Perustelut
Yleistä
Voimassa olevan yliopistolain 7 §:n 3 momentin mukaan
valtioneuvoston asetuksella säädetään yliopistoista
suoritettavista tutkinnoista sekä siitä, mitä tutkintoja
kussakin yliopistossa voidaan suorittaa. Tarkemmasta koulutusvastuun
jakautumisesta yliopistojen kesken säädetään
yliopistojen esityksestä opetusministeriön asetuksella. Hallituksen
esittämä muutos tarkoittaa, että yliopistojen
aloitteellisuutta ei enää tarvita, vaan opetus-
ja kulttuuriministeriö voi laittaa vireille koulutusvastuun
jakautumista koskevan muutoksen. Valiokunta toteaa, että ministeriön
keskeisenä tehtävänä on huolehtia
Suomessa annettavan koulutuksen kokonaisuudesta eli mm. siitä,
minkä verran ja mille aloille koulutusta Suomessa tarvitaan.
Koulutusvastuiden määrittelyllä koulutustarjonta
suunnataan ja mitoitetaan tarkoituksenmukaisesti yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti,
ja se tulee suunnata toteuttamaan yliopistoille laissa määrättyä kolmea
tehtävää. Sen vuoksi valiokunta pitää hallituksen
esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa
hallituksen esityksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin.
Kuten perustuslakivaliokunta toteaa, ehdotus heikentää sen
yliopiston aloitevaltaa, jota annettava asetus koskee. Nykyisinkään
ei opetus- ja kulttuuriministeriö kuitenkaan ole sidottu
yliopiston esitykseen, vaan voi muuttaa esitystä tai olla
antamatta esitettyä asetusta. Toisaalta yliopistojen kollektiivista
asemaa turvaa se, että koulutusvastuuasetus valmistellaan
yhteistyössä yliopistojen kanssa ja yliopistoille
on yliopistolain 3 §:n 2 momentin perusteella varattava niitä koskevaa
lainsäädäntöä valmisteltaessa
tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa. Perustelujen mukaan opetuksen
vapautta ja yliopistojen itsehallintoa turvataan myös siten,
että koulutusvastuun sääntelyä valmistellaan
ministeriön ja yliopistojen yhteistyönä,
ja tarkoituksena on, että yksittäisen yliopiston
koulutusvastuun täsmentämistä koskevat
muutokset edelleen perustuvat lähtökohtaisesti
yliopiston omaan aloitteeseen.
Perustuslakivaliokunta toteaa lisäksi, että perustuslain
säännökset on otettava huomioon annettaessa
valtuussäännöksen nojalla säännöksiä eikä asetuksella
voida tämän vuoksi säätää esimerkiksi
koulutuksen sisällöstä tai opetusmenetelmistä (PeVL
19/2004 vp, s. 3/II).
Sivistysvaliokunta painottaa, että lainmuutos ei saa
johtaa lyhytjänteisiin ratkaisuihin, vaan sen tarkoitus
on osaltaan edistää pitkäjänteistä tiedepolitiikkaa
maamme yliopistoissa ja koulutusvastuut tulee määritellä riittävän
joustaviksi niin, että yliopistot voivat tehdä opetuksen
ja tutkimuksen kannalta tarpeellisia ratkaisuja.
Yksityiskohtaiset perustelut
7 §.
Hallituksen esityksen perusteluista ei selkeästi ilmene,
mitä sanonnalla "valmistellaan yhteistyössä yliopistojen
kanssa" tarkoitetaan. Valiokunta pitää tärkeänä perusteluissa
todettua siitä, että yksittäisen yliopiston
koulutusvastuun täsmentäminen perustuisi lähtökohtaisesti
yliopiston omaan aloitteeseen ja että koulutusvastuun muuttamista
koskeva prosessi perustuisi vahvaan vuorovaikutukseen ministeriön
ja yliopistojen välillä. Sivistysvaliokunta viittaa
perustuslakivaliokunnan lausuntoon ja korostaa, että ministeriön
ja yliopistojen yhteistyön tulee olla todellista yhteistä harkintaa.
Valiokunta painottaa, että säännöksen
tarkoituksena on aito neuvottelutilanne asianomaisen yliopiston
ja ministeriön välillä eikä lainmuutos
saa johtaa siihen, että yhteistyö jäisi
vain yliopistolain 3 §:ssä tarkoitetun kaltaiseksi
yleiseksi lausunnonantomahdollisuudeksi.