Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta kannattaa esityksen tavoitetta siitä, että kansanopistojen rahoituksen määräytymisperusteet vastaisivat kaikilta osin opistojen nykyisen toiminnan vaatimuksia ja perustamishankkeita koskevien muutosten tavoitetta siitä, että pitkällä aikavälillä vapaan sivistystyön oppilaitoksilla olisi nykyistä tasapuolisemmin mahdollisuudet toimitilojen korjauksiin ja perustamishankkeiden toteuttamiseen. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2009—2012 (ns. KEHO-ohjelma) sisältää lainsäädäntöä ja rahoitusta koskevia uudistuksia. Tavoitteena on vahvistaa vapaan sivistystyön toimintaedellytyksiä ja pyrkiä kasvattamaan vapaan sivistystyön oppilaitosten suoritemääriä lähemmäksi todellista toteumaa. Lainsäädännön ensimmäisen vaiheen muutokset tulivat voimaan vuoden 2010 alusta. Siinä muun muassa tarkennettiin oppilaitosryhmien tehtäviä ja ylläpitämisluvan sisältöä kehittämisohjelman ehdotusten mukaisesti. Vapaan sivistystyön oppilaitoksen tulee johtaa ylläpitämislupaan sisältyvät koulutustehtävänsä kyseisen oppilaitosmuodon yhteisistä tehtävistä ja kunkin oppilaitosryhmän omasta tehtävästä. Ylläpitämislupien merkitys toimintaa ohjaavana asiakirjana korostuu. Toiminnan ja ylläpitämisluvan tulee vastata toisiaan. Kaikkien vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämisluvat uusitaan.

Tällä hallituksen esityksellä luovutaan perustamiskustannusten hankekohtaisesta rahoitusjärjestelmästä ja kansanopistojen porrastusperusteita uudistetaan vuoden 2012 alusta. Perustamishankkeiden rahoitus otetaan poistojen perusteella huomioon käyttökustannusten valtionosuusperusteissa. Järjestelmän uudistaminen ehdotetaan toteutettavaksi valtion kannalta kustannusneutraalisti. Tämän toteutumiseksi voidaan valtionosuusprosenttia muuttaa tai valtionosuuden perusteena käytettävien suoritteiden määrää vähentää. Koska vapaan sivistystyön valtionosuusmenoja säädellään valtion talousarviossa oppilaitosryhmittäin suoritekiintiöllä, tarkoituksenmukaista on kompensoida muutos valtionosuuden perusteena olevien suoritteiden määrän muutoksella.

Valiokunta viittaa vuoden 2011 talousarvioehdotuksesta antamaansa lausuntoon (SiVL 13/2010 vp — HE 126/2010 vp), jossa todetaan muun muassa, että vuonna 2010 otettiin käyttöön uusi vapaan sivistystyön valtionavustusmuoto eli laatu- ja kehittämisrahoitus. Se jaetaan harkinnanvaraisina avustuksina vapaan sivistystyön oppilaitosten laatu- ja kehittämistyöhön. Valtion vuoden 2011 talousarviossa ei ole huomioitu niitä kehittämisresurssitarpeita, joita KEHO-ohjelmassa ehdotettu rahoitusuudistus edellyttäisi. Valiokunnan mielestä laatu- ja kehittämisrahoituksen käyttöönotto vaarantuu, mikäli kehittämis- ja uudistamistyötä ei tueta taloudellisin kannustein. Valiokunta kiinnitti huomiota myös siihen, että aiemmista rahoitusjärjestelmän muutoksista lähtien kesäyliopistojen valtionosuuksien kustannuspohjan suoritemäärässä on suurta vajausta. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan vuonna 2010 valtionosuustunteja on 60 prosenttia jaon perustana olevasta vuosien 2007—2009 tuntien keskiarvosta. Sivistysvaliokunta ehdotti lausunnossaan, että vapaan sivistystyön kehittämiseen ja kesäyliopistojen suoritevajauksen vähentämiseen osoitetaan 1 miljoonan euron lisämääräraha vuodelle 2011.

Valiokunta viittaa eduskunnan syksyllä 2009 hyväksymään lausumaan siitä, että selvitetään mahdollisuudet korottaa taiteen perusopetuksen yksikköhintaa niin, etteivät yksikköhintojen   eroavaisuudet ohjaisi kuntien päätöksiä taiteen perusopetuksen järjestämisessä. Vapaan sivistystyön valtionrahoituksen perusteena oleva yksikköhinta vuonna 2010 on 77,14 euroa kun taiteen perusopetuksen yksikköhinta on 69 euroa. Valiokunta viittaa myös mietintöönsä SiVM 12/2009 vp — HE 175/2009 vp.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että oppilaaksi ottamista koskevat asetuksen säännökset käytännössä rankaisevat niitä peruskoulunsa päättäneitä nuoria, jotka valitsevat kansanopistovuoden. Vapaan sivistystyön linjoilla kokopäiväisesti opiskelevat nuoret eivät saa peruskoulusta suoraan jatko-opintoihin hakeutuville kuuluvia kolmea lisäpistettä (vastaa päästötodistuksen keskiarvon kolmea arvosanaa), kun lisäopetuksessa tai ns. ammattistartilla opiskelevat saavat nämä pisteet. Valiokunnan mielestä vuosi kansanopistossa voi olla nuorelle tarpeellinen aika omien opintopolkujen löytämiseen tai yksi lenkki syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Valiokunnassa on lausuntoa varten käsiteltävänä hallituksen esitys HE 185/2010 vp kotoutumista koskevien lakien muuttamisesta. Siinä esitetään muun muassa säännöksiä Osallisena Suomessa -kokeilusta. Määräaikaiseen kokeiluun sisältyisi aikuisten maahanmuuttajien kotouttamiskoulutusta ja maahanmuuttajalasten ja -nuorten opetusta varten kehitettyjen uusien mallien kokeileminen. Valiokunnan mielestä vapaalla sivistystyöllä voi olla tässä kokeilussa tärkeä tehtävä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi.