Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunnan mielestä ylioppilastutkinnon
rakennekokeilusta tehdyt selvitykset osoittavat, että rakennetta
koskevat muutokset tulee vakinaistaa. Ylioppilastutkintoon kuuluisi vähintään
neljä koetta, joista vain äidinkielessä ja
kirjallisuudessa järjestettävä koe olisi
kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista koetta tutkintoon osallistuva
valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen
kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa
järjestettävä koe. Valiokunta korostaa, että ehdotuksen
mukainen ylioppilastutkinnon rakenne turvaa sekä äidinkielen
keskeisen merkityksen että lukiokoulutuksen yleissivistystä kehittävän
tehtävän. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Vuoden 1999 alusta voimaan tulleen lainsäädännön
mukaan lukion päämääränä on
taata laaja yleissivistys, joka antaa opiskelijalle hyvät mahdollisuudet
ja perusteet jatko-opintoja varten sekä selviytymiseen
elämässään. Laaja yleissivistys
käsittää sekä yhteiskunnan humanistisen
perustan että luonnontieteiden tuntemuksen. Yhteiskunnan
historian ja filosofis-eettisten perusarvojen tuntemuksen kautta
laaja yleissivistys tukee opiskelijoiden kasvamista hyviksi ja tasapainoisiksi
ihmisiksi sekä yhteiskunnan jäseniksi. Yleissivistys
on monipuolista, ihmistä, yhteiskuntaa sekä luontoa
koskevaa ja selittävää tietoa, jota tulee
jatkuvasti laajentaa ja syventää niin ajallisesti
kuin elämänaloittain. Yhteisön kannalta
yleissivistys tarkoittaa niitä tietoja, valmiuksia ja arvoja,
joiden avulla yhteisön jäsenet ymmärtävät
toisiaan ja kykenevät tulokselliseen yhteistyöhön.
(SiVM 3/1998 vp, s. 35)
Lukiokoulutusta on kehitetty viimeisten 20 vuoden aikana siten,
että opiskelijoiden henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien
toteuttaminen on yhä paremmin mahdollista. Samalla on kuitenkin
turvattu kaikille opiskelijoille laaja-alainen yleissivistys pakollisten
oppiaineiden opinnoilla ja turvattu valtakunnallinen yhtenäisyys
ja tasa-arvo lukiokoulutuksessa. Pakollisia oppiaineita on 18. Nuorille
annettavassa opetuksessa pakollisia kursseja on yhteensä 47—51
ja syventäviä kursseja vähintään
10. Yhteensä lukion oppimäärä edellyttää 75
lukiokurssin suorittamista. Perusopetuksen yhteiset oppiaineet ja
lukion pakolliset kurssit muodostavat kokonaisuuden, jonka on tarkoitus
turvata lukiokoulutukseen kuuluvan yleissivistävän
tieto- ja taitoaineksen omaksuminen. Esimerkiksi toinen kotimainen kieli
(ruotsi tai suomi) on sekä perusopetuksessa että lukiossa
kaikille yhteinen pakollinen oppiaine. Lukiossa näitä toisen
kotimaisen kielen kursseja on viisi, jos kieli on tuntijaon mukainen
B-kieli, perusopetuksessa vuosiluokilta 7—9 alkava kieli.
Ylioppilastutkinnon rakenteen muuttamista on kokeiltu jo pitkään,
vuodesta 1995 lähtien. Nykyisin kokeilun piirissä on
yhteensä 57 lukiota ja aikuislukiota.
Kokeilussa nousi keskeiseksi toisen kotimaisen kielen kokeen
asema. Hallituksen esityksen perusteluissa on selvitetty kokeilun
tuloksia ja erityisesti sitä, miten toista kotimaista kieltä on ylioppilaskirjoituksissa
kokeilukouluissa kirjoitettu.
