Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta kannattaa esityksen tavoitetta
siitä, että kansanopistojen rahoituksen määräytymisperusteet
vastaisivat kaikilta osin opistojen nykyisen toiminnan vaatimuksia
ja perustamishankkeita koskevien muutosten tavoitetta siitä,
että pitkällä aikavälillä vapaan
sivistystyön oppilaitoksilla olisi nykyistä tasapuolisemmin
mahdollisuudet toimitilojen korjauksiin ja perustamishankkeiden
toteuttamiseen. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2009—2012
(ns. KEHO-ohjelma) sisältää lainsäädäntöä ja
rahoitusta koskevia uudistuksia. Tavoitteena on vahvistaa vapaan
sivistystyön toimintaedellytyksiä ja pyrkiä kasvattamaan
vapaan sivistystyön oppilaitosten suoritemääriä lähemmäksi
todellista toteumaa. Lainsäädännön ensimmäisen
vaiheen muutokset tulivat voimaan vuoden 2010 alusta. Siinä muun
muassa tarkennettiin oppilaitosryhmien tehtäviä ja
ylläpitämisluvan sisältöä kehittämisohjelman
ehdotusten mukaisesti. Vapaan sivistystyön oppilaitoksen
tulee johtaa ylläpitämislupaan sisältyvät koulutustehtävänsä kyseisen
oppilaitosmuodon yhteisistä tehtävistä ja
kunkin oppilaitosryhmän omasta tehtävästä.
Ylläpitämislupien merkitys toimintaa ohjaavana
asiakirjana korostuu. Toiminnan ja ylläpitämisluvan
tulee vastata toisiaan. Kaikkien vapaan sivistystyön
oppilaitosten ylläpitämisluvat uusitaan.
Tällä hallituksen esityksellä luovutaan
perustamiskustannusten hankekohtaisesta rahoitusjärjestelmästä ja
kansanopistojen porrastusperusteita uudistetaan vuoden 2012 alusta.
Perustamishankkeiden rahoitus otetaan poistojen perusteella huomioon
käyttökustannusten valtionosuusperusteissa. Järjestelmän
uudistaminen ehdotetaan toteutettavaksi valtion kannalta kustannusneutraalisti.
Tämän toteutumiseksi voidaan valtionosuusprosenttia
muuttaa tai valtionosuuden perusteena käytettävien
suoritteiden määrää vähentää.
Koska vapaan sivistystyön valtionosuusmenoja säädellään
valtion talousarviossa oppilaitosryhmittäin suoritekiintiöllä,
tarkoituksenmukaista on kompensoida muutos valtionosuuden perusteena
olevien suoritteiden määrän muutoksella.
Valiokunta viittaa vuoden 2011 talousarvioehdotuksesta antamaansa
lausuntoon (SiVL 13/2010 vp — HE 126/2010
vp), jossa todetaan muun muassa, että vuonna 2010 otettiin
käyttöön uusi vapaan sivistystyön
valtionavustusmuoto eli laatu- ja kehittämisrahoitus. Se
jaetaan harkinnanvaraisina avustuksina vapaan sivistystyön
oppilaitosten laatu- ja kehittämistyöhön.
Valtion vuoden 2011 talousarviossa ei ole huomioitu niitä kehittämisresurssitarpeita,
joita KEHO-ohjelmassa ehdotettu rahoitusuudistus edellyttäisi.
Valiokunnan mielestä laatu- ja kehittämisrahoituksen
käyttöönotto vaarantuu, mikäli
kehittämis- ja uudistamistyötä ei tueta
taloudellisin kannustein. Valiokunta kiinnitti huomiota
myös siihen, että aiemmista rahoitusjärjestelmän
muutoksista lähtien kesäyliopistojen valtionosuuksien
kustannuspohjan suoritemäärässä on
suurta vajausta. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan
vuonna 2010 valtionosuustunteja on 60 prosenttia jaon perustana
olevasta vuosien 2007—2009 tuntien keskiarvosta. Sivistysvaliokunta
ehdotti lausunnossaan, että vapaan sivistystyön
kehittämiseen ja kesäyliopistojen suoritevajauksen
vähentämiseen osoitetaan 1 miljoonan euron lisämääräraha
vuodelle 2011.
Valiokunta viittaa eduskunnan syksyllä 2009 hyväksymään
lausumaan siitä, että selvitetään mahdollisuudet
korottaa taiteen perusopetuksen yksikköhintaa niin, etteivät
yksikköhintojen eroavaisuudet ohjaisi kuntien päätöksiä taiteen perusopetuksen
järjestämisessä. Vapaan sivistystyön
valtionrahoituksen perusteena oleva yksikköhinta vuonna
2010 on 77,14 euroa kun taiteen perusopetuksen yksikköhinta
on 69 euroa. Valiokunta viittaa myös mietintöönsä SiVM 12/2009
vp — HE 175/2009 vp.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että oppilaaksi
ottamista koskevat asetuksen säännökset
käytännössä rankaisevat niitä peruskoulunsa
päättäneitä nuoria, jotka valitsevat
kansanopistovuoden. Vapaan sivistystyön linjoilla kokopäiväisesti
opiskelevat nuoret eivät saa peruskoulusta suoraan jatko-opintoihin
hakeutuville kuuluvia kolmea lisäpistettä (vastaa
päästötodistuksen keskiarvon kolmea arvosanaa),
kun lisäopetuksessa tai ns. ammattistartilla opiskelevat saavat
nämä pisteet. Valiokunnan mielestä vuosi
kansanopistossa voi olla nuorelle tarpeellinen aika omien opintopolkujen
löytämiseen tai yksi lenkki syrjäytymisen
ehkäisemiseksi.
Valiokunnassa on lausuntoa varten käsiteltävänä hallituksen
esitys HE 185/2010 vp kotoutumista koskevien
lakien muuttamisesta. Siinä esitetään
muun muassa säännöksiä Osallisena
Suomessa -kokeilusta. Määräaikaiseen
kokeiluun sisältyisi aikuisten maahanmuuttajien kotouttamiskoulutusta
ja maahanmuuttajalasten ja -nuorten opetusta varten kehitettyjen
uusien mallien kokeileminen. Valiokunnan mielestä vapaalla sivistystyöllä voi
olla tässä kokeilussa tärkeä tehtävä maahanmuuttajien
kotoutumisen edistämiseksi.