Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Lakiehdotus on eräänlainen
päänavaus nuorisopalvelujen minimitason määrittelemiseksi.
Sillä tehdään näkyväksi
se, millaisia puutteita on, ja poistetaan tällä hetkellä palveluissa
olevia aukkoja. Ehdotetut muutokset tähtäävät
nuorten elinolojen parantamiseen kahdesta eri näkökulmasta.
Monialaisen viranomaisyhteistyön kohderyhmänä ovat
kaikki kunnassa asuvat nuoret. Säätämällä etsivästä nuorisotyöstä sosiaalisen
vahvistamisen yhtenä keinona puolestaan parannetaan rajatumman
kohderyhmän tilannetta. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten
hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Valiokunta korostaa, että kodin tukena hyvin toimivat
peruspalvelut (neuvola, päivähoito, koulu) ovat
parasta ongelmien ennalta ehkäisyä. Laadukas perusopetus
ja ammatillinen koulutus, joka myös määrällisesti
on riittävä ja johtaa työpaikan saamiseen,
ovat tehokkainta nuorten syrjäytymisen ehkäisyä.
Koulutuksen läpäisyn ja keskeyttämisen
vähentämisen kannalta on tärkeää,
että koko koulutusjärjestelmä toimii
kokonaisuutena. Siihen kuuluvat tärkeänä osana
tehokas oppilaanohjaus, ammattitaitoinen henkilöstö ja
riittävät voimavarat koulutukseen. Tämän
lakiehdotuksen on tarkoitus parantaa nuorten mahdollisuuksia tulla
kuulluksi, saada tarvitsemaansa varhaista tukea ja pysäyttää mahdollinen
syrjäytymiskierre. Lakiehdotus täydentää olemassaolevia
palveluita, mutta se ei muuta kuntien monin tavoin järjestämää ns.
perinteistä nuorisotointa, joka osaltaan on tärkeää ennaltaehkäisevää toimintaa.
Valiokunta on useissa yhteyksissä kuluvalla vaalikaudella
käsitellyt nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi
tarvittavia toimenpiteitä ja lähettänyt
muun muassa keväällä 2008 opetusministeriölle
sekä sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon,
jossa on 11 toimenpide-ehdotusta (SiVL 10/2008
vp — MINS 5/2008 vp). Tämä hallituksen
esitys osaltaan kuuluu niihin parannuksiin, joilla nuorten syrjäytymistä voidaan
ehkäistä. Opiskelijavalintarekisterilain muutos
parantaa mahdollisuuksia ohjata syrjäytymisvaarassa olevia
nuoria oikeiden julkisten palveluiden piiriin ja lisää nuorille
tarjottavaa varhaista tukea.
Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että suomalainen
palvelujärjestelmä on sektoroitunut ja tieto nuorista
perustuu usein sektorikohtaiseen tietoon eikä laajempaa
kuvaa nuorten tilanteesta pystytä hyödyntämään.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan esimerkiksi
nuorten kanssa toimivat työvoimaneuvojat ovat tuoneet esiin
huolensa niistä nuorista, jotka eivät ilmoittaudu
työnhakijoiksi tai ilmesty paikalle sovittuna ajankohtana,
vaikka tuen tarpeen merkit on tunnistettu. Myös varusmies-
ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jääneistä ollaan
huolissaan.
Valiokunnan kokemuksen ja saatujen selvitysten mukaan yhteistyö viranomaisten
välillä ei toimi riittävän hyvin.
Niin sanotun matalan kynnyksen viranomaisyhteistyö ei ole
vakiintunut. Lakiehdotuksella parannetaan tätä tilannetta, kun
siihen kirjataan monialaisen viranomaisyhteistyön periaatteet
ja asiakastietojen vaihdon mahdollisuus. Näin edistetään
asiakaslähtöisyyttä palvelujen tuottamisessa.