Rakennekokeilun mukaisen ylioppilastutkinnon vakinaistamista
on kannatettu laajasti. Muun muassa ylioppilastutkintolautakunta, Opetushallitus,
Suomen Kuntaliitto, Suomen Rehtorit ry, OAJ, Koulutuksen tutkimuskeskus, Suomen
Lukiolaisten Liitto ja Suomen Vanhempainliitto
ovat antaneet esitystä puoltavan lausunnon. Kielteisiä kantoja
puolestaan ovat esittäneet mm. Hem och Skola -yhdistys,
Folktinget ja Åbo Akademi. Myös lukioiden rehtoreiden enemmistö kannattaa
rakennekokeilun mukaista ylioppilastutkintoa. Opetusministeriö teki
helmikuussa 2004 tiedustelun kaikkien lukioiden rehtoreille ylioppilastutkinnon
rakenteesta. Tiedusteluun vastasi 91 % rehtoreista. Vastanneista rehtoreista
91 % kannatti kokeilun mukaista tutkinnon rakennetta. Vastanneista
suomenkielisten lukioiden rehtoreista kokeilun mukaista tutkinnon
rakennetta kannatti 97 % ja ruotsinkielisten lukioiden
rehtoreista 21 %. Vastauksissa korostui se, että rakennekokeilusta
on yksinomaan myönteisiä kokemuksia. Nykyistä tutkinnon
rakennetta pidettiin yleisesti liian kielipainotteisena ja katsottiin,
että kokeilun mukainen rakenne sopii paremmin luokattomaan,
valinnaisuutta painottavaan lukioon ja tasavertaistaa niiden opiskelijoiden
mahdollisuuksia, jotka ovat matemaattisesti lahjakkaita tai reaaliaineisiin
suuntautuneita. Rehtorit katsoivat myös, että lukio säilyttää yleissivistävän
tehtävänsä myös ylioppilastutkinnon
rakenteen muuttuessa ja että toinen kotimainen kieli säilyy
lukion oppiaineena eikä valinnaisuus ole todellinen uhka
toisen kotimaisen kielen kokeen suorittamiselle. Valiokunta kiinnittää huomiota
myös siihen, että rakennekokeilun mukainen tutkinto
on helpompi suorittaa ammatillisten opintojen pohjalta. Tämä voi
valiokunnan mukaan olla yksi todellinen ammatillisen koulutuksen
ja lukion yhteistyötä lisäävä tekijä.
Kokeilulukioissa suoritettujen ylioppilastutkintojen osalta
voidaan todeta, että kaikissa kokeilulukioissa vuonna 2003
tutkintokokelaista 89 % on suorittanut toisen kotimaisen
kielen kokeen, 99 % vieraan kielen kokeen, 83 % matematiikan
kokeen ja 95 % reaaliaineissa järjestettävän
kokeen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen,
että toisen kotimaisen kielen valinneita on Itä-Suomen
läänissä 94,04 %, mikä on
enemmän kuin muissa lääneissä.
Esimerkiksi Etelä-Suomen läänissä toista
kotimaista kieltä valittiin 88,41 %.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös Ahvenanmaalla
on suomen kielen opiskelu lisääntynyt kokeilun
aikana.
Maamme kaksikielisyydestä huolehtiminen.
Valiokunta painottaa sitä, että maamme kaksikielisyys
ja molempien kansalliskielten osaaminen on ensisijaisen tärkeää riippumatta
ylioppilastutkinnossa kirjoitettavista aineista. Koulutusjärjestelmällä on
suuri vastuu koko maamme kaksikielisyydestä. Panostus toisen
kotimaisen kielen opiskelun kehittämiseen on tärkeää.
Valiokunta pitää hyvänä hallituksen
esittämiä toimenpiteitä, kuten oppimateriaalien
ja opetusmenetelmien kehittämistä, ylioppilastutkinnon
koevalintojen säännöllistä selvittämistä sekä B-kielen
aikaistamisen selvittämistä. Ne ovat tärkeitä keinoja
molempien kotimaisten kielten opiskelumotivaation ja aseman turvaamiseksi
myös tulevaisuudessa.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös
perustuslakivaliokunnan lausunnossa olevaan siitä, että valtioneuvoston
tulee seurata kansalliskielten opetuksen ja opiskelun yhtä hyvin
määrällistä kuin laadullista
kehitystä ja ryhtyä tarvittaessa toimiin perustuslaissa
taattujen kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi.
Oppilasarviointi.
Valiokunta pitää välttämättöminä toimenpiteitä oppilasarvioinnin
kehittämiseksi lukiossa siten, että arviointi
on valtakunnallisesti vertailukelpoista. Tämä on
ensisijaisen tärkeää opiskelijoiden oikeusturvan
kannalta. Myös korkeakoulujen tulee voida luottaa siihen,
että oppilaitoksiin tulevilla opiskelijoilla on mahdollisimman
yhdenmukainen perustietous eri aineissa.
Opintojen ohjaus.
Valiokunta on useissa yhteyksissä kiinnittänyt
huomiota opinto-ohjauksen tarpeeseen. Henkilökohtaisen
opinto-ohjauksen merkitys kasvaa myös nyt hyväksyttävän
lain muutoksen seurauksena. Opinto-ohjausta onkin lisättävä mm.
kielivalintojen ja opiskelijan tulevaisuuden kannalta tärkeiden
aineiden valitsemiseksi.
Voimaantulo.
Hallitus esitti, että uusia säännöksiä sovellettaisiin
jo sellaisiin ylioppilastutkintoihin, jotka saatetaan loppuun tämän
vuoden syksyn ylioppilaskirjoituksissa. Valiokunta huomauttaa, että hallituksen
esitys on annettu eduskunnalle 16 päivänä huhtikuuta
tänä keväänä. Jotta
uuden tutkintorakenteen edellyttämille muutoksille ja siitä tiedottamiselle
jäisi riittävästi aikaa, valiokunta ehdottaa,
että uusia säännöksiä sovellettaisiin
vasta kevään 2005 tutkinnossa. Tämäkin
edellyttää valiokunnan mielestä sitä,
että ylioppilastutkintolautakunta pidentää syksyn
kokeisiin osallistuvien ilmoittautumisaikaa, joka nyt päättyy
5.6.2004. Näin kokelaille jää edes jonkin
verran aikaa ottaa valinnoissa huomioon tehdyt säännösmuutokset.
Uudistuksesta tiedottaminen.
Valiokunta pitää välttämättömänä,
että opetusministeriö ja ylioppilastutkintolautakunta
tiedottavat mahdollisimman nopeasti ja selkeästi lukioille
nyt tehtävien muutosten vaikutuksista.
Muuta.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että ylioppilaskokeessa
jako niin sanottuihin pakollisiin ja ylimääräisiin
kokeisiin tulisi poistaa. Perusteluna on esitetty muun muassa, että jaolla
ei enää nyt tehtävän uudistuksen
lisäämän valinnaisuuden myötä tulisi
olla mitään merkitystä. Valiokunta katsoo,
että opetusministeriön tulisi selvittää,
mitä vaikutuksia tästä jaosta luopumisella
olisi tutkinnon kannalta.
Opetusministeriössä on vireillä koulutusta koskevan
lainsäädännön tarkistaminen
niin, että säännökset saatetaan
vastaamaan nykyisen perustuslain vaatimuksia. Tässä yhteydessä on
tarkoitus tarkistaa myös ylioppilastutkintoa koskeva lainsäädäntö.
Valiokunta yhtyy tältä osin perustuslakivaliokunnan
lausuntoon, jossa kiirehditään näiden
toimien loppuun saattamista.
Yksityiskohtaiset perustelut
18 §.
Pykälän 3 momentissa on säännös
ylioppilastutkintolautakunnan asettamisesta. Perustuslakivaliokunnan
lausuntoon viitaten valiokunta ehdottaa uutta 18 b §:ää,
jossa täsmennetään ylioppilastutkintolautakuntaa
koskevia säännöksiä. Näin
ollen valiokunta ehdottaa hallituksen esityksessä olevan
sisältöistä 18 §:n 3 momenttia
poistettavaksi.
Pykälän 4 momentissa säädetään
muun kuin lukion opiskelijan oikeudesta osallistua ylioppilastutkinnon
suorittamiseen. Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta
ehdottaa säädettäväksi uuden
18 a §:n. Näin ollen valiokunta ehdottaa tätä koskevat
maininnat poistettavaksi 18 §:n 4 momentista.
Edellä todettujen muutosten johdosta pykälän
5 momentti muuttuu 4 momentiksi.
18 a § (Uusi).
Perustuslakivaliokunta on tarkastellut muun kuin lukiolaissa
tarkoitetun opiskelijan oikeutta osallistua ylioppilastutkintoon
perustuslain 80 §:n 1 momentin säännöksen
kannalta, jonka mukaan lailla on säädettävä yksilön oikeuksien
ja velvollisuuksien perusteista. Valiokunta on edellyttänyt,
että sääntelyä tarkistetaan,
jotta lakiehdotus voidaan tältä osin käsitellä tavallisen
lain säätämisjärjestyksessä.
Sivistysvaliokunta ehdottaa säädettäväksi
uuden 18 a §:n, jossa säädetään
muun henkilön kuin lukion opiskelijan oikeudesta ylioppilastutkinnon
suorittamiseen. Pykälässä säädetään
niistä opinnoista, jotka oikeuttavat ylioppilastutkintoon
osallistumiseen. Pykälään otetut säännökset
ovat saman sisältöiset kuin voimassa olevassa
ylioppilastutkintoasetuksessa.
18 b § (Uusi).
Perustuslakivaliokunta huomauttaa lausunnossaan, että ylioppilastutkintolautakunnan
tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä, minkä vuoksi
lautakunnan yleisistä perusteista on perustuslain 119 §:n
2 momentin takia säädettävä lailla.
Valiokunta edellyttää sääntelyä täydennettäväksi,
jotta lakiehdotus tältä osin voidaan käsitellä tavallisen
lain säätämisjärjestyksessä.
Sivistysvaliokunta ehdottaa säädettäväksi
uuden 18 b §:n, jossa säädetään
ylioppilastutkintolautakunnan pääasiallisista
tehtävistä ja myös lautakunnan määräaikaisuudesta.
Voimaantulosäännös.
Hallituksen esityksen mukaan lakia oli tarkoitus noudattaa jo
ensi syksynä loppuun suoritettaviin ylioppilastutkintoihin. Valiokunta
ehdottaa 2 momentissa lain soveltamisen myöhentämistä niin,
että sitä sovelletaan ylioppilastutkintoon, joka
suoritetaan loppuun aikaisintaan kevään 2005 ylioppilaskirjoituksissa.
Jos opiskelija on aloittanut ylioppilaskirjoitukset esimerkiksi
tänä keväänä, mutta
kaikki kokeet tulevat suoritetuksi vasta keväällä 2005, sovelletaan
uutta lakia. Jos taas opiskelija esimerkiksi suorittaa tutkinnon
loppuun syksyllä 2004, sovelletaan tällä hetkellä voimassa
olevaa lakia.
Voimaantulosäännöksen 3 momentissa
valiokunta on poistanut mahdollisuuden vaihtaa siirtymävaiheessa
kokeita pakollisiksi tai ylimääräisiksi.
Kokelas ei voisi vaihtaa tai jättää tutkinnosta
pois ennen vuotta 2005 suoritettuja kokeita.
Edellä oleva tarkoittaa, että 3 momentin sisältö on
asiallisesti muutettu, koska valiokunta ehdottaa 3 momentissa säädettäväksi
selkeyden vuoksi siitä, että vuoden 2004 syksyllä loppuun suoritettavaan
tutkintoon noudatetaan tällä hetkellä voimassa
olevia säännöksiä.
Valiokunta ehdottaa myös lisättäväksi
uuden momentin tämän hetkisen ylioppilastutkintolautakunnan
toimikaudesta.
Lain nimike.
Lain nimike on muutettu, koska lakiehdotuksessa on valiokunnan
tekemien muutosten jälkeen useampia pykäliä.