Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Hallituksen esityksellä selkeytetään ja täsmennetään työnjakoa yliopistojen ja Kotimaisten kielten keskuksen (myöh. Kotus) välillä niin, että tutkimus siirtyy pääsääntöisesti yliopistoihin ja kielenhuoltotyö pysyy Kotuksessa. Keskuksen ydintoimintaa vahvistetaan suomen ja ruotsin kielen kielenhuollossa ja sanakirjatyössä sekä niihin liittyvässä tutkimuksessa. Keskuksessa säilyy ruotsinkielisille toiminnoille oma yksikkö.

Kielenhuolto liittyy läheisesti kansalaisten kielellisten oikeuksien toteuttamiseen. Sen vuoksi Kotuksella on tärkeä asema kielen ja kielenhuollon asiantuntijaviranomaisena. Valiokunta korostaa, ettei lainsäädännön uudistamisella ole tarkoitus muuttaa sitä perusasiaa, että kotimaisten kielten tutkimus on edelleen yliopistojen vastuulla.

Yliopistoihin siirretään ne tutkimustehtävät, jotka ovat eniten perustutkimuksen luonteisia. Tämä tarkoittaa suomen kielen perustutkimuspainotteisten tehtävien siirtämistä Helsingin yliopistoon ja suomalais-ugrilaisten kielten tutkimuksen tehtävien siirtoa Helsingin yliopistoon sekä Turun yliopistoon. Samanaikaisesti valtioneuvoston yleisistunnon päätöksellä siirrettäisiin keskuksen hallinnoima suomalais-ugrilainen kirjastokokoelma Helsingin yliopiston kirjaston keskustakampukselle Helsingin yliopiston omistukseen.

Kotuksen keskeiset tehtävät, kuten julkinen kielenkäyttö, nykykielen kehitys, kielen vaihtelu, kielellinen vuorovaikutus ja kielioppi, ovat kotimaisten kielten opetukselle erittäin tärkeät ja antavat helposti sovellettavaa tietoa mm. maamme äidinkielten opetuksen tarpeisiin. Tutkimus tukee kielenhuoltotyötä ja kielellistä tietoisuutta. Kotuksen asiakkaita ovat kaikki kansalaiset ja erityisesti kielen ammattilaiset.

Pienen kielen maana suomen kielen kehittämistä, tutkimusta ja huoltoa eivät turvaa muut kuin suomalaiset. Valiokunta painottaa, että riippumatta organisatorisista järjestelyistä on ensisijaisen tärkeää huolehtia, että suomen ja ruotsin kieltä riittävästi tutkitaan, huolletaan ja kehitetään ja että näihin toimintoihin panostetaan riittävästi voimavaroja. Kieli on niin oleellinen kansallisen identiteetin ja kulttuurin perusta, että valtion tehtävä on kaikin mahdollisin keinoin huolehtia sen elinvoimaisuudesta. (Valiokunnan lausumaehdotus 1).

Esityksellä ei hallituksen esityksen mukaan ole välittömiä vaikutuksia valtion talouteen, koska siirrettävät toiminnat rahoitetaan jatkossakin julkisista varoista. Siirtyväksi tarkoitettujen 11 viran tai tehtävän palkkauskulut ilman sivukuluja on hallituksen esityksen perusteluissa arvioitu tällä hetkellä noin 392 500 euroksi.

Vähemmistökielet

Kotuksella on ollut tärkeä rooli äidinkielten opetuksen lisäksi myös saamen, romanin sekä suomen ja ruotsin viittomakielien alueella. Nykyisin vähäiset saamen, romanin ja viittomakielen kielenhuolto- ja tutkimusvoimavarat sijoittuvat kuitenkin hajanaisesti eri organisaatioihin. Vähemmistökielien tutkimusta voidaan vahvistaa kokoamalla vähäisiä voimavaroja yhteen.

Saamen kieli.

Oulun yliopiston Giellagas-instituuttiin siirrettävät saamen kielten tutkijan toimet tukevat instituutin valtakunnallista tehtävää erityisesti tutkimuksen osalta. Kielenhuolto sijoittuu luontevasti osaksi Giellagas-instituutin yhteiskunnallista palvelutehtävää. Oulun yliopisto tarjoaa siirtyville tutkijoille tutkimusta ja kielenhuoltoa tukevan taustayhteisön, korkeatasoiset kirjastopalvelut ja monipuoliset mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on työryhmä ja ohjausryhmä saamen kielen elvyttämisohjelman laatimiseksi. Niiden toimikausi päättyy 31.12.2011. Elvytysohjelma tulee sisältämään myös ehdotuksia, jotka koskevat saamen kielten tutkimusta ja kielenhuoltoa.

Viittomakieli.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Jyväskylän yliopiston Viittomakielen keskukselle valtakunnallisen erityistehtävän, jonka mukaan sen päätehtävänä on toteuttaa ja kehittää sekä koordinoida yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa suomalaista viittomakieltä koskevaa ylintä tutkimusta ja koulutusta. Jyväskylän yliopiston vastuulla on viittomakielinen luokanopettajakoulutus, ja Jyväskylän yliopiston Viittomakielen keskus koordinoi myös suomalaista viittomakieltä koskevaa tutkimusta ja koulutusta.

Hallituksen esityksen mukaan tässä yhteydessä siirrettäisiin Kuurojen Liittoon yksi työsopimussuhteinen tutkija, jonka päätyönä on viittomakielen sanakirjan päätoimittajuus ja muita viittomakielen tehtäviä. Toimipaikka on jo nykyisinkin ollut Kuurojen Liitossa. Kuurojen Liitto on tehnyt tehtävää ja henkilön siirtoa sekä rahoitusta koskevan aiesopimuksen opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Huomattava myös on, että Kuurojen Liittoon on jo nykyisin keskittynyt kielen sanakirjatyö, jota toimintaa myös Raha-automaattiyhdistys tukee. Tehtävän antaminen Kuurojen Liitolle ministeriön rahoittamana säilyttää siten toimintaa koskevan nykytilanteen, ja sanakirjatyöhön osoitetut voimavarat säilyisivät keskitettynä.

Tehtävän ja sen valtion rahoituksen siirtäminen Kuurojen Liittoon kokoaa nykytilannetta paremmin viittomakieltä koskevia tutkimusresursseja ja edistää siten tutkimustoimintaa. Valiokunta kannattaa tätä järjestelyä, mutta ehdottaa lausumaa, jonka mukaan tulee seurata, onko tehtävä ratkaisu tarkoituksenmukainen viittomakielen kehittämisen kokonaisuuden kannalta. Tarvittaessa tulee uudelleen harkita toimintojen siirtämistä Jyväskylän yliopistoon. (Valiokunnan lausumamehdotus 2).

Romanikieli.

Uhanalaisen Suomen romanikielen tutkimukseen ja huoltoon liittyy suuria haasteita. Se on Unescon kuolevien kielten luettelossa ja tarvitsee tukitoimia säilyäkseen. Uudistuksella on tarkoitus vahvistaa romanikielen asemaa ja mahdollistaa kielentutkimuksen ohella yliopistotasoisen romanikielen opetuksen kehittäminen. Sen vuoksi romanikielen toiminnot siirretään Helsingin yliopistoon, jossa jo nykyisinkin on romanikielen tutkimusta ja opetusta. Pätevien romanikielen opettajien puute on ollut yksi keskeisistä haasteista romanikielen opetuksen kehittämisessä ja laajentamisessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että romanikielen tutkimusta Helsingin yliopistossa pyritään edelleen vahvistamaan. Tässä yhteydessä tehtävät muutokset mahdollistavat osaltaan romanikielen yliopistotasoisen opetuksen kehittämisen ja pätevien romanikielen opettajien valmistumisen, mikä on keskeinen edellytys romanikielen säilymiselle ja opetuksen kehittämiselle.

Kielilautakunnat.

Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että myös vähemmistökielten kielilautakunnat jatkossakin toimivat Kotimaisten kielten keskuksen yhteydessä, koska keskuksen tehtävänä on koordinoida saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen huoltoa. Kielilautakuntien ja neuvottelukunnan työn kautta keskuksella on mahdollisuus tämän tehtävän toteuttamiseen valtakunnallisena asiantuntijaviranomaisena.

Valiokunta toteaa, että kielilautakuntien työ on merkittävää myös lukion päättökokeen eli ylioppilastutkinnossa vaadittavan kielitaidon kannalta. Tämä koskee erityisesti suomen, ruotsin ja saamen kielten kehittämistä ja ohjausta, joilla on voimakas vaikutus kouluopetukseen.

Muuta.

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että lakiehdotuksessa keskuksen tehtäväksi ei ole mainittu kieliaineistojen ja -arkistojen ylläpitämistä ja kehittämistä. Valiokunta viittaa hallituksen esityksen perusteluihin, joiden mukaan keskuksen tehtävien hoitaminen edellyttää kieliaineistojen ja -arkistojen ylläpitämistä ja kehittämistä. Se ei ole itsessään tehtävä vaan edellytys tehtävien hoitamiselle. Valiokunta myös huomauttaa, että valtion omaisuuden hoitoa koskevat säännökset asettavat velvollisuuden myös tämänkaltaisen omaisuuden ja siten aineistojen säilyttämiseen.