesti suorittaisivat opintonsa tavoitteellisessa opintoajassa. Yliopistolain ja opintolainasubventiota koskevan opintotukilain muutoksella (HE 11/2005 vp) pyritään myös vaikuttamaan opiskelijoiden työssä käyntiä vähentävästi ja opintolainan nostohalukkuutta edistävästi. Tavoitteen toteutuminen riippuu suurelta osin siitä, miten yliopistot tosiasiallisesti järjestävät opetuksen ja opintojen tukemisen sekä millaiset näkymät työmarkkinoilla kokonaisuudessaan ottaen on. Valiokunta korostaa erityisesti riittävien voimavarojen ja käytännön muutosten aikaansaamisen merkitystä yliopistoissa, jotta opintoaikojen lyhentämiseen tähtäävät toimet onnistuvat.

Opintoaikojen määrittely lailla yhdenmukaistaa yliopistoissa olevia käytäntöjä ja siten jäntevöittää myös yliopistojen toimintaa. Yliopistoille tulee velvollisuus seurata opintojen etenemistä ja tarjota tehokkaampaa opintojen ohjausta, mikä on opiskelijan näkökulmasta sekä velvoittava että opintoja myönteisesti edistävä asia. Syksyllä 2005 käyttöön otettava kaksiportainen tutkintorakenne myös osaltaan edesauttaa opintojen etenemisen seurantaa ja mahdollistaa opintoaikojen lyhentämisen.

Valiokunnan mielestä hallituksen esityksessä ei ole kyse tiukasta opintoaikojen rajauksesta määrävuosiin, vaan opiskelijan ohjaamisesta tehokkaamman opintojen seurannan sekä henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen avulla. Lakiesityksessä esitetty malli mahdollistaa joustavan opintojen suunnittelun ja toisaalta velvoittaa opiskelijan aktivoitumaan opinnoissaan viimeistään laissa säädetyn opiskeluajan ja poissaolovuosien jälkeen. Yliopisto myöntää opiskelijalle, joka ei ole suorittanut opintojaan säädetyssä ajassa, hakemuksesta lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi. Näin ollen voidaan esitettyä muutosta pitää opiskelijoiden kannalta varsin pehmeänä keinona tehostaa opintoja. Valiokunta korostaa, että yliopistoissa tulee luoda opiskelijoiden kannalta tasapuoliset ja toimivat tavat lisäajan myöntämismenettelylle sekä riittävä ohjaus ja tuki siihen liittyvälle opintosuunnitelman laatimiselle. Yliopistojen tulee myös turvata ohjaus ja tuki siinä vaiheessa, kun varsinainen tavoitteellinen opintoaika päättyy ja opiskelijalla on velvollisuus esittää tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma opintojen loppuun saattamiseksi.

Laki mahdollistaa lisäajan myöntämisen kaikille opiskelijoille, jotka ovat laatineet tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen opintosuunnitelman. Valiokunta pitää tärkeänä, että kaikkia opiskelijoita kohdellaan lisäajan myöntämisessä tasavertaisesti ja opintoaikaa jatkettaessa ensisijaisesti otetaan huomioon opiskelijan halu suorittaa opintonsa loppuun.

Hallituksen esityksen mukaan yliopistoissa otettaisiin käyttöön henkilökohtaiset opintosuunnitelmat, jotka laaditaan heti opintojen alussa ja joiden avulla seurataan opintojen etenemistä. Valiokunnan mielestä henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla ei saa rajata opiskelijan mahdollisuutta valita sivuaineita korkeakouluissa, vaan opiskelijalla tulee olla mahdollisuus opiskella oman pääaineen ja opinto-ohjelman lisäksi myös muita aineita nykyiseen tapaan. Lisäopiskeluaikaa myönnettäessä voi olla perusteltua rajata opinto-oikeus vain tutkintoon liittyviin opintoihin.

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty myös muun muassa jäykkiin käytänteihin, jotka viivästyttävät opiskelijan valmistumista ja siten työelämään siirtymistä. Joissain yliopistoissa pro gradu -tutkielman tarkastaminen ja hyväksyminen saattaa viipyä jopa puoli vuotta. Valiokunnan mielestä näin pitkä aika on opiskelijalle kohtuuton ja saattaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan, kun joissain yliopistoissa tarkastaminen tapahtuu säännönmukaisesti muutamassa viikossa.

Vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelua korkeakouluissa tulee edistää opintosuunnitelmien ja riittävien tukitoimien avulla. Jos henkilö ei pysty esimerkiksi tekemään luentomuistiinpanoja vammansa tai sairautensa vuoksi, tulisi yliopiston antaa mahdollisuus kopioida, saada sähköisesti tai muutoin hankkia luentomateriaali käyttöönsä. Esteettömän opiskelun kehittämiseksi tehtävässä jatkotyössä valiokunnan mielestä tulee selvittää myös sellainen mahdollisuus, että vammaisilla ja muilla erityistä tukea tarvitsevilla henkilöillä olisi oikeus saada muun muassa luentomateriaali yliopistoilta.

Valiokunnalle on esitetty, että osa-aikainen opiskelumahdollisuus tulee turvata silloin, kun opiskelija esimerkiksi sairastuu pitkäaikaisesti tai on äitiys- ja vanhempainvapaalla. Osa-aikainen opiskelu on mahdollista nyt ehdotetun lain puitteissa, eikä erillisen osa-aikarekisterin luomista ole pidetty siitä syystä tarpeellisena. Opiskelijalla on mahdollisuus saada lisäopintoaikaa varsinaisen opinto-oikeuden päättyessä. On luotava selkeä järjestelmä sille, että opintosuorituksia voidaan tehdä myös äitiys- ja vanhempainrahakaudella kaikissa korkeakouluissa.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että pitkäaikaisesti sairastuneiden, vaikeasti vammaisten ja äitiys- tai vanhempainvapaalla olevien osalta opintoaika voi tarvittaessa jatkua hankaluudetta. Valiokunta siten painottaa 18 §:n 2 momentin säännöstä opiskelijan elämäntilanteen huomioonottamisesta lisäajan myöntämisessä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että yliopistot ottavat huomioon opiskelijoiden erityistarpeet. Esimerkiksi urheilijoille tai tieteen ja taiteen lahjakkuuksille on laadittava aidosti henkilökohtainen ja joustava opintosuunnitelma, jossa myös huomioidaan muun toiminnan vaikutus opintojen etenemiseen.