Toisaalta esimerkiksi rekisterien osalta valiokunta on täsmentänyt
säännöksiä niin, että ne
täyttävät perustuslakivaliokunnan kannanotot
mm. henkilötietojen suojan osalta. Lainmuutos on tarpeellinen
ja tärkeä kuntien lapsiin ja nuoriin kohdistuvan
hyvinvointityön tavoitteellisen kehittämisen ja
toteuttamisen kannalta. Lakiehdotus vahvistaa kunnallisen nuorisotoimen
asemaa palvelujen järjestäjänä sekä antaa
paikallisella tasolla oikeutuksen ja velvoitteen toteuttaa monialaista viranomaisyhteistyötä.
Etsivä nuorisotyö ei tarjoaisi palveluja,
vaan pyrkisi yhdessä nuoren kanssa etsimään
sopivan reitin nuoren elämänkulun tueksi. Etsivä nuorisotyöntekijä toimisi
nuoren avustajana palveluihin pääsemiseksi. Etsivän
nuorisotyön toiminta voisi lisätä paikallisesti
nuorten palvelujen kysyntää. Palvelujen riittävyyteen
paikallistasolla tulisi kiinnittää huomiota muun
muassa nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa.
Etsivä työparitoiminta on osoittautunut tehokkaaksi
nuorille kohdennetuksi palvelumuodoksi. Suuri osa etsivän
nuorisotyön työpareista toimii työpajaympäristössä.
Vuonna 2009 on löydetty lähes 2 000 nuorta,
joista jatkopoluille ja muihin palveluihin on siirtynyt 1 400
nuorta. Työpajat ovat tarjonneet monille nuorille hyvän polun
alkuvaiheen, jolloin on myös päästy ennaltaehkäisemään
koulutuksesta ja työmarkkinoilta syrjäytymistä.
Etsivän työparitoiminnan kautta löytyneistä nuorista
osa on erityisten tukitoimenpiteiden tarpeessa. Työpajoissa
kehitetty starttivalmennus on yksi etsivän työparitoiminnan
ja työpajojen yhteistyön konkreettinen palvelu-
ja yhteistyömalli. Saatujen kokemusten perusteella voidaan pitää hyvänä hallituksen
esittämää siitä, että etsivä työparitoiminta
nostetaan monialaisen viranomaisyhteistyön yhdeksi keskeiseksi
uudeksi toimintamuodoksi.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kunnan
organisoimana säännöksessä mainittu termi
"etsivä nuorisotyö" ei rajaa pois muita vastaavassa
tarkoituksessa luotuja toimintamalleja, jotka mahdollisesti ovat
erinimisiä, mutta jotka toimivat samoin työottein
ja periaattein. Etsivää nuorisotyötä on
toteutettu monilla projektinimillä kuten Löydä Mut!,
Navigaattori, Siipi-Vingen ja Sieppari.
Hallituksen esityksen mukaan etsivällä nuorisotyöntekijällä tulisi
olla riittävä koulutus ja kokemus nuorten kanssa
tehtävästä työstä.
Riittävänä koulutuksena voitaisiin pitää esimerkiksi nuoriso-
tai sosiaalityöntekijän, yhteisöpedagogin,
erityisopettajan tai -sairaanhoitajan, psykologin tai muuta vastaavaa
koulutusta. Riittävänä kokemuksena voitaisiin
pitää vähintään muutaman
vuoden työkokemusta, jonka pohjalta etsivällä nuorisotyöntekijällä olisi
valmiudet auttaa tukea tarvitsevaa nuorta.
Etsivän nuorisotyön koulutusta tulisi tarjota esimerkiksi
lisä- tai täydennyskoulutuksena.
Etsivän nuorisotyön rahoitusta on valiokunnan
mielestä erittäin hyvin lisätty kuluvalla
vaalikaudella. Valiokunta katsoo, että toimenpiteitä nuorten
syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja siihen liittyen
etsivän nuorisotyön ja sen jatkotoimien resursointia
tulee edelleenkin jatkaa. Tulee kehittää myös
sellaisia toimenpiteitä, joilla voidaan tavoittaa nuoret
heidän tutuissa ympäristöissään,
mm. virtuaalimaailmassa.
Yksityiskohtaiset perustelut
7 c §.
Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
etsivässä nuorisotyössä käytettävien
tietojen luovuttamisvelvollisuudesta. Pykälän
2 momentissa tietojen luovutusvelvolliset on määritelty
tarkoin 2 momentin 1—3 kohdassa. Lisäksi 4 momentin
mukaan muu viranomainen voi salassapitosäännösten
estämättä luovuttaa edellä mainitut
tiedot nuoren kotikunnalle etsivää nuorisotyötä varten,
jos viranomainen arvioi käytettävissään
olevien tietojen pohjalta sekä nuoren tilanne ja tuen tarve
kokonaisuudessaan huomioon otettuna nuoren tarvitsevan
viipymättä tukea päästäkseen
palvelujen ja muun tuen piiriin. Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt
huomiota siihen, että tietojenluovutusoikeus ulottuu melko
laajaan viranomaiskenttään. Henkilötietojen
suojan kannalta on parempi, että luovutusoikeuden piiriä rajataan
ja täsmennetään esimerkiksi edellyttämällä nuorta
koskevien tietojen saamista viranomaisena. Sivistysvaliokunta on tehnyt
säännökseen tätä koskevan
täsmennyksen.
Pykälän 5 momentin mukaan tietojen luovutuksesta
on ilmoitettava nuorelle ja alaikäisen nuoren huoltajalle.
Perustuslakivaliokunta on pitänyt henkilötietojen
suojan kannalta tärkeänä, että henkilölle
annetaan etukäteen tieto siitä, että häntä koskevia
tietoja voidaan luovuttaa (PeVL 14/2002 vp , s. 2/II).
Sivistysvaliokunta on tehnyt tätä koskevan muutoksen
momenttiin.
7 d §.
Etsivässä nuorisotyössä voidaan
lakiehdotuksen 7 d §:n 1 momentin perusteella yhdistää tai
muutoin käsitellä tehtävässä saadut
tiedot "tuen tarpeessa olevien nuorten yksilöimiseksi ja
tässä laissa tarkoitettujen tehtävien
hoitamiseksi". Nuorisolaissa säädetään
etsivän nuorisotyön ohella muun muassa valtion
ja kuntien nuorisotyöstä ja -politiikasta. Laissa
tarkoitetut tehtävät ovat siten etsivää nuorisotyötä huomattavasti
laajemmat. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että henkilötietojen
käsittelyn tarkoitus on syytä täsmentää koskemaan
vain etsivän nuorisotyön tehtäviä.
Sivistysvaliokunta on tehnyt tätä koskevan rajauksen
1 momenttiin.
Pykälän 3 momentin mukaan etsivän
nuorisotyön tehtäviä hoitava ei saa ilmaista
sivullisille, mitä hän tehtäviä hoitaessaan
saa tietää nuoren henkilökohtaisista
oloista ja taloudellisesta asemasta. Perustuslakivaliokunta toteaa,
että etsivän nuorisotyön tehtäviä hoitavan
vaitiolovelvollisuus samoin kuin salassapitovelvollisuus seuraa
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetusta laista. Perustuslakivaliokunnan
mukaan ehdotuksessa olevan erityissäännöksen
sisältöä on täydennettävä,
mikäli erityissäännös on tässä yhteydessä tarpeellinen.
Sivistysvaliokunta on tehnyt tätä koskevan täydennyksen
3 momenttiin.
Voimaantulo.
Hallituksen esityksen mukaan tarkoitus oli, että laki
tulisi voimaan 1.7.2010. Ottaen huomioon eduskuntakäsittelyn
vaatiman ajan, tämä ei ole mahdollista. Opetus-
ja kulttuuriministeriössä tulee harkita sopiva
myöhempi voimaantuloajankohta. Tarkoitus kuitenkin on, että laki
saatetaan viivytyksettä voimaan.