Perustelut

Erityisopetuksen kehittämisstrategian mukaisesti opetusministeriössä on valmisteltu muutoksia perusopetuslakiin ja -asetukseen. Tarkoituksena on muuttaa erityisopetusta ja oppilaille annettavaa muuta tukea koskevia päätöksiä. Käyttöön ehdotetaan otettavaksi uudet käsitteet tehostettu tuki ja erityinen tuki. Tehostetulla tuella tarkoitetaan tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta ja oppilashuollon palveluja. Tämä olisi ensisijainen tukimuoto.

Esityksen hyvinä puolina on esimerkiksi varhaisen puuttumisen korostaminen ja erityistä tukea tarvitsevien parempi huomioiminen. Tarkoituksena on siirtää erityisopetuksen painopistettä varhaisempaan puuttumiseen tehostetun tuen muodossa. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta saada oppimiselleen ja koulunkäynnilleen tukea riittävän varhain ja joustavasti. Hyvää on myös salassapitoa ja tiedonsaantioikeutta koskevien säännösten muutokset, sillä niiden avulla opetus voidaan järjestää nykyistä paremmin turvallisesti ja kunkin oppilaan ominaisuuksien sekä fyysisten ja psyykkisten erityispiirteiden edellyttämällä tavalla. Lisäksi tarkoituksena on oppilashuoltotyön säännösten tarkistaminen ja moniammatillisen osaamisen korostaminen. Erityinen tuki muodostuisi erityisopetuksesta ja muusta tuesta. SDP näki esityksessä kuitenkin myös ongelmia, joihin puutuimme jo viime vuonna rinnakkaislakiesityksessämme (LA 112/2009 vp). Valiokunnan mietinnössä ei mielestämme myöskään tartuta näihin ongelmiin.

Oppilashuollon saatavuudessa jo nyt ongelmia

Esityksen lähtökohtana on ollut se, että oppilas saa opiskella lähikoulussaan. Näin erityisoppilaiden sijoittuminen yleisopetukseen lisääntyy entisestään ja todennäköisesti erityisopetussiirtojen määrä tulee vähenemään. Esityksellä halutaan siis rajoittaa erityisluokkien ja erityiskoulujen määrää. Joidenkin mielestä erityisopetussiirtojen rajoittaminen on oikeastaan ollutkin lähtökohta kehittämisstrategialle. Tämä olisi väärä lähestymistapa. Lakimuutos ei voi perustua tilastojen sieventämiseen.

Esityksessä ehdotetaan, että erityisopetussiirtoa ei tehtäisi esiopetuksen eikä ensimmäisen kouluvuoden aikana eli juuri silloin, kun pohja koko koulunkäynnille luodaan. Tämä tuo myös lisää vaatimuksia opettajille. Erityisluokalla ja erityiskoulussa opiskelevien oppilaiden henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tulee sisältää, miten oppilaan integroitumista toteutetaan ja tuetaan. Varhaista tukea ja ennaltaehkäisevää toimintaa painotetaan. Esityksen mukaan tuen tarpeessa oleva oppilas saa tehostettua tukea (tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta jne.). Käytännössä tämä on vaikeaa. Vaikka tukiopetus on lainsäädännön mukaan oppilaan subjektiivinen oikeus, annetun tukiopetuksen määrä on erittäin pieni — joissain kunnissa sitä ei anneta oppilaille lainkaan. Oppilashuollon palveluiden riittävyydessä on ongelmia koko maassa. Esimerkiksi oikeuskansleri Jonkka pitää hälyttävänä, että oppilashuollon saatavuus ei toteudu yhdenvertaisesti. Hänen mukaansa asia on huolestuttava perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Esityksen mukaan opetuksen ja tukipalvelujen suunnittelu perustuisi opettajan tekemään pedagogiseen arvioon. Ehdotetaan, että tehostettua tukea saavalle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, jonka laatiminen on pakollista. Tämä kaikki lisää luokanopettajan ja aineenopettajan työmäärää. Näiden opettajien työ muuttuu samalla vaativammaksi — lähenee erityisopettajan työnkuvaa.

Uudistus lisää väistämättä kustannuksia

Hallituksen esityksessä sanotaan, että tämä uusi lakimuutos ei aiheuta kustannuksia. Mielestämme erityisopetusuudistus kuitenkin kasvattaa väistämättä perusopetuksen kustannuksia. Uudistuksen myötä tukiopetuksen määrä tulee lisääntymään, opetusryhmien kokoa tulisi pienentää, tarve samanaikaisopetukseen lisääntyy ja oppilashuollon työ lisääntyy. Ehdotusten toteuttaminen on jo pelkästään heikon taloudellisen tilanteen takia vaikeaa. Miten kunnat, jotka lomauttavat opettajiaan, voisivat lisätä tuntikehystä tukiopetukseen tai oppilashuoltotyöhön? Erityisopetukseen siirrettyjen määrä on viime vuosina noussut. Tukiopetukselle pitäisi saada etukäteen resurssit koulutuksen järjestäjän talousarvioon. Erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden opetuksen taso on taattava. Opettajat on koulutettava vastaanottamaan erityistä tukea tarvitsevia oppilaita, kun heitä nyt yhä enemmän ollaan integroimassa yleisopetuksen ryhmiin. Luokan- tai aineenopettajakoulutukseen on ylipäänsä lisättävä erityispedagogiikan osuutta. Myös koko ryhmän oppilaiden tasavertainen oikeus jokapäiväiseen opetukseen on turvattava. Esityksessä ei myöskään käsitellä uudistuksen vaikutuksia rehtorin työhön.

Erityisopetuksen uudistuksen rahoitusta ei voi hoitaa kertasiirtona, vaan se vaatii pitkäaikaisen ja kattavamman resursoinnin. Uudessa lainsäädännössä tulee selkeästi säätää mekanismeista ja rahoituksesta, joilla tehostetun tuen toimenpiteiden, kuten pienten opetusryhmien, tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen saanti varmistetaan myös käytännössä. Esityksen perusteluissa pitäisi arvioida sitä, millainen rahoitusjärjestelmä tukisi uudistuksen toteuttamista. Lisäksi uudistusta ei pitäisi toteuttaa liian kiireisellä aikataululla. Ehdotamme, että uudistus astuisi voimaan vasta elokuussa 2012.

Liian suuret opetusryhmät edelleen ratkaisematta

Yleisopetusryhmiin integroitavat erityistä tukea tarvitsevat oppilaat asettavat lisähaasteen myös opetusryhmien koon pienentämiselle. Opetusryhmien ryhmäkokoja on saatava jo ylipäänsä pienennettyä. Kuntatodellisuus on näyttänyt, että ryhmäkoot ovat pysyneet ennallaan tai kasvaneet entisestään. Hallituksen toimilla opetusryhmien kokoihin ei ole tullut merkittäviä muutoksia. Sosialidemokraatit ovat jo aiemmin esittäneet, että ryhmäkokojen pienentämiseen osoitettaisiin enemmän määrärahoja ja että peruskoulun opetusryhmien maksimikoko pitäisi määritellä lailla.

Koulunkäyntiavustajien asema jää epäselväksi

Koulunkäyntiavustajia on Suomessa lähes 10 000, ja he työskentelevät sekä yleis- että erityisopetuksessa. Esityksessä ei kuitenkaan arvioida tämän ammattikunnan työpanosta. Tehostetun tuen aloittamisesta päättäisi moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jossa ei välttämättä ole koulunkäyntiavustajien edustajaa. Tämä johtuu siitä, että ammattikuntaa ei ole määritelty osaksi opetus- tai oppilashuoltohenkilöstöä. Koulunkäyntiavustajien asema osana opetus- ja oppilashuollon henkilöstöä pitäisikin määritellä tämän muutoksen yhteydessä.

Koulumatkat eivät saa kestää liian kauan

Esityksessä edellytetään, että oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia. Tässä nousee ongelmaksi esimerkiksi erityiskoulut, joihin saavutaan pidempienkin matkojen päästä. Oppilaat haetaan laajalta alueelta, jolloin koulumatkan ajasta tulee pitkä. Kunnilta onkin edellytettävä, että kuljetuksia on tarpeeksi paljon, jotta aikarajoitukseen päästään.

Perustelut

Esitetty perusopetuslain muutos ohittaa lastensuojeluyksiköihin sijoitettujen lasten arkea koskevan parhaan asiantuntemuksen. Biologisten vanhempien, huoltajan ja lapsen laillisen edustajan lisäksi tulee lasta koskevissa päätöksissä kuulla lapsen kasvatuksesta todellisuudessa vastaavaa henkilöä tai lasta kasvattavaa tahoa edustavaa henkilöä. Perusopetuslakiin tulee lisätä lastensuojeluyksiköihin sijoitettujen lasten osalta velvoite opetuksen järjestäjän tiiviiseen yhteistyöhön lasta hoitavan tahon kanssa.

Lapsen arkipäivässä jatkuvasti lähellä oppii parhaiten tuntemaan lapsen persoonallisuuden ja hänen yksilölliset tarpeensa. Siksi ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä on lapsen ja huoltajan tai laillisen edustajan lisäksi aina syytä kuulla myös lastensuojeluyksikköön sijoitettua lasta hoitavaa tahoa. Kun päätetään henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta, riittäisi se, että huoltajan tai laillisen edustajan sijaan suunnitelmaa on laatimassa lasta hoitava taho. Oppilashuoltoon voisi osallistua muita tarvittavia osapuolia joko huoltajan, laillisen edustajan tai lastensuojeluyksikköön sijoitetun lapsen hoitajan suostumuksella. Samoin lasta todellisuudessa hoitava voisi antaa suostumuksen opetuksen kannalta välttämättömien salassa pidettävien tietojen pyytämiseen.

Valiokunnan ensimmäisessä lausumaehdotuksessa esitetään, että hallituksen tulee seurata sitä, toteutuuko lapsen oikeus erityiseen tukeen hänen oppimisedellytystensä mukaisesti. Seurantaa tulee kohdentaa erityisesti myös siihen, kuinka lapsen tilanteeseen tutustuneiden asiantuntijoiden lausunnot otetaan huomioon päätöksenteossa. Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjällä on valta päättää lasten opetusjärjestelyistä eikä järjestäjällä ole velvollisuutta noudattaa asiantuntijalausuntojen suosituksia päättäessään esimerkiksi lapselle sopivasta oppimisympäristöstä. Tämän seurauksena laitoksiin ja perhekoteihin sijoitettuja, vakavasti traumatisoituneita ja jopa sairaita lapsia voidaan ohjata seurauksista välittämättä tai niitä ymmärtämättä lain nojalla vastoin hoitavan tahon näkemystä integroitumaan suuriin oppilasryhmiin. Lakiesityksellä asiaan ei jää edes valitusmahdollisuutta. Asiantuntijalausunnot tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon henkilökohtaisen opetuksen   järjestämistä   koskevan suunnitelman   (HOJKS) päätöksissä eikä ohittaa lausuntoja esimerkiksi opetustoimen kustannussäästöjen perusteella.