Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Hallituksen esityksellä selkeytetään
ja täsmennetään työnjakoa yliopistojen
ja Kotimaisten kielten keskuksen (myöh. Kotus) välillä niin, että tutkimus
siirtyy pääsääntöisesti
yliopistoihin ja kielenhuoltotyö pysyy Kotuksessa. Keskuksen
ydintoimintaa vahvistetaan suomen ja ruotsin kielen kielenhuollossa
ja sanakirjatyössä sekä niihin liittyvässä tutkimuksessa.
Keskuksessa säilyy ruotsinkielisille toiminnoille oma yksikkö.
Kielenhuolto liittyy läheisesti kansalaisten kielellisten
oikeuksien toteuttamiseen. Sen vuoksi Kotuksella on tärkeä asema
kielen ja kielenhuollon asiantuntijaviranomaisena. Valiokunta korostaa,
ettei lainsäädännön uudistamisella
ole tarkoitus muuttaa sitä perusasiaa, että kotimaisten
kielten tutkimus on edelleen yliopistojen vastuulla.
Yliopistoihin siirretään ne tutkimustehtävät, jotka
ovat eniten perustutkimuksen luonteisia. Tämä tarkoittaa
suomen kielen perustutkimuspainotteisten tehtävien siirtämistä Helsingin
yliopistoon ja suomalais-ugrilaisten kielten tutkimuksen tehtävien
siirtoa Helsingin yliopistoon sekä Turun yliopistoon. Samanaikaisesti
valtioneuvoston yleisistunnon päätöksellä siirrettäisiin
keskuksen hallinnoima suomalais-ugrilainen kirjastokokoelma Helsingin
yliopiston kirjaston keskustakampukselle Helsingin yliopiston omistukseen.
Kotuksen keskeiset tehtävät, kuten julkinen kielenkäyttö,
nykykielen kehitys, kielen vaihtelu, kielellinen vuorovaikutus ja
kielioppi, ovat kotimaisten kielten opetukselle erittäin
tärkeät ja antavat helposti sovellettavaa tietoa
mm. maamme äidinkielten opetuksen tarpeisiin. Tutkimus tukee
kielenhuoltotyötä ja kielellistä tietoisuutta.
Kotuksen asiakkaita ovat kaikki kansalaiset ja erityisesti kielen
ammattilaiset.
Pienen kielen maana suomen kielen kehittämistä,
tutkimusta ja huoltoa eivät turvaa muut kuin suomalaiset.
Valiokunta painottaa, että riippumatta organisatorisista
järjestelyistä on ensisijaisen tärkeää huolehtia,
että suomen ja ruotsin kieltä riittävästi
tutkitaan, huolletaan ja kehitetään ja että näihin
toimintoihin panostetaan riittävästi voimavaroja.
Kieli on niin oleellinen kansallisen identiteetin ja kulttuurin
perusta, että valtion tehtävä on kaikin
mahdollisin keinoin huolehtia sen elinvoimaisuudesta. (Valiokunnan
lausumaehdotus 1).
Esityksellä ei hallituksen esityksen mukaan ole välittömiä vaikutuksia
valtion talouteen, koska siirrettävät toiminnat
rahoitetaan jatkossakin julkisista varoista. Siirtyväksi
tarkoitettujen 11 viran tai tehtävän palkkauskulut
ilman sivukuluja on hallituksen esityksen perusteluissa arvioitu
tällä hetkellä noin 392 500
euroksi.
Vähemmistökielet
Kotuksella on ollut tärkeä rooli äidinkielten
opetuksen lisäksi myös saamen, romanin sekä suomen
ja ruotsin viittomakielien alueella. Nykyisin vähäiset
saamen, romanin ja viittomakielen kielenhuolto- ja tutkimusvoimavarat
sijoittuvat kuitenkin hajanaisesti eri organisaatioihin. Vähemmistökielien
tutkimusta voidaan vahvistaa kokoamalla vähäisiä voimavaroja
yhteen.
Saamen kieli.
Oulun yliopiston Giellagas-instituuttiin siirrettävät
saamen kielten tutkijan toimet tukevat instituutin valtakunnallista
tehtävää erityisesti tutkimuksen osalta.
Kielenhuolto sijoittuu luontevasti osaksi Giellagas-instituutin yhteiskunnallista
palvelutehtävää. Oulun yliopisto tarjoaa
siirtyville tutkijoille tutkimusta ja kielenhuoltoa tukevan taustayhteisön,
korkeatasoiset kirjastopalvelut ja monipuoliset mahdollisuudet kehittää omaa
osaamistaan. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on
työryhmä ja ohjausryhmä saamen kielen
elvyttämisohjelman laatimiseksi. Niiden toimikausi päättyy
31.12.2011. Elvytysohjelma tulee sisältämään
myös ehdotuksia, jotka koskevat saamen kielten tutkimusta
ja kielenhuoltoa.
Viittomakieli.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Jyväskylän
yliopiston Viittomakielen keskukselle valtakunnallisen erityistehtävän, jonka
mukaan sen päätehtävänä on
toteuttaa ja kehittää sekä koordinoida
yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa suomalaista
viittomakieltä koskevaa ylintä tutkimusta ja koulutusta. Jyväskylän
yliopiston vastuulla on viittomakielinen luokanopettajakoulutus,
ja Jyväskylän yliopiston Viittomakielen keskus
koordinoi myös suomalaista viittomakieltä koskevaa
tutkimusta ja koulutusta.
Hallituksen esityksen mukaan tässä yhteydessä siirrettäisiin
Kuurojen Liittoon yksi työsopimussuhteinen tutkija, jonka
päätyönä on viittomakielen sanakirjan
päätoimittajuus ja muita viittomakielen tehtäviä.
Toimipaikka on jo nykyisinkin ollut Kuurojen Liitossa. Kuurojen Liitto
on tehnyt tehtävää ja henkilön
siirtoa sekä rahoitusta koskevan aiesopimuksen opetus-
ja kulttuuriministeriön kanssa. Huomattava myös on,
että Kuurojen Liittoon on jo nykyisin keskittynyt kielen
sanakirjatyö, jota toimintaa myös Raha-automaattiyhdistys
tukee. Tehtävän antaminen Kuurojen Liitolle ministeriön
rahoittamana säilyttää siten toimintaa
koskevan nykytilanteen, ja sanakirjatyöhön osoitetut
voimavarat säilyisivät keskitettynä.
Tehtävän ja sen valtion rahoituksen siirtäminen
Kuurojen Liittoon kokoaa nykytilannetta paremmin viittomakieltä koskevia
tutkimusresursseja ja edistää siten tutkimustoimintaa.
Valiokunta kannattaa tätä järjestelyä,
mutta ehdottaa lausumaa, jonka mukaan tulee seurata, onko tehtävä ratkaisu
tarkoituksenmukainen viittomakielen kehittämisen kokonaisuuden
kannalta. Tarvittaessa tulee uudelleen harkita toimintojen siirtämistä Jyväskylän
yliopistoon. (Valiokunnan lausumamehdotus 2).
Romanikieli.
Uhanalaisen Suomen romanikielen tutkimukseen ja huoltoon liittyy
suuria haasteita. Se on Unescon kuolevien kielten luettelossa ja
tarvitsee tukitoimia säilyäkseen. Uudistuksella
on tarkoitus vahvistaa romanikielen asemaa ja mahdollistaa kielentutkimuksen
ohella yliopistotasoisen romanikielen opetuksen kehittäminen.
Sen vuoksi romanikielen toiminnot siirretään Helsingin
yliopistoon, jossa jo nykyisinkin on romanikielen tutkimusta ja
opetusta. Pätevien romanikielen opettajien puute on ollut
yksi keskeisistä haasteista romanikielen opetuksen kehittämisessä ja
laajentamisessa. Valiokunta pitää tärkeänä,
että romanikielen tutkimusta Helsingin yliopistossa pyritään
edelleen vahvistamaan. Tässä yhteydessä tehtävät
muutokset mahdollistavat osaltaan romanikielen yliopistotasoisen
opetuksen kehittämisen ja pätevien romanikielen
opettajien valmistumisen, mikä on keskeinen edellytys romanikielen
säilymiselle ja opetuksen kehittämiselle.
Kielilautakunnat.
Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että myös
vähemmistökielten kielilautakunnat jatkossakin
toimivat Kotimaisten kielten keskuksen yhteydessä, koska
keskuksen tehtävänä on koordinoida saamen
kielten, viittomakielten ja romanikielen huoltoa. Kielilautakuntien
ja neuvottelukunnan työn kautta keskuksella on mahdollisuus
tämän tehtävän toteuttamiseen
valtakunnallisena asiantuntijaviranomaisena.
Valiokunta toteaa, että kielilautakuntien työ on
merkittävää myös lukion päättökokeen
eli ylioppilastutkinnossa vaadittavan kielitaidon kannalta. Tämä koskee
erityisesti suomen, ruotsin ja saamen kielten kehittämistä ja
ohjausta, joilla on voimakas vaikutus kouluopetukseen.
Muuta.
Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että lakiehdotuksessa
keskuksen tehtäväksi ei ole mainittu kieliaineistojen
ja -arkistojen ylläpitämistä ja kehittämistä.
Valiokunta viittaa hallituksen esityksen perusteluihin, joiden mukaan
keskuksen tehtävien hoitaminen edellyttää kieliaineistojen
ja -arkistojen ylläpitämistä ja kehittämistä.
Se ei ole itsessään tehtävä vaan
edellytys tehtävien hoitamiselle. Valiokunta myös
huomauttaa, että valtion omaisuuden hoitoa koskevat säännökset
asettavat velvollisuuden myös tämänkaltaisen
omaisuuden ja siten aineistojen säilyttämiseen.