Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Lakiehdotus on eräänlainen päänavaus nuorisopalvelujen minimitason määrittelemiseksi. Sillä tehdään näkyväksi se, millaisia puutteita on, ja poistetaan tällä hetkellä palveluissa olevia aukkoja. Ehdotetut muutokset tähtäävät nuorten elinolojen parantamiseen kahdesta eri näkökulmasta. Monialaisen viranomaisyhteistyön kohderyhmänä ovat kaikki kunnassa asuvat nuoret. Säätämällä etsivästä nuorisotyöstä sosiaalisen vahvistamisen yhtenä keinona puolestaan parannetaan rajatumman kohderyhmän tilannetta. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Valiokunta korostaa, että kodin tukena hyvin toimivat peruspalvelut (neuvola, päivähoito, koulu) ovat parasta ongelmien ennalta ehkäisyä. Laadukas perusopetus ja ammatillinen koulutus, joka myös määrällisesti on riittävä ja johtaa työpaikan saamiseen, ovat tehokkainta nuorten syrjäytymisen ehkäisyä. Koulutuksen läpäisyn ja keskeyttämisen vähentämisen kannalta on tärkeää, että koko koulutusjärjestelmä toimii kokonaisuutena. Siihen kuuluvat tärkeänä osana tehokas oppilaanohjaus, ammattitaitoinen henkilöstö ja riittävät voimavarat koulutukseen. Tämän lakiehdotuksen on tarkoitus parantaa nuorten mahdollisuuksia tulla kuulluksi, saada tarvitsemaansa varhaista tukea ja pysäyttää mahdollinen syrjäytymiskierre. Lakiehdotus täydentää olemassaolevia palveluita, mutta se ei muuta kuntien monin tavoin järjestämää ns. perinteistä nuorisotointa, joka osaltaan on tärkeää ennaltaehkäisevää toimintaa.

Valiokunta on useissa yhteyksissä kuluvalla vaalikaudella käsitellyt nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi tarvittavia toimenpiteitä ja lähettänyt muun muassa keväällä 2008 opetusministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon, jossa on 11 toimenpide-ehdotusta (SiVL 10/2008 vp — MINS 5/2008 vp). Tämä hallituksen esitys osaltaan kuuluu niihin parannuksiin, joilla nuorten syrjäytymistä voidaan ehkäistä. Opiskelijavalintarekisterilain muutos parantaa mahdollisuuksia ohjata syrjäytymisvaarassa olevia nuoria oikeiden julkisten palveluiden piiriin ja lisää nuorille tarjottavaa varhaista tukea.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että suomalainen palvelujärjestelmä on sektoroitunut ja tieto nuorista perustuu usein sektorikohtaiseen tietoon eikä laajempaa kuvaa nuorten tilanteesta pystytä hyödyntämään. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan esimerkiksi nuorten kanssa toimivat työvoimaneuvojat ovat tuoneet esiin huolensa niistä nuorista, jotka eivät ilmoittaudu työnhakijoiksi tai ilmesty paikalle sovittuna ajankohtana, vaikka tuen tarpeen merkit on tunnistettu. Myös varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jääneistä ollaan huolissaan.

Valiokunnan kokemuksen ja saatujen selvitysten mukaan yhteistyö viranomaisten välillä ei toimi riittävän hyvin. Niin sanotun matalan kynnyksen viranomaisyhteistyö ei ole vakiintunut. Lakiehdotuksella parannetaan tätä tilannetta, kun siihen kirjataan monialaisen viranomaisyhteistyön periaatteet ja asiakastietojen vaihdon mahdollisuus. Näin edistetään asiakaslähtöisyyttä palvelujen tuottamisessa. Toisaalta esimerkiksi rekisterien osalta valiokunta on täsmentänyt säännöksiä niin, että ne täyttävät perustuslakivaliokunnan kannanotot mm. henkilötietojen suojan osalta. Lainmuutos on tarpeellinen ja tärkeä kuntien lapsiin ja nuoriin kohdistuvan hyvinvointityön tavoitteellisen kehittämisen ja toteuttamisen kannalta. Lakiehdotus vahvistaa kunnallisen nuorisotoimen asemaa palvelujen järjestäjänä sekä antaa paikallisella tasolla oikeutuksen ja velvoitteen toteuttaa monialaista viranomaisyhteistyötä.

Etsivä nuorisotyö ei tarjoaisi palveluja, vaan pyrkisi yhdessä nuoren kanssa etsimään sopivan reitin nuoren elämänkulun tueksi. Etsivä nuorisotyöntekijä toimisi nuoren avustajana palveluihin pääsemiseksi. Etsivän nuorisotyön toiminta voisi lisätä paikallisesti nuorten palvelujen kysyntää. Palvelujen riittävyyteen paikallistasolla tulisi kiinnittää huomiota muun muassa nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa.

Etsivä työparitoiminta on osoittautunut tehokkaaksi nuorille kohdennetuksi palvelumuodoksi. Suuri osa etsivän nuorisotyön työpareista toimii työpajaympäristössä. Vuonna 2009 on löydetty lähes 2 000 nuorta, joista jatkopoluille ja muihin palveluihin on siirtynyt 1 400 nuorta. Työpajat ovat tarjonneet monille nuorille hyvän polun alkuvaiheen, jolloin on myös päästy ennaltaehkäisemään koulutuksesta ja työmarkkinoilta syrjäytymistä.

Etsivän työparitoiminnan kautta löytyneistä nuorista osa on erityisten tukitoimenpiteiden tarpeessa. Työpajoissa kehitetty starttivalmennus on yksi etsivän työparitoiminnan ja työpajojen yhteistyön konkreettinen palvelu- ja yhteistyömalli. Saatujen kokemusten perusteella voidaan pitää hyvänä hallituksen esittämää siitä, että etsivä työparitoiminta nostetaan monialaisen viranomaisyhteistyön yhdeksi keskeiseksi uudeksi toimintamuodoksi.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kunnan organisoimana säännöksessä mainittu termi "etsivä nuorisotyö" ei rajaa pois muita vastaavassa tarkoituksessa luotuja toimintamalleja, jotka mahdollisesti ovat erinimisiä, mutta jotka toimivat samoin työottein ja periaattein. Etsivää nuorisotyötä on toteutettu monilla projektinimillä kuten Löydä Mut!, Navigaattori, Siipi-Vingen ja Sieppari.

Hallituksen esityksen mukaan etsivällä nuorisotyöntekijällä tulisi olla riittävä koulutus ja kokemus nuorten kanssa tehtävästä työstä. Riittävänä koulutuksena voitaisiin pitää esimerkiksi nuoriso- tai sosiaalityöntekijän, yhteisöpedagogin, erityisopettajan tai -sairaanhoitajan, psykologin tai muuta vastaavaa koulutusta. Riittävänä kokemuksena voitaisiin pitää vähintään muutaman vuoden työkokemusta, jonka pohjalta etsivällä nuorisotyöntekijällä olisi valmiudet auttaa tukea tarvitsevaa nuorta.

Etsivän nuorisotyön koulutusta tulisi tarjota esimerkiksi lisä- tai täydennyskoulutuksena.

Etsivän nuorisotyön rahoitusta on valiokunnan mielestä erittäin hyvin lisätty kuluvalla vaalikaudella. Valiokunta katsoo, että toimenpiteitä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja siihen liittyen etsivän nuorisotyön ja sen jatkotoimien resursointia tulee edelleenkin jatkaa. Tulee kehittää myös sellaisia toimenpiteitä, joilla voidaan tavoittaa nuoret heidän tutuissa ympäristöissään, mm. virtuaalimaailmassa